Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Eiköhän se niin ole, että Suomen velvoitteet olisivat oman alueen pitäminen ja 1 pataljoona jonnekin tarvittaessa.
Polkupyöräpataljoona vaikka.
Olisiko se Tuntemattoman "Kuopion Potkukelkkapataljoona" ? (Jos nyt muistin yksikön oikein)
Kaikki NATO:n maat (ja ulkopuoliset, kuten Suomi) kyllä päättävät itse mihin kisaan ulkomaille lähdetään. Tämä siis jos 5. artikla ei ole lauennut.
Joskus on hupaisaa, että vaahdotaan miten suomipoikaa viedään sotiin hiekkavaltioihin NATO:ssa. Ei Suomea kukaan ole pakottanut A-staniin. Ihan oma poliittinen päätös.
5. artikla koskee jäsenvaltioiden oman alueen koskemattomuutta. Muihin kisoihin sitten lähdettäisiin tai sitten ei, omalla päätöksellä.
Sama se minne vapaaehtoisia viedään, itseä ei tuollaiset pohdinnat paina, ainoastaan inhoan osaa jäsenmaista.
Suomalaiset ISAF:n rauhanturvaajat osallistuivat Nato-johtoiseen operaatioon Afganistanissa vuonna 2013. (KUVA: Jussi Nukari)
Julkaistu: 11.7. 10:02
Puolustuspolitiikka
Uusi selvitys listasi kuluja, joihin Suomi joutuisi Natossa ottamaan osaa.
Viime kuun lopussa julkistetussa Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksessa arvioidaan, millaisia kustannuksia syntyisi Suomelle Nato-jäsenyydestä.
Kaikkien jäsenmaiden edellytetään osallistuvan taloudellisesti liittouman hyväksymiin ohjelmiin ja johtamisrakenteen ylläpitoon.
Maanpuolustuskorkeakoulun teoksen mukaan tärkein tuki kanavoituu jäsenmaiden kansallisten puolustusbudjettien kautta. Jäsenvaltiot rahoittavat Naton operaatioihin ja tehtäviin osoitetut joukkonsa kansallisista budjeteistaan.
Lisäksi jäsenvaltiot kustantavat yhdessä sovittujen osuuksien mukaan Naton esikunnista ja laitoksista syntyvät kulut ja investointiohjelman. Yhteisrahoitus koskee kolmea osaa: siviilibudjettia, sotilasbudjettia ja Naton turvallisuuden investointiohjelmaa. Kolmas rahoituslähde on monikansallinen rahoitus, jossa osa jäsenmaista tai ne kaikki rahoittavat hankkeita.
Yleisesikuntakomentaja Jukka Anteroinen ja everstiluutnantti Rainer Peltoniemi kertovat Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teokseen kirjoittamassaan luvussa, että Naton budjettitietojen perusteella Suomen osuus Naton yhteisestä budjetista olisi noin 0,8 – 1,2 prosenttia puolustusmenoista.
SUOMEN suora maksuosuus Natolle olisi siis arvion mukaan noin 20–30 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasolla. Kustannuksia tulee jäsenvaltiolle Natossa työskentelevistä henkilöistä, mistä tulisi 15 – 20 miljoonan euron lisäkulut.
Anteroisen ja Peltoniemen mukaan henkilöstökuluja ei voisi laskea kokonaisuudessa lisämenoiksi nykyiseen toimintaan. Osa esikunnissa ja Naton laitoksissa työskentelevistä virkamiehistä nostaisi palkkaa Naton yhteisrahoituksesta ja osan palkasta maksaisi Puolustusvoimat.
Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää arvioi Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksen luvussaan, että Suomelle koituisi vuodessa 45–50 miljoonan euron lisäkustannukset Nato-jäsenyydestä.
– Mikäli Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, niiden kustannukset lankeaisivat Suomen maksettaviksi sen mukaan, millä tavalla tai millä joukkomäärällä Suomi niihin osallistuisi, aivan kuten käytäntö on tänäänkin, Järvenpää kirjoittaa.
NATOSSA on otettu tavoitteeksi, että jokainen jäsenmaa käyttää omiin puolustusmenoihinsa summan, joka vastaa kahta prosenttia sen bruttokansantuotteesta, mutta vain pieni osa Nato-maista täyttää tavoitteen.
Puolustusministeriön mukaan Suomen puolustusmenot ovat vuonna 2016 vajaat 2,9 miljardia euroa ja vastaavat 1,37 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean sihteeristöön kuuluva yleisesikuntakomentaja Juha-Antero Puistola ei pidä realistisena, että kahden prosentin tavoite toteutuu kattavasti jäsenmaissa.
Juha Puistola (KUVA: ERKKI RASKINEN)
– Kyseessä on Naton huippukokouksessa sovittu poliittinen tavoite, jonka toteutumiseen ei oikeastaan kukaan usko. Se tarkoittaisi sitä, että Saksassa pitäisi pistää hirvittävästi lisää rahaa puolustukseen, ja näin ei tule tapahtumaan. Kyseessä ei ole sitova sopimus vaan tavoite.
