- Status
Polkupyöräpataljoona vaikka.
Olisiko se Tuntemattoman "Kuopion Potkukelkkapataljoona" ?
(Jos nyt muistin yksikön oikein) Olisiko se Tuntemattoman "Kuopion Potkukelkkapataljoona" ?
Hieno näky jossain aavikolla.
Kaikki NATO:n maat (ja ulkopuoliset, kuten Suomi) kyllä päättävät itse mihin kisaan ulkomaille lähdetään. Tämä siis jos 5. artikla ei ole lauennut.
Joskus on hupaisaa, että vaahdotaan miten suomipoikaa viedään sotiin hiekkavaltioihin NATO:ssa. Ei Suomea kukaan ole pakottanut esim. A-staniin. Ihan oma poliittinen päätös.
5. artikla koskee jäsenvaltioiden oman alueen koskemattomuutta, jossa sitten kysyttäisiin sitä muskettisotureiden "one for all and all for one"-juttua. Muihin kisoihin sitten lähdettäisiin tai sitten ei, omalla päätöksellä.
Joskus on hupaisaa, että vaahdotaan miten suomipoikaa viedään sotiin hiekkavaltioihin NATO:ssa. Ei Suomea kukaan ole pakottanut esim. A-staniin. Ihan oma poliittinen päätös.
5. artikla koskee jäsenvaltioiden oman alueen koskemattomuutta, jossa sitten kysyttäisiin sitä muskettisotureiden "one for all and all for one"-juttua. Muihin kisoihin sitten lähdettäisiin tai sitten ei, omalla päätöksellä.
Sama se minne vapaaehtoisia viedään, itseä ei tuollaiset pohdinnat paina, ainoastaan inhoan osaa jäsenmaista.
Et muuten ole ainoa.
Mutta omat kokemukset esim. ranskalaisista, puolalaisista, italialaisista, saksalaisista, briteistä, tsekeistä, slovakeista ja irlantilaisista sotilaina ovat olleet hyviä. Ei edes tarvitse mainita skandinaaveja.
Noin jos maita mainitaan niin, Romania, Bulgaria, Kreikka..."pitäköön tunkkinsa".
Umkhonto
Ylipäällikkö
Maanpuolustuskorkeakoulu selvitti: Tämän verran Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001217827.html?ref=rss
Suomalaiset ISAF:n rauhanturvaajat osallistuivat Nato-johtoiseen operaatioon Afganistanissa vuonna 2013. (KUVA: Jussi Nukari)
Julkaistu: 11.7. 10:02
Puolustuspolitiikka
Uusi selvitys listasi kuluja, joihin Suomi joutuisi Natossa ottamaan osaa.
Viime kuun lopussa julkistetussa Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksessa arvioidaan, millaisia kustannuksia syntyisi Suomelle Nato-jäsenyydestä.
Kaikkien jäsenmaiden edellytetään osallistuvan taloudellisesti liittouman hyväksymiin ohjelmiin ja johtamisrakenteen ylläpitoon.
Maanpuolustuskorkeakoulun teoksen mukaan tärkein tuki kanavoituu jäsenmaiden kansallisten puolustusbudjettien kautta. Jäsenvaltiot rahoittavat Naton operaatioihin ja tehtäviin osoitetut joukkonsa kansallisista budjeteistaan.
Lisäksi jäsenvaltiot kustantavat yhdessä sovittujen osuuksien mukaan Naton esikunnista ja laitoksista syntyvät kulut ja investointiohjelman. Yhteisrahoitus koskee kolmea osaa: siviilibudjettia, sotilasbudjettia ja Naton turvallisuuden investointiohjelmaa. Kolmas rahoituslähde on monikansallinen rahoitus, jossa osa jäsenmaista tai ne kaikki rahoittavat hankkeita.
Yleisesikuntakomentaja Jukka Anteroinen ja everstiluutnantti Rainer Peltoniemi kertovat Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teokseen kirjoittamassaan luvussa, että Naton budjettitietojen perusteella Suomen osuus Naton yhteisestä budjetista olisi noin 0,8 – 1,2 prosenttia puolustusmenoista.
SUOMEN suora maksuosuus Natolle olisi siis arvion mukaan noin 20–30 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasolla. Kustannuksia tulee jäsenvaltiolle Natossa työskentelevistä henkilöistä, mistä tulisi 15 – 20 miljoonan euron lisäkulut.
Anteroisen ja Peltoniemen mukaan henkilöstökuluja ei voisi laskea kokonaisuudessa lisämenoiksi nykyiseen toimintaan. Osa esikunnissa ja Naton laitoksissa työskentelevistä virkamiehistä nostaisi palkkaa Naton yhteisrahoituksesta ja osan palkasta maksaisi Puolustusvoimat.
Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää arvioi Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksen luvussaan, että Suomelle koituisi vuodessa 45–50 miljoonan euron lisäkustannukset Nato-jäsenyydestä.
– Mikäli Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, niiden kustannukset lankeaisivat Suomen maksettaviksi sen mukaan, millä tavalla tai millä joukkomäärällä Suomi niihin osallistuisi, aivan kuten käytäntö on tänäänkin, Järvenpää kirjoittaa.
NATOSSA on otettu tavoitteeksi, että jokainen jäsenmaa käyttää omiin puolustusmenoihinsa summan, joka vastaa kahta prosenttia sen bruttokansantuotteesta, mutta vain pieni osa Nato-maista täyttää tavoitteen.
Puolustusministeriön mukaan Suomen puolustusmenot ovat vuonna 2016 vajaat 2,9 miljardia euroa ja vastaavat 1,37 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean sihteeristöön kuuluva yleisesikuntakomentaja Juha-Antero Puistola ei pidä realistisena, että kahden prosentin tavoite toteutuu kattavasti jäsenmaissa.
Juha Puistola (KUVA: ERKKI RASKINEN)
– Kyseessä on Naton huippukokouksessa sovittu poliittinen tavoite, jonka toteutumiseen ei oikeastaan kukaan usko. Se tarkoittaisi sitä, että Saksassa pitäisi pistää hirvittävästi lisää rahaa puolustukseen, ja näin ei tule tapahtumaan. Kyseessä ei ole sitova sopimus vaan tavoite.
Antti Honkamaa
Näihin yhteisrahoitusta käytetään
Maanpuolustuskorkeakoulun julkaiseman Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksen mukaan Naton jäsenmaiden yhteiseen rahoitukseen kuuluvat nämä kohteet:
NATON SIVIILIBUDJETTI: Siviilibudjetilla kustannetaan Naton päämajan ja kansainvälisen siviiliesikunnan henkilöstö-, käyttö- ja ylläpitomenot. Lisäksi siviilibudjetilla rahoitetaan kulut, jotka liittyvät rauhankumppanuuteen ja muuhun yhteistoimintaan Naton ulkopuolisten maiden kanssa.
NATON SOTILASBUDJETTI: Sotilasbudjetista yli puolet kuluu kansainvälisen sotilasesikunnan ja strategisten johtoportaiden käyttö- ja ylläpitomenoihin, ja lisäksi sillä katetaan muun muassa Naton johtamis- ja viestijärjestelmiin ja AWACS-ilmavalvontakoneisiin liittyviä kuluja.
Investointiohjelma: Investointiohjelmalla katetaan Naton rakentamis- ja johtamisjärjestälmien hankinnat. Rahoituksen kohteisiin kuuluu muun muassa suurimpien esikuntien rakennushankkeita, tärkeimpiä satamia ja lentokenttiä.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001217827.html?ref=rss
jurppi
Ylipäällikkö
Siis lisäkustannuksia nykyiseen verrattuna kertyisi n. 45-50 miljoonaa/vuosi..
Viime talvena tarvittiin yllättäen, ihmiskauppiaiden Suomeen kuljettamien, elintasopakolaisten vastaanottoon 800 miljoonan euron kertaerä..Se järjestyi ilman minkäänlaista keskustelua, ikään kuin sormen napsautuksella.. Lisäksi on syytä huomata että kyseinen summa (+ lisäykset jatkossa) jää pysyväksi kulueräksi suomalaisten veronmaksajien kontolle..
Mutta, todennäköisesti tuo maanpuolustuksen varmistaminen, siis puolustuskyvyn uskottavuuden nosto, aivan uudelle tasolle on liian suuri kustannus yhteiskunnalle. Nimittäin se tarkoittaisi jäsenyyttä NATO:ssa ja ennen kaikkea sitä että Venäjä menettäisi mahdollisuutensa vaikuttaa sotilaallisilla/poliittisilla painostuksillaan Suomen turvallisuuspoliittisiin päätöksiin.
Ei liene pelkoa että ainakaan kepun ja vasemmiston suunnalta löytyy halukkuutta tällaiseen päätökseen.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Onhan se huima summa, lähes 10 % YLE-veron tuotosta tai 4,6 % kehitysavun määrästä (vuoden 2013 tasolla mitaten). Eihän tuollaiseen tuiki tarpeettomaan rahareikään nyt sentään kannata....
