Panssari Salama
Respected Leader
Viittasin Kanervan kommenteilla päivän Hesarin vieraskynään. Tekstin keskellä olevat lihavoinnit minun:
---
Natosta tarvitaan Suomen ja Ruotsin yhteisselvitys
Kumpikin maa laatii jo omia selvityksiään, mutta niiden sisältöä ja edessä olevia turvallisuuspoliittisia valintoja pitäisi analysoida yhdessä.
PÄÄKIRJOITUS 27.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat
SEKÄ Suomessa että Ruotsissa keskustellaan Nato-jäsenyyden merkityksestä. Olisi löydettävä muodot, joilla Nato-kysymystä voidaan yhdessä analysoida ja arvioida.
Suomessa hallitus valmistelee selontekoja sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta että puolustuspolitiikasta. Samassa yhteydessä laaditaan erityinen Nato-selvitys.
Ruotsissa osana viime vuoden puolustusratkaisua suurlähettiläs Krister Bringéukselle annettiin tehtäväksi selvittää Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyöjärjestelyjä ja jäsenyyksiä, Nato mukaan lukien. Selvitys annetaan viimeistään syyskuussa 2016.
Suomen ja Ruotsin olisi vielä syytä teettää yhdessä analyysi näistä raporteista. Sen avulla voitaisiin selvittää, onko yhteisen tiekartan pohjalta eteneminen mahdollista. Puolustus- ja turvallisuuspoliittinen kahtiajako Itämeren alueella on syventynyt. Nato-jäsenyyden selvittäminen olisi järkevä seuraava askel.
SUOMEN JA RUOTSIN toiminta tähtää eurooppalaiseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen, jolla liennytetään vastakkainasettelua ja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuusuhkien toteutumista.
Pahin skenaario olisi, että turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä kärjistyisi osana laajempaa kansainvälistä konfliktia. Suomen ja Ruotsin tulevia ratkaisuja arvioitaessa onkin olennaista arvioida, millaisilla toimilla lisätään vakautta ja turvallisuutta Itämeren turvallisuusympäristössä.
Nato-jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen ja Ruotsin turvallisuutta vahvistava vaikutus. On siis vahvoja perusteita harkita maidemme Nato-jäsenyyttä. Se edellyttää kuitenkin laajaa poliittista yhteisymmärrystä ja kansalaismielipiteen huomioimista. Nyt kun sekä Suomi että Ruotsi tekevät Nato-selvityksiä, tätä tuoretta tietoon ja faktoihin perustuvaa aineistoa pitäisi käyttää myös maiden yhteiseen arvioon.
Valloittamalla Krimin Venäjä on ensimmäisenä eurooppalaisena valtiona toisen maailmansodan jälkeen liittänyt osan toisesta valtiosta itseensä. Väitetään myös, että Venäjä on harjoitellut ydiniskuja Pohjoismaita vastaan. Venäjän sotilaallinen toiminta Suomen ja Ruotsin lähialueella viime vuosina vahvistaa kuvaa maasta, joka ei kaihda naapurivaltioidensa – erityisesti Baltian maiden – painostamista sotilaallisen voimannäytön avulla.
Ruotsin puolustusvoimien arvio on, että uhat lähialueella ovat kasvaneet. Nykyisin tämä näkyy ennen kaikkea vaikuttamisoperaatioina, välikohtauksina ja vastakkainasetteluna. Erilaisista loukkauksista tulee toistuvasti raportteja. Sotilaallisten toimien ja harjoitusten runsaudella mitaten Venäjä on nyt aktiivisimmillaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Eurooppaa piinaa lisäksi terrorismi: viimeisimmät iskut Brysseliin ovat tuoreessa muistissa. Mediaa ja viranomaisia vastaan on tehty verkkohyökkäyksiä niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Ukrainaan kohdistuneilla hyökkäyksillä ja uudella turvallisuuspoliittisella tilanteella on myös ollut pitkälle meneviä vaikutuksia Nato-yhteistyöhön.
Nato-kumppanuuden ja Nato-jäsenyyden ero on kasvanut, koska Nato asettaa nyt enemmän painoa yhteiselle puolustukselle. Tämä on realiteetti, joka Suomen ja Ruotsin kaltaisten kumppanuusmaiden on otettava huomioon.
Kahdenväliset yhteistyösopimukset yksittäisten Nato-maiden kanssa ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi korvata Nato-jäsenyyden tarjoamia yhteisiä turvatakuita.
LÄHIALUEIDEN turvallisuustilanne pakottaa Suomen ja Ruotsin arvioimaan vanhoja totuuksia uudelleen ja pohtimaan nykyisten turvallisuusuhkien kohtaamista. Maiden on syytä koordinoida toimiaan ja keskustella selvityksistä yhdessä. Keskustelua voitaisiin käydä vaikkapa Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuvien Suomen ja Ruotsin valtuuskuntien piirissä.
Muutokset Suomen tai Ruotsin turvallisuuspoliittisessa asemassa muuttavat väistämättä myös naapurimaan turvallisuuspolitiikkaa. Tämän vuoksi Suomi ja Ruotsi tarvitsevat foorumin jatkuvan vuoropuhelun käymiseen.
Suomi ja Ruotsi tekevät jo nyt yhä merkittävämpää ja syvempää käytännönläheistä puolustusyhteistyötä. Yhteinen Nato-toiminta voisi luoda pohjan, jolla yhteistyötä lisätään entisestään.
Hans Wallmark ja Ilkka Kanerva
Wallmark on Ruotsissa maltillisen kokoomuksen puolustuspolitiikasta vastaava kansanedustaja. Kanerva on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja (kok).
