Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Tästä on ollut jonkinlaista älämölyä #turpo aihetunnisteen alla:

Linkki

No chance of NATO expansion for years, U.S. ambassador says

r

U.S. Secretary of State John Kerry (R) talks with and U.S. Ambassador to NATO Douglas Lute during a NATO foreign ministers meeting at the Alliance's headquarters in Brussels, Belgium, December 2, 2015.
REUTERS/ERIC VIDAL


There is no chance of NATO expansion in the near future because of fears it could destabilize Russia, the U.S. ambassador to the military alliance said on Friday, a prospect which could disappoint Georgia and a number of Balkan states.

Douglas Lute said NATO was at an "an inflection point", facing an upheaval matched only by circumstances at the end of the Cold War, and the alliance did not want to exacerbate internal weaknesses in Russia.

"In practical terms I don't there's much additional room in the near term, the next several years perhaps or maybe even longer, for additional NATO expansion," Lute told the Aspen Security Forum in London.

"I think Russia plays an important part in the strategic environment and the strategic environment will put a brake on NATO expansion.

"If you accept the premises ... about Russia's internal weakness and perhaps steady decline, it may not make sense to push further now and maybe accelerate or destabilize that decline."

Last December, NATO invited Montenegro to join in its first expansion since 2009, a move which provoked anger from Moscow which opposes any extension to former communist areas of eastern and southeastern Europe.

NATO gave Georgia an open-ended promise of membership at a summit in April 2008 and other Balkan states such as Macedonia and Bosnia and Herzegovina are keen on membership while Ukraine, which has battled Russian-backed separatists in its east since 2014, has also set its sights on joining.

Lute said the policy line for additional members remained open but all NATO's 28 allies had to agree on inviting new members and there was little likelihood of that.

"There's no way we're going to get consensus any time in the near future on adding ... Georgia or Ukraine," he said.

(Reporting by Michael Holden; editing by Stephen Addison)

Vaikea sitä Natoa on enää levittää tämän enempää itään päin kun kaikki kohtuudella ilman konfliktia mahdolliset valtiot ovat siihen jo liittyneet ja uppiniskainen Suomen kansa tahtoo seistä omalla maallaan, omilla jaloillaan ja aseet tanassa myös muihin kuin vain perinteiseen idän suuntaan. Suomalaiset eivät halua osallistua tähän vastakkainasetteluun eikä varsinkaan ryhtyä globaalin suurpääoman tykinruoaksi. Varsinkin kun Suomi ja suomalaiset eivät itse hyötyisi siitä yhtään mitään, vaan kaikki mahdollinen hyöty katoaisi vieraan taskuun.
 
Vaikea sitä Natoa on enää levittää tämän enempää itään päin kun kaikki kohtuudella ilman konfliktia mahdolliset valtiot ovat siihen jo liittyneet ja uppiniskainen Suomen kansa tahtoo seistä omalla maallaan, omilla jaloillaan ja aseet tanassa myös muihin kuin vain perinteiseen idän suuntaan. Suomalaiset eivät halua osallistua tähän vastakkainasetteluun eikä varsinkaan ryhtyä globaalin suurpääoman tykinruoaksi. Varsinkin kun Suomi ja suomalaiset eivät itse hyötyisi siitä yhtään mitään, vaan kaikki mahdollinen hyöty katoaisi vieraan taskuun.

Onpahan hurjan kommunistinen manifesti! :D Globaali suurpääoma mainittu! :)

Ja mitäs pelättävää Suomella on esim. Ruotsin, Norjan tai vaikkapa USA:n suunnasta? Ja mistäs moinen ajatus "tykinruuasta"? Jokainen NATO:n jäsen päättää itsenäisesti osallistumisesta niihin operaatioihin, joka eivät ole 5. artiklan mukaisia. Kyllähän tuo on selvillä kaikille jotka osaavat lukea, joten tykinruuasta puhuminen on pahemman laatuista vihervassarien propagandaa. Tai siitä, etteikö Suomen turvallisuus hyötyisi NATO-jäsenyydestä?

Venäjä suhtautuu Suomeen jo tällä hetkellä kuin vihollismaahan. Ei geopolitiikassa yksi NATO-jäsenyys enää paljon tilannetta pahenna, päin vastoin, kun on jo luokiteltu vihollismaaksi, niin kannattaisi nyt ottaa sitten ne turvatakuutkin...

Voihan sitä tietysti pistää pään pensaaseen ja naiivisti kuvitella että Suomi pystyisi pysyttelemään moisella käytöksellä konfliktin ulkopuolella. Tai kaipailla YYA-sopimusta kun omat poliitikot eivät ilmeisesti pysty mitään päättämään ilman ohjeita Tehtaankadulta... Ei näköjään Georgia tai Ukraina ole opettanut mitään siitä miten hanakasti Venäjä on valmis puuttumaan toisen itsenäisen valtion asioihin. Moisen maailmankuvan omaavat heräävät yleensä ns. "kasakan nauruun".

Tuollaiset ajatuksethan ovat kuin suoraan Tuomiojalta ja kumppaneilta...eli ainakin osittain Kremlistä. Refleksinomainen ja pakonomainen länsimaiden pelko on varsin ominaista tälle porukalle. Globaali suurpääoma on muuten se taloutta pyörittävä asia...eipä olisi muuten pahemmin verotuloja...eihän sosialismikaan toiminut ilman rahaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoisia mielestäni:

Eka nosto:

"In practical terms I don't there's much additional room in the near term, the next several years perhaps or maybe even longer, for additional NATO expansion," Lute told the Aspen Security Forum in London.
"I think Russia plays an important part in the strategic environment and the strategic environment will put a brake on NATO expansion.
"If you accept the premises ... about Russia's internal weakness and perhaps steady decline, it may not make sense to push further now and maybe accelerate or destabilize that decline."

"En käytännössä näe, että NATO-laajennukselle olisi tilaa ainakaan lyhyellä aikavälillä muutamaan vuoteen, tai ehkäpä vieläkin pidemmän ajanjakson aikana", Lute kertoi Aspen Security Forumissa Lontoossa.
"Venäjä on mielestäni tärkeä toimija strategisessa ympäristössä, ja tämä strateginen ympäristö laittaa nyt jarrua NATO-laajentumiselle."
"Jos hyväksyt lähtötilanteen... Venäjän sisäisestä heikkoudesta ja ehkäpä tasaisesta taantumisesta, voi olla että ei ole järkevää laajentua juuri nyt, ja kenties nopeuttaa tai epävakauttaa heidän taantumistaan".

Oma huomio: Vaikuttaisi, että jenkeissä ollaan hyvinkin huolissaan mahdollisesta Venäjän yhteiskuntajärjestelmän romahtamisesta?

On tosiaankin mielenkiintoista! Täällä vakuutellaan, kuinka Nato tarjoaa pelotteen ja turvatakuiden lisäksi poliittista selkänojaa Venäjää vastaan. Nyt näyttää siltä, että Nato taipuu Venäjän painostuksen alla. :rolleyes:

Vitsi-vitsi. :D

Toka nosto:

Lute said the policy line for additional members remained open but all NATO's 28 allies had to agree on inviting new members and there was little likelihood of that.
"There's no way we're going to get consensus any time in the near future on adding ... Georgia or Ukraine," he said.

Lute kertoi, että periaatteessa NATO:n ovi on auki, mutta todennäköisyys että NATO:n kaikki 28 jäsentä hyväksyisivät uusien jäsenien tulon, on pieni.
"En usko olevan mahdollista, että löytyisi konsensus joka mahdollistaisi ... Georgian ja Ukrainan mukaantulon lähivuosina"

Oma huomio: Artikkeli viittaa alussa, että Balkanin maat ja Ukraina voivat joutua pettymään. Ja lopussa, jossa todetaan ovien olevan juuri nyt kiinni (johtuen Venäjän heikkoudesta!), Georgia ja Ukraina joutuisivat pettymään.

Kysymys: Mitäpä tästä pitäisi olla mieltä? Onko Ruotsilla ja Suomella kuitenkin jonkinlainen erityisasema vakaina Pohjoismaina päästä mukaan, vaan onko ovi kertakaikkiaan kiiinni vaika meitä suoraan ei mainitakaan.

Pikemminkin tuo pitää tulkita niin, että Suomi ja Ruotsi eivät halua liittyä Natoon. Muuten ne olisi mainittu joukon jatkona.
Niin kauan kuin Suomella ja Ruotsilla ei ole halua liittyä, ei meitä myöskään mainita kaikissa uusia jäseniä koskevissa uutisissa.

Kysehän on uutisen perusteella siitä, että Nato ei halua keikuttaa voimatasapainoa ja ärsyttää siten Venäjää. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjää siinä missä Ukrainan ja Georgiankin, joten ovi lienee kiinni. Vaikka ovi olisikin auki, niin ensin pitäisi olla vielä halu astua siitä ovesta sisään, että liittymisestä kannattaisi spekuloida.
 
Vaikea sitä Natoa on enää levittää tämän enempää itään päin kun kaikki kohtuudella ilman konfliktia mahdolliset valtiot ovat siihen jo liittyneet ja uppiniskainen Suomen kansa tahtoo seistä omalla maallaan, omilla jaloillaan ja aseet tanassa myös muihin kuin vain perinteiseen idän suuntaan. Suomalaiset eivät halua osallistua tähän vastakkainasetteluun eikä varsinkaan ryhtyä globaalin suurpääoman tykinruoaksi. Varsinkin kun Suomi ja suomalaiset eivät itse hyötyisi siitä yhtään mitään, vaan kaikki mahdollinen hyöty katoaisi vieraan taskuun.

Miksi ihmeessä kukaan olisi aseet tanassa esim. Ruotsin suuntaan?

Ovatko baltit hyötyjiä vai ovatko je suurpääoman tykinruokaa?
 
Lute kertoi, että periaatteessa NATO:n ovi on auki, mutta todennäköisyys että NATO:n kaikki 28 jäsentä hyväksyisivät uusien jäsenien tulon, on pieni

Nyt vaan miehissä toivomaan, haaveilemaan ja pähkäilemään, analysoimaan ja tuumimaan. Ei tämä meitä koske, niihä vaikka. :rolleyes:
 
Miksi ihmeessä kukaan olisi aseet tanassa esim. Ruotsin suuntaan?

Koska sieltä tulee holtiton turvapaikanhakijavirta, jota ruotsalaiset eivät hallitse tai ainakaan halua hallita? Koska ruotsidemokraatit kaappaavat vallan ja päättävät yhdistää koko Pohjolan yhden lipun alle?

Kamoon, parhaat kaveritkin tappelevat, kun eturistiriidat kasvavat liian suuriksi. On se nähty, että monille riittää pelkkä toisen vaimoon sekaantuminen, niin jo heiluu nyrkit ja välillä puukotkin. Samaan aikaan korostetaan, kuinka länsimainen mies kannattaa naisen itsenäisyyttä, eikä nainen ole mikään omistettava tavara... :confused:

Ovatko baltit hyötyjiä vai ovatko je suurpääoman tykinruokaa?

Suurpääoman toimesta Baltiassa kaatuneet venäläissotilaat: 0
Afganistanissa suurpääoman puolesta kaatuneet baltialaissotilaat: 14 (9 virolaista, 4 latvialaista ja 1 liettualainen)
Irakissa suurpääoman puolesta kaatuneet baltialaissotilaat: 5 (3 latvialaista, 2 virolaista)

Vakavasti: Voitaneen sanoa, että baltit ovat hyötyjiä. Kysymys kuuluu, haluaako Nato lisää elättäjiä vai lisää elättejä? 1000-vuotinen rauha Euroopassa on rikkoutunut. Poliittinen sitouttaminen ei ehkä ole enää yhtä tärkeää kuin joskus aiemmin, ja Suomihan on jo nykyisellään länsimaa. Kumman rooli lankeaisi Suomelle, elätin vai elättäjän? Todisteet puuttuu puoleen ja toiseen. Ei ilmaisia lounaita, sanoi Obama...
 
Tulee kiire mennä Natoon, jos sama kehitys jatkuu. Vai? o_O

Entä mikä on kannatuksen laskun taustalla? Onko media ollut liian hiljaa Natosta? Unohtuiko Ukraina?

Reserviläisten Nato-kannatus valuu alaspäin
Lauantai 23.4.2016 klo 11.58

Reserviläisten Nato-kannatus on laskussa, ilmenee Reserviläisliiton jäsenkyselystä.

Vastanneista 41 prosenttia hakisi nyt sotilasliitto Naton jäsenyyttä, kun viime lokakuussa kannatus oli 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Vuoden takaisesta Nato-jäsenyyden kannatus on laskenut vajaat 8 prosenttiyksikköä.

Kyselyn mukaan miehet kannattavat Nato-jäsenyyttä enemmän kuin naiset. Miehistä jäsenhakemuksen Natolle lähettäisi 42 prosenttia vastaajista, kun naisten osalta luku on vajaat 27 prosenttia.

Reserviläisistä 56 prosenttia hakisi Nato-jäsenyyttä, jos Ruotsi tekisi niin. Lokakuussa 2015 tätä mieltä oli 61 prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastasi vajaat 4 000 liiton jäsentä 5.-12. huhtikuuta. Kyselyn virhemarginaali on 1,6 prosenttia.

Asiasta uutisoivat aiemmin Ilkka ja Pohjalainen.

STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016042321460415_uu.shtml
 

Nyt vaan miehissä toivomaan, haaveilemaan ja pähkäilemään, analysoimaan ja tuumimaan. Ei tämä meitä koske, niihä vaikka. :rolleyes:

Tässä Jukka Tarkan spekulointia aiheesta. Johtopäätös hänellä ajolähdöstä sama kuin EU:hun liityttäessä: kohta on pakko uskaltaa mennä, ettei jäädä pussin pohjimmaiseksi.

Turvallisuuspolitiikan ajolähtö
Kirjoitettu 20.4.22016 / Etelä-Suomen Sanomat 2.4.2016

Jukka Tarkka
[email protected]

Poliittiseen puheeseen kätkeytyy joskus piiloviestejä. Jos hyvin käy, niiden sommittelija voi myöhemmin ylvästellä kaukonäköisyydellään. Ne voi myös vaieta kuoliaiksi, jos salaisuuden paljastamisesta ei olisikaan hyötyä. Puuhakkaat kolumnistit ja päivystävät dosentit luulevat löytävänsä tällaisia salattuja tarkoituksia paljon useammin kun niitä on ollut, mutta silti kiusausta on vaikea vastustaa.

Huomasin ajautuneeni tälle älyllisen analyysin ja ylitulkinnan vaaralliselle raja-alueelle miettiessäni presidentti Sauli Niinistön Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa pitämää puhetta, sillä siinä oli epäjohdonmukaiselta näyttävä kohta. Löysä sanonta ei ole tyypillistä Niinistön etukäteen valmistelluille puheille. Tarkoittiko hän tällä kummallisuudella jotakin?

Huomiotani kiinnitti puheen tämä kohta: ”… lisääntyneellä jännitteellä on kielteisiä vaikutuksia, mutta ne eivät ole toistaiseksi olleet laajuudeltaan mitenkään hallitsemattomia tai perinpohjaiseen uudelleenarvioon pakottavia. Ajolähtötilannetta ei ole muodostunut.”

Sanonta luo sellaisen vaikutelman, että perinpohjaisia uudelleenarvioita tehdään vasta ajolähtötilanteessa. Tällaisen tulkintamahdollisuuden avaaminen muuten erittäin johdonmukaisessa puheessa näyttää oudolta. Turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on toimia niin, että ajolähtötilannetta ei pääse syntymään.

Outo poikkeama turvallisuuspolitiikan peruslogiikasta ei istu luontevasti Niinistön yleiseen puheenparteen. Tämä on kummallista varsinkin siksi, että pari minuuttia ennen tuota lausetta hän sanoi:

”Vanhat kriisit eivät tunnu laukeavan, mutta uusia kyllä ilmaantuu. […] Eri tavoin hankalaa aikaa voi olla edessä pitkään ja se voi vaatia meiltä enemmän kuin olemme halunneet ajatellakaan.” Se oli Niinistöä parhaimmillaan. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan vaikka vähän hirvittäisi.

x x x

Millainen tilanne voisi siis olla ajolähtö, jonka purkamiseen tarvittavaa ratkaisua ei vielä ole haluttu ajatellakaan? Näihin tuntomerkkeihin ei oikein sovi yleisesti pelätty Venäjän sotilaallisen röyhkeyden kiihtyminen aggressiiviseksi Baltiassa, Suomenlahdella tai peräti suoraan Suomea vastaan. Se ei olisi mikään ajolähtö, jonka voisi purkaa nokkelalla yllätyslyönnillä. Se olisi katastrofi.

Sen sijaan Ruotsin todennäköinen päätös hakeutua lähivuosina myös muodollisesti Natoon täyttäisi täsmälleen Niinistön puheeseensa ujuttamat ajolähdön tunnusmerkit.

Siinä tilanteessa Suomella ei olisi muuta mahdollisuutta kuin seurata naapurin esimerkkiä. Vaihtoehtona olisi lopullinen leimautuminen harmaan vyöhykkeen maaksi, ja voimapolitiikan luomissa olosuhteissa se merkitsisi alistumista Kremlin etupiiriin. Vie sinä, minä vikisen.

Suomi joutui tekemään niin yya-sopimuksen aikaan, mutta se oli pakkotilanne. Nyt ei ole yya-sopimusta, ja EU-jäsenyys lisää liikkumatilaa, vaikka ei anna turvatakuita. Tietenkin olisi vähän noloa purjehtia uusille vesille naapurin vanavedessä. Näin käy kun ei aidosti seuraa ympäristön tilannekehitystä eikä ponnistaudu toimimaan itsenäisesti omien havaintojen mukaisesti.

Se ei olisi ensimmäinen kerta kun Suomi vähän vikisten toimisi naapurin mallin mukaan. Suomen hakeutuminen Euroopan unioniin 1990-luvun alussa oli juuri sellainen ajolähtö. Kun Ruotsi liittyi, Suomenkin oli uskaltauduttava.

Vähän se näyttää silloin 1990-luvun alussa hirvittäneen, vaikka jo pitkään oli ymmärretty, että EU on ainoa järkevä vaihtoehto. Silloinkaan ei vaan uskallettu tehdä ilmeisen välttämätöntä ennen kun oltiin ajolähtöasemassa.

Ehkä Niinistö viesti olikin siinä, että ajolähtötilanne pitää tällä kerralla torjua etukäteen.
 
Naton sotilaskomitean puheenjohtajan Petr Pavelin mukaan Itämeren alueella mahdollisesti syntyvä kriisi ei rajoittuisi vain Naton ja Venäjän väliseksi.
Suomi ja Ruotsi olisivat osa samaa tilannetta, halusivatpa ne sitä tai eivät, kenraaliPetr Pavelarvioi.

Kenraalin mukaan Suomen päätös Nato-jäsenyydestä on maan oma asia. Pavel arvioi Suomen kehittyneen Nato-kumppanuudessa niin pitkälle, että mahdollisessa liittymisessä olisi hänen mukaansa kyse vain teknisestä prosessista.
 
Naton sotilaskomitean puheenjohtajan Petr Pavelin mukaan Itämeren alueella mahdollisesti syntyvä kriisi ei rajoittuisi vain Naton ja Venäjän väliseksi.
Suomi ja Ruotsi olisivat osa samaa tilannetta, halusivatpa ne sitä tai eivät, kenraaliPetr Pavelarvioi.

Kenraalin mukaan Suomen päätös Nato-jäsenyydestä on maan oma asia. Pavel arvioi Suomen kehittyneen Nato-kumppanuudessa niin pitkälle, että mahdollisessa liittymisessä olisi hänen mukaansa kyse vain teknisestä prosessista.

Näin se vaan on...siksi ehdottomasti Nato...:solthum:
 
Siinä mielessä jännä tilanne että kukaan muu ei ole käsittääkseni sanonnut että suomi pysyisi sodan ulkopuolella jos se täällä suunnalla tapahtuisi kuin suomalainen poliitikko. Muualta viesti on ollut suht selvää.
Venäjä toitottaa että suomi osana natoa isäntämaa sopparien ym takia ja jenkit sanoo suoraan että sama mitä päätätte mutta kyytiin lähdette jos venäjä alkaa temppuilemaan.

Aina huono paikka jäädä kahden suurvallan väliin.
 
Naton sotilaskomitean puheenjohtajan Petr Pavelin mukaan Itämeren alueella mahdollisesti syntyvä kriisi ei rajoittuisi vain Naton ja Venäjän väliseksi.
Suomi ja Ruotsi olisivat osa samaa tilannetta, halusivatpa ne sitä tai eivät, kenraaliPetr Pavelarvioi.

Kenraalin mukaan Suomen päätös Nato-jäsenyydestä on maan oma asia. Pavel arvioi Suomen kehittyneen Nato-kumppanuudessa niin pitkälle, että mahdollisessa liittymisessä olisi hänen mukaansa kyse vain teknisestä prosessista.