Olisin silti hieman epäileväinen kuinka eri maiden puolustusbudjetit ovat verrannollisia keskenään ja miten tuo 2% natotavoite lasketaan. Meillä moni pitkäaikainen kalustohankinta tulee ulkopuolelta puolustusvoimien budjetin lisämäärärahoituksena. No nämä on toki helppo kokonaisbudjettiin lisätä. Kuitenkin muiden budjetit on pääosin ammattiarmeijoiden ja palkkakulut ovat tietenkin merkittävä osa. Meillä puolestaan suurin osan miehistämme antavat usean kuukauden yhteiskuntapanoksensa puolustusvoimille ja tätä työpanosta ei määritellä lainkaan vaikka panos on erittäin suuri ja merkittävä. Rahassa mitattuna todella suuri. Jos tuo arvotettaisiin niin mikä olisikaan puolustusbudjettimme koko. Ja onko muiden maiden puolustusbudjettien vertailussa palkkakuluja eritelty.
Vonka
Supreme Leader
Pikkurahahan tuo on kaikessa tässä purskeessa. Jokainen myyjä tietää, että kauppa tehdään ostettaessa. Katsotaan, mitä rahalla saa.
- Naton jäsenenä Suomi olisi suoraan mukana Naton puolustussuunnittelussa ja komentorakenteessa.
- Suomi tulisi osaksi jäsenten välistä vertailuprosessia.
- Myös yhteneväisyys yhteisten sekä maakohtaisten valmistelujen välillä vahvistuisi.
- Täysjäsenyyden kautta Suomi pääsisi täysimääräisesti mukaan Naton puolustuspoliittisen suunnittelukomitean alaiseen suunnitteluprosessiin ja Naton erittäin nopean toiminnan joukkoihin.
- Naton jäsenenä Suomi voisi turvautua Nato-liittolaisten solidaarisuuteen ja vahvistaa maan puolustusta ennakkovarastoinnin ja pysyvien tai väliaikaisten Naton joukkojen läsnäololla Venäjän virhearviointiriskin vähentämiseksi.
- Alueellisen puolustuksen osalta Nato-jäsenyys ei käytännössä ohjaisi Suomea kehittämään oman alueen ulkopuolella käytettävää sotilaallista toimintaa ainakaan merkittävästi.
- Suomen puolustusinfrastruktuuri on jo nyt lähes Nato-standardien mukainen. Merkittävin muutos olisi Suomen ilmatilan valvonta- ja hallintaverkostojen integrointi Naton ilmaoperaatioiden johtamisjärjestelmään
Muutama vuosi sitten laitoimme 36 milliä porotalouden tutkimukseen. Ministerien uudet autotkin maksavat enemmän (jos tällainen populistipuhe sallitaan).
Kyllä tämä Nato-vankkuri voisi olla hintansa väärti.
- Naton jäsenenä Suomi olisi suoraan mukana Naton puolustussuunnittelussa ja komentorakenteessa.
- Suomi tulisi osaksi jäsenten välistä vertailuprosessia.
- Myös yhteneväisyys yhteisten sekä maakohtaisten valmistelujen välillä vahvistuisi.
- Täysjäsenyyden kautta Suomi pääsisi täysimääräisesti mukaan Naton puolustuspoliittisen suunnittelukomitean alaiseen suunnitteluprosessiin ja Naton erittäin nopean toiminnan joukkoihin.
- Naton jäsenenä Suomi voisi turvautua Nato-liittolaisten solidaarisuuteen ja vahvistaa maan puolustusta ennakkovarastoinnin ja pysyvien tai väliaikaisten Naton joukkojen läsnäololla Venäjän virhearviointiriskin vähentämiseksi.
- Alueellisen puolustuksen osalta Nato-jäsenyys ei käytännössä ohjaisi Suomea kehittämään oman alueen ulkopuolella käytettävää sotilaallista toimintaa ainakaan merkittävästi.
- Suomen puolustusinfrastruktuuri on jo nyt lähes Nato-standardien mukainen. Merkittävin muutos olisi Suomen ilmatilan valvonta- ja hallintaverkostojen integrointi Naton ilmaoperaatioiden johtamisjärjestelmään
Muutama vuosi sitten laitoimme 36 milliä porotalouden tutkimukseen. Ministerien uudet autotkin maksavat enemmän (jos tällainen populistipuhe sallitaan).
Kyllä tämä Nato-vankkuri voisi olla hintansa väärti.
sirra
Kapteeni
Ainakin itse, vakaasti uskon (väärässäkin voin olla...), että Venäjä ei kaikesta naapurivaltioiden häiriköinnistään huolimatta käy NATO:n jäsenvaltion kimppuun, ainakaan avoimen soitilaallisesti. Muuta kiusaa se kyllä voi tehdä ja varmaan tekeekin. Tuo turvatakuu kuitenkin olisi jo yksistään tuon hinnan väärti.
Suoraan sanoen en usko, että lisäkustannukset jäävät 50 miljoonaan euroon per vuosi. Älkääkä uskