Naton ex-pääsihteeri: Venäjän rajanaapureiden kannattaa varautua aggressioihin
Lauantai 7.5.2016 klo 17.31
Naton ex-pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen varoittaa Venäjän aggressiosta. (EPA/YOAN VALAT)
Naton entinen pääsihteeri
Anders Fogh Rasmussen muistuttaa länsimaita Venäjän mahdollisesta aggressiosta. Rasmussen kirjoittaa asiasta kolumnissaan Carnegie Europen sivuilla.
Rasmussen kirjoittaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ja Venäjän intohimot elvyttää Kylmän sodan aikaiset konfliktit ovat muistutus siitä, että lännen täytyy suojella yhteiskuntiaan ja arvojaan tyranniaa ja sortoa vastaan.
Rasmussen varoittaa, ettei lännen pidä aliarvioida Venäjän aikeita ja halukkuutta käyttää raakaa voimaa. Hän muistuttaa, että Venäjän presidentti
Vladimir Putinilla on uusi doktriini, joka antaa oikeuden sekaantua muiden maiden sisäisiin asioihin, mikäli Kreml kokee, että venäjänkielisten ihmisten oikeuksia tallotaan näissä maissa.
Naton tulisi valmistua nykyistä nopeampaan reagointikykyyn Venäjän aggressioiden varalle, kirjoittaa Naton ex-pääsihteeri Rasmussen. (EPA/VALDA KALNINA)
Rasmussenin mukaan Venäjän naapurimaat voivat joko jättäytyä Venäjän etupiiriin tai ottaa riskin Venäjän sotilaallisesta miehityksestä siinä tapauksessa, että kyseiset maat valitsevat voimakkaamman siteen Natoon ja Euroopan unioniin. Tämä tapahtumakulku on nähty jo Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa.
Venäjä on käyttänyt vuodesta 2008 lähtien omaisuuksia sotavoimiensa uudenaikaistamiseksi. Tällä hetkellä maalla on kyky vain muutamassa tunnissa muuttaa suuri sotaharjoitus hyökkäykseksi.
Venäjän naapurimaat ovat asiasta huolestuneita, etenkin Baltian maat, Rasmussen kirjoittaa.
Muuttunut turvallisuusympäristö
Rasmussen toteaa, että Naton on tunnustettava uudenlainen turvallisuusympäristö, jonka Venäjä on saanut aikaiseksi. Naton olisi syytä keskittyä entistä enemmän pelotteeseen ja puolustukseen. Länsimaat eivät voi vain katsoa vierestä. Toimettomuus lännen taholta voidaan Kremlissä tulkita avoimeksi kutsuksi Venäjälle jatkaa valitsemallaan linjalla Nato-jäseniä ja -kumppaneita kohtaan Baltian maissa, Kaukasiassa ja Itä-Euroopassa.
Venäjän toimien vuoksi Nato valmistelee nyt uusia toimintatapoja, jotka sopivat nykytilanteeseen. Viime vuosina puolustusliitto on saavuttanut käännekohdan sotilasmenoissa. Rasmussen kirjoittaa, että pelkästään Keski-Euroopassa menot olivat 13 prosenttia vuonna 2015. Lisäksi Yhdysvallat on päättänyt nelinkertaistaa maan Eurooppaan käytettävän puolustusbudjetin vuonna 2017.
Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kasvattaa puolustusmenojaan maltillisesti lähivuosina. Rasmussenin mukaan jo tämä auttaa torjumaan Venäjän aggressiota.
Lisätoimia tarvitaan
Rasmussen vaatii Natolta kuitenkin lisätoimia. Hän korostaa, että Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan on muuttanut dramaattisesti Euroopan turvallisuusympäristöä. Rasmussen kirjoittaa, että tämän vuoksi Naton pitäisi luoda erittäin nopeasti reagoiva yksikkö, joka voidaan saada liikekannalle vain muutamassa tunnissa puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kumppania.
Naton päätös kierrättää joukkoja Itä-Euroopan jäsenmaissaan ei Rasmussenin mukaan riitä, vaikka tarpeellinen askel onkin.
Avainkysymys Rasmussenin mukaan on, voiko nykyinen Naton sijoittuminen estää Venäjän hyökkäyksen naapurimaihin, jotka ovat Naton kumppaneita.
Hän muistuttaa, että uhkan torjunta olisi edullisempaa ja tehokkaampaa kuin hoito tilanteen ollessa päällä.
Merkittävä Varsovan kokous
Rasmussen antaa suurta painoarvoa tulevalle Naton huippukokoukselle Varsovassa Puolassa heinäkuussa. Hänen mukaansa Nato-maiden ja -kumppanien pitäisi valmistautua Venäjän hybridisodankäyntiin päivittämällä muun muassa omaa informaatiovaikuttamistaan.
Varsovan kokouksen tulisi osoittaa vankkaa tukea Naton kumppaneille, jotka ovat Venäjän rajanaapureita. Rasmussen korostaa, että jokaisella suvereenilla valtiolla on oikeus valita kumppaninsa itse.
Tilanteen normalisointi lännen ja Venäjän kesken alkaa Rasmussenin mukaan sillä, että Venäjä lopettaa toimensa Ukrainassa ja kunnioittaa Minskin tulitaukosopimusta.