Ihan kuin omia sanojani. Tuo on varmasti fiksu kaveri.:cool:
 
Vaikea sitä Natoa on enää levittää tämän enempää itään päin kun kaikki kohtuudella ilman konfliktia mahdolliset valtiot ovat siihen jo liittyneet ja uppiniskainen Suomen kansa tahtoo seistä omalla maallaan, omilla jaloillaan ja aseet tanassa myös muihin kuin vain perinteiseen idän suuntaan. Suomalaiset eivät halua osallistua tähän vastakkainasetteluun eikä varsinkaan ryhtyä globaalin suurpääoman tykinruoaksi. Varsinkin kun Suomi ja suomalaiset eivät itse hyötyisi siitä yhtään mitään, vaan kaikki mahdollinen hyöty katoaisi vieraan taskuun.
Unohdit kehua rauhantahtoista Neuvostoliittoa. Ups, tarkoitin Venäjää.

Otetaan nyt yksi perusasia. Nato ei levitä itseään, vaan Itä-Euroopan vapaat kansat ovat hakeutuneet Natoon koettuaan Neuvosto-Venäjän imperialistisen miehityksen.

Jos Venäjä hakeutuu sotilaalliseen konfliktiin Naton kanssa, joutuu Suomi joka tapauksessa mukaan, koska olemme EU:ta, johon pääosa Naton:n jäsenmaista kuuluu. Venäjä pyrkii myös viemään sotatoimet rajojensa ulkopuolelle, ja haave merellisestä yhteydestä vaatii silloin Suomen etelärannikon, Ahvenanmaan ja Gotlannin hallintaa. Pahimmassa tapauksessa Kreml masinoi "kriisin" Suomen ja Ruotsin osalta ensin, tai sitten ensin vain Suomen ja myöhemmin ehkä Ruotsin osalta.

Jos emme ole länttä, asemamme olisi Armenian tapainen, jonka kanssa Venäjällä on sopimukset, joita se noudattaa, jos se Venäjälle sopii ja on noudattamatta kun ei sovi. Taloudellisesti Armeniaa ajetaan oligarkkitalouden kleptokratiaan. Meillä olisi sama kohtalo.

Sinä päivänä kun Suomen johto sanoo että on aika hakea Naton jäsenyyttä, on valtaosa kansasta samaa mieltä. Aina tietenkin jää laamanaattoreita jotka änkyröivät suurpääomasta, rauhanomaisesta Neuvostoliitosta, ups, Venäjästä ja muuta päätöntä älämölöä.
 

Nyt vaan miehissä toivomaan, haaveilemaan ja pähkäilemään, analysoimaan ja tuumimaan. Ei tämä meitä koske, niihä vaikka. :rolleyes:
Luultavasti ei koskekaan. Miksi koskisi? Emme ole hakeneet jäsenyyttä. Georgiassa ja Ukrainassa eri tilanne koska Venäjä miehittää molempia maita, käy sotaa Ukrainassa ja kumpikaan maista ei kuulu EU:hun.
 
Naton sotilaskomitean puheenjohtaja antaa Naton viestin, ei yksittäisen suurlähettilään viestiä

25.4.2016 klo 21:21 | päivitetty 25.4.2016 klo 21:38
Korkea Nato-kenraali: Suomi täysin Natoon sopiva
Suomessa vieraileva Naton sotilaskomitean puheenjohtaja sanoo kunnioittavansa suuresti Suomen puolustuskykyä. Kenraali Petr Pavelin mukaan Suomen pääsy Naton jäseneksi on vain muodollisuus, jos Suomi päättää jäsenyyttä hakea.

Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Petr Pavel. Kuva: Tolga Bozoglu / EPA

Petr Pavel on johtanut 28:n Nato-maan sotilaskomiteaa viime kesäkuusta alkaen. Tšekkiläinen kenraaliluutnantti on Naton pääsihteerin keskeinen sotilasneuvonantaja.

Kenraalin Suomen-vierailu osuu tärkeään aikaan Suomen puolustuspoliittisen keskustelun kannalta.