Antti Honkamaa
Näihin yhteisrahoitusta käytetään
Maanpuolustuskorkeakoulun julkaiseman Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksen mukaan Naton jäsenmaiden yhteiseen rahoitukseen kuuluvat nämä kohteet:
NATON SIVIILIBUDJETTI: Siviilibudjetilla kustannetaan Naton päämajan ja kansainvälisen siviiliesikunnan henkilöstö-, käyttö- ja ylläpitomenot. Lisäksi siviilibudjetilla rahoitetaan kulut, jotka liittyvät rauhankumppanuuteen ja muuhun yhteistoimintaan Naton ulkopuolisten maiden kanssa.
NATON SOTILASBUDJETTI: Sotilasbudjetista yli puolet kuluu kansainvälisen sotilasesikunnan ja strategisten johtoportaiden käyttö- ja ylläpitomenoihin, ja lisäksi sillä katetaan muun muassa Naton johtamis- ja viestijärjestelmiin ja AWACS-ilmavalvontakoneisiin liittyviä kuluja.
Investointiohjelma: Investointiohjelmalla katetaan Naton rakentamis- ja johtamisjärjestälmien hankinnat. Rahoituksen kohteisiin kuuluu muun muassa suurimpien esikuntien rakennushankkeita, tärkeimpiä satamia ja lentokenttiä.
Maanpuolustuskorkeakoulu selvitti: Tämän verran Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001217827.html?ref=rss
Siis lisäkustannuksia nykyiseen verrattuna kertyisi n. 45-50 miljoonaa/vuosi..
Kyllä tämä Nato-vankkuri voisi olla hintansa väärti.
Ainakin itse, vakaasti uskon (väärässäkin voin olla...), että Venäjä ei kaikesta naapurivaltioiden häiriköinnistään huolimatta käy NATO:n jäsenvaltion kimppuun, ainakaan avoimen soitilaallisesti. Muuta kiusaa se kyllä voi tehdä ja varmaan tekeekin. Tuo turvatakuu kuitenkin olisi jo yksistään tuon hinnan väärti.
Ei varmaan sotilaallisesti ihan heti, mutta venäjän toimethan on pitkäntähtäimen suunnitelmia. Kuten Eu:n heikentäminen ja hajaannuksen aikaansaamiinen, niin että eruaasian unioni alkaa houtella entisiä itäblokin maita jotka nyt eu:ssa. Brexitti sai jo monta ennenaikaista ejkaulaatiota venäjällä aikaiseksi päätellen silmää tekevien twiiteistä.
Hyvä huomio. Tosin tähän vastakysymys kuuluu: Onko Venäjällä tällä hetkellä varaa odotella pitkän tähtäimen tavoitteiden täyttymistä kovin pitkään? Venäjän talous on, jos asian lievästi ilmaisee, kovien paineiden alla. Lähivuosina tämä tullee vaikuttamaan myös Putinin hallinnon suosioon. Mitään vakuuttavaa strategiaa talouden (ja samalla ihmitsen elinolojen) kohentamiseksi ei ole tehty. Jottain tarttis siis tehdän Venäjällä ihan lähivuosina. Se jotain on, pahoin pelkään, että kotiyleisoön huomio kiinnitetään johonkin muuhun kuin kotimaan ongelmiin. EU:n heikentäminen kaikista EU:n ongelmista huolimatta ei liene niin äkkiä edessä, että siitä olisi Putinille avuksi.
Pikaisempia ongelmia seurannee lähinnä politiikan ja talouden saralla. Lavrov jyrisee ankaria varoituksen sanoja. Näillä sanoilla yritetään pelottaa suomalaisia pysymään mahdollisimman kaukana NATO:sta. Suomalaisten tuotteiden laatu ei yht'äkkiä täytäkään tiukkoja venäläisiä laatuvaatimuksia. Tämänkaltaista lienee olisi odotettavissa.
Vaikka sanotaankin ettei Venäjän politiikkaan päde minkäänlainen logiikka niin monilla tekijöillä on kuitenkin omat selkeät syy/seuraussuhteensa valtioiden väliseen asiakokonaisuuteen.
Venäjällä on varsin vaikeat lähtökohdat EU:n yhtenäisyyden heikentämisessä. Ei ole uskottavaa että yksikään ns. Itä-Euroopan valtioista (ent. neuvostoliiton satelliitit) oli missään tilanteessa hakeutumassa takaisin Venäjän kumppaniksi. Itse asiassa ne ovat kaikin tavoin vastustamassa Venäjän laajentumispyrkimyksiä.
QUOTE]
Tuosta voidaan hyvin olla samaa mieltä, että Itä-Euroopan maissa tuskin on suuria haluja lyöttäytyä kimppaan Venäjän vetämään liittokuntaa. Euraasian unioni näyttää lässähtäneen, siitä ei EU:n vastavoimaa näytä tällä hetkellä tulevan. Venäjä itse varmisti toimillaan, että jatkossa tuohon unioniin kaavailtu toiseksi merkittävin valtio Venäjän jälkeen, Ukraina pysyy mahdollisimman etäällä koko Euraasia-viritelmästä.