---
Natosta tarvitaan Suomen ja Ruotsin yhteisselvitys
Kumpikin maa laatii jo omia selvityksiään, mutta niiden sisältöä ja edessä olevia turvallisuuspoliittisia valintoja pitäisi analysoida yhdessä.
PÄÄKIRJOITUS 27.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat
SEKÄ Suomessa että Ruotsissa keskustellaan Nato-jäsenyyden merkityksestä. Olisi löydettävä muodot, joilla Nato-kysymystä voidaan yhdessä analysoida ja arvioida.
Suomessa hallitus valmistelee selontekoja sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta että puolustuspolitiikasta. Samassa yhteydessä laaditaan erityinen Nato-selvitys.
Ruotsissa osana viime vuoden puolustusratkaisua suurlähettiläs Krister Bringéukselle annettiin tehtäväksi selvittää Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyöjärjestelyjä ja jäsenyyksiä, Nato mukaan lukien. Selvitys annetaan viimeistään syyskuussa 2016.
Suomen ja Ruotsin olisi vielä syytä teettää yhdessä analyysi näistä raporteista. Sen avulla voitaisiin selvittää, onko yhteisen tiekartan pohjalta eteneminen mahdollista. Puolustus- ja turvallisuuspoliittinen kahtiajako Itämeren alueella on syventynyt. Nato-jäsenyyden selvittäminen olisi järkevä seuraava askel.
SUOMEN JA RUOTSIN toiminta tähtää eurooppalaiseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen, jolla liennytetään vastakkainasettelua ja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuusuhkien toteutumista.
Pahin skenaario olisi, että turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä kärjistyisi osana laajempaa kansainvälistä konfliktia. Suomen ja Ruotsin tulevia ratkaisuja arvioitaessa onkin olennaista arvioida, millaisilla toimilla lisätään vakautta ja turvallisuutta Itämeren turvallisuusympäristössä.
Nato-jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen ja Ruotsin turvallisuutta vahvistava vaikutus. On siis vahvoja perusteita harkita maidemme Nato-jäsenyyttä. Se edellyttää kuitenkin laajaa poliittista yhteisymmärrystä ja kansalaismielipiteen huomioimista. Nyt kun sekä Suomi että Ruotsi tekevät Nato-selvityksiä, tätä tuoretta tietoon ja faktoihin perustuvaa aineistoa pitäisi käyttää myös maiden yhteiseen arvioon.
Valloittamalla Krimin Venäjä on ensimmäisenä eurooppalaisena valtiona toisen maailmansodan jälkeen liittänyt osan toisesta valtiosta itseensä. Väitetään myös, että Venäjä on harjoitellut ydiniskuja Pohjoismaita vastaan. Venäjän sotilaallinen toiminta Suomen ja Ruotsin lähialueella viime vuosina vahvistaa kuvaa maasta, joka ei kaihda naapurivaltioidensa – erityisesti Baltian maiden – painostamista sotilaallisen voimannäytön avulla.
Ruotsin puolustusvoimien arvio on, että uhat lähialueella ovat kasvaneet. Nykyisin tämä näkyy ennen kaikkea vaikuttamisoperaatioina, välikohtauksina ja vastakkainasetteluna. Erilaisista loukkauksista tulee toistuvasti raportteja. Sotilaallisten toimien ja harjoitusten runsaudella mitaten Venäjä on nyt aktiivisimmillaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Eurooppaa piinaa lisäksi terrorismi: viimeisimmät iskut Brysseliin ovat tuoreessa muistissa. Mediaa ja viranomaisia vastaan on tehty verkkohyökkäyksiä niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Ukrainaan kohdistuneilla hyökkäyksillä ja uudella turvallisuuspoliittisella tilanteella on myös ollut pitkälle meneviä vaikutuksia Nato-yhteistyöhön.
Nato-kumppanuuden ja Nato-jäsenyyden ero on kasvanut, koska Nato asettaa nyt enemmän painoa yhteiselle puolustukselle. Tämä on realiteetti, joka Suomen ja Ruotsin kaltaisten kumppanuusmaiden on otettava huomioon.
Kahdenväliset yhteistyösopimukset yksittäisten Nato-maiden kanssa ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi korvata Nato-jäsenyyden tarjoamia yhteisiä turvatakuita.
LÄHIALUEIDEN turvallisuustilanne pakottaa Suomen ja Ruotsin arvioimaan vanhoja totuuksia uudelleen ja pohtimaan nykyisten turvallisuusuhkien kohtaamista. Maiden on syytä koordinoida toimiaan ja keskustella selvityksistä yhdessä. Keskustelua voitaisiin käydä vaikkapa Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuvien Suomen ja Ruotsin valtuuskuntien piirissä.
Muutokset Suomen tai Ruotsin turvallisuuspoliittisessa asemassa muuttavat väistämättä myös naapurimaan turvallisuuspolitiikkaa. Tämän vuoksi Suomi ja Ruotsi tarvitsevat foorumin jatkuvan vuoropuhelun käymiseen.
Suomi ja Ruotsi tekevät jo nyt yhä merkittävämpää ja syvempää käytännönläheistä puolustusyhteistyötä. Yhteinen Nato-toiminta voisi luoda pohjan, jolla yhteistyötä lisätään entisestään.
Hans Wallmark ja Ilkka Kanerva
Wallmark on Ruotsissa maltillisen kokoomuksen puolustuspolitiikasta vastaava kansanedustaja. Kanerva on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja (kok).