Ensi perjantaina julkistetaan arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Ulkoministeri Timo Soinille luovutettavan arvion on laatinut nelihenkinen ryhmä, johon kuuluvat ranskalainen tutkija François Heisbourg, ruotsalainen suurlähettiläs Mats Bergquist sekä Suomesta suurlähettiläs René Nyberg ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Kenraali Pavelin puhui tänään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Finlandia-talossa.

Kenraali Pavel piti lehdistöllekin avoimet kalvosulkeiset sotilasliitto Naton kohtaamista haasteista pohjoisessa ja etelässä. Kenraalin ja yleisön vuoropuhelun ajaksi lehdistö poistettiin salista.

Suomi ja Ruotsi konfliktin osina
Tilaisuuden jälkeen kenraali Pavel oli hetken median tentattavana.

Hänen mielestään vuoropuhelu suomalaisyleisön kanssa osoitti, että Itämeren aluetta mahdollisesti koskettava kriisi ei rajoittuisi vain Venäjän ja Naton väliseksi, vaan se koskettaisi suoraan myös Suomea ja Ruotsia.

Kenraali Pavelin mukaan Venäjän sotilaallinen kyky on tällä hetkellä vahvempi kuin vuosiin. Venäjän asevoimat on ammattimaisempi ja paremmin varusteltu kuin vielä jokin aika sitten.

Nato on kenraali Pavelin mukaan valmis vuoropuheluun Venäjän kanssa. Äskettäin pidetty Naton ja Venäjän neuvoston kokous osoitti kuitenkin, että osapuolten kesken vallitsee vakavia erimielisyyksiä.

Naton laajeneminen pysyy asialistalla
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Douglas Lute sanoi viime perjantaina, että Nato ei lähitulevaisuudessa ota uusia jäseniä. Nato ei Yhdysvaltain suurlähettilään mukaan halua horjuttaa Venäjää, koska sitä tarvitaan joissakin yhteisissä operaatioissa.

Kenraali Pavelin mukaan amerikkalaisen suurlähettilään kanta ei ole Naton kanta.

Pavelin mukaan Nato haluaa pitää oven auki uusille jäsenille myös jatkossa. Hänen mielestään on jokaisen maan oma asia päättää, pyrkiikö se sotilasliiton jäseneksi, siihen ei muiden pidä sekaantua.

Suomen puolustuskyvylle suitsutusta
Suomen puolustusvoimia kenraali Pavel pitää rauhanajan vahvuudessa pienenä, mutta hyvin ammattitaitoisena. Häntä miellyttää suomalainen käytännönläheinen lähestysmistapa asioihin.

Pavelin mielestä on Suomen oma asia päättää, haluaako se pysyä Naton rauhankumppanina vai liittyä Naton jäseneksi.

– Suomen puolustusvoimat ovat kehittyneet, ja jos Suomi päättää Natoon liittyä, on jäsenyyden hyväksyminen vain muodollisuus, sanoo kenraali Pavel.

Kenraali Pavel tapaa huomenna tiistaina Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan johdon. Päivä alkaa käynnillä Mannerheim-museossa, sen jälkeen kenraali tapaa presidentti Sauli Niinistön, puolustusministeri Jussi Niinistön ja ulkoministeri Timo Soinin.

Tuntumaa Suomen meripuolustuksen tasoon kenraali Pavel saa vieraillessaan ohjusveneellä Helsingissä.
 
Harmi, että natosta ei puhuta tarpeeksi valtiomiesten taholta. Juuri nyt olisi hyvä saada aikaan kiihkotonta keskustelua puolustuspolitiikasta ja siitä miten tilanne on muuttunut sotilaallisesti. Naton vastustaminen sinkkiarkuilla, "muiden sotien sotimisella" tai vastaavilla hölynpölyillä pitäisi lopettaa ja myöntää se tosiasia ettei Venäjä muutu rauhalliseksi naapuriksi. Tuntuu, että mediaa hallitsee enemmään naapurin propaganda kuin itsenäinen ajattelu. Kun saisi kunnon keskusteluita esim nato-ilta Ylelle niin suomalaisia voisi alkaa kiinostamaan äänestys asiasta.
Tosta Iltiksen (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166190.html) linkistä mietityttää nato-kenraalin ajatus siitä, että " jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä, olisi se lähinnä vain tekninen prosessi”. Eikös jäsenyys vaatisi sen, että muut nato-maat hyväksyisivät Suomen yksimielisesti ja meidän kaluston pitäisi olla sopiva ( =riittävä, tarpeeksi tekninen ym )natolle?
 
Mielenkiintoista seurata mitä torstain raportin julkistamistilaisuudesta seuraa, kun tähän mennessä kaikki poliittinen keskustelu aiheesta on ollut käytännössä kuollutta tai oikeastaan voisi sanoa, että tapettu. Viimeisimmät kannanotot suomalaispoliitikoilta naton suhteen taitavat olla viime hallituskaudelta ja nekin Haglundilta (tosin taisi Kanerva tossa jotain mumista vastikään, muttei uskalatanut edes lausua NATO:a nimeltä)...

Pari vaihtoehtoa, veikkauksia otetaan vastaan:

a) Raportista ei käytännössä selviä mitään todellisia hyötyjä eikä haittoja ja se ohitetaan turhana -> aiheesta vaikeneminen jatkuu

b) Raportista selviää jotain hyvin räikeitä totuuksia ja niitä lähtevät poliitikot sitten kilvan vähättelemään ja aihetta hyssyttelemään, jotta saataisiin keskustelu mahdollisimman nopeasti tukahdutettua -> jotain lisäselvityksiä vaaditaan ja vastuu siiretään seuraavalle hallituskaudelle

c) Raportin sisällön pohjalta kehkeytyy vilkas ja kiihkeä eipäs juupas Venäjä-Usa väittely, jossa keskitytään käytännössä kilpaa uhkakuvien maalaamiseen -> hallitus siirtä asian käsittelyn seuraavan halliutksen kontolle

d) Raportin sisällön pohjalta kehityy aidosti rakentava ja syvääluotaavaa pohdintaa NATO:n liittymisen hinnasta, vaikutuksista maanpuolustukseen jne. -> hallitus sopii kansanäänestyksestä vuonna 2017
 
Harmi, että natosta ei puhuta tarpeeksi valtiomiesten taholta. Juuri nyt olisi hyvä saada aikaan kiihkotonta keskustelua puolustuspolitiikasta ja siitä miten tilanne on muuttunut sotilaallisesti. Naton vastustaminen sinkkiarkuilla, "muiden sotien sotimisella" tai vastaavilla hölynpölyillä pitäisi lopettaa ja myöntää se tosiasia ettei Venäjä muutu rauhalliseksi naapuriksi. Tuntuu, että mediaa hallitsee enemmään naapurin propaganda kuin itsenäinen ajattelu. Kun saisi kunnon keskusteluita esim nato-ilta Ylelle niin suomalaisia voisi alkaa kiinostamaan äänestys asiasta.
Tosta Iltiksen (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166190.html) linkistä mietityttää nato-kenraalin ajatus siitä, että " jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä, olisi se lähinnä vain tekninen prosessi”. Eikös jäsenyys vaatisi sen, että muut nato-maat hyväksyisivät Suomen yksimielisesti ja meidän kaluston pitäisi olla sopiva ( =riittävä, tarpeeksi tekninen ym )natolle?

1) Ketkä ovat "valtiomiehiä" joita tarkoitat? Tällä hetkellä näen vain politiikkoja Suomen johdossa :( Valtiomiehiä kaivataan!

2) Kalusto ei ole ongelma. Muistele millaisella inhalla itäraudalla koko Itä-Eurooppa on liittynyt. Suomi lopetti itäromun hankkimisen käytännössä 90-luvulla.

3) Poliittinen prosessi on tietenkin aina jossain määrin epävarma kun "ennakkoääniä" ei ole annettu. Yhdysvaltain ja NATO:n virallinen kanta on että NATO:n ovi on auki. Varsinkin Ruotsi olisi kullan arvoinen NATO:lle Baltian suhteen, mutta turha väheksyä Suomen arvoa alliansin kannalta.

Yhden suurlähettilään lausuma Georgiasta ja Ukrainasta ei ole USA:n virallinen kanta. Suurlähettiläät eri maissa päästelevät joskus omiaan, joko vahingossa tai oman näkökantansa mukaan.

Jos Yhdydvaltain hallinto esittää jotain NATO:n päätöksenteossa, jäsenmailla pitää olla vahvat motiivit jos aikovat olla vastaan. EU-mailla tuskin voi olla kantaa olla toisen EU-maan liittymistä vastaan.
 
Back
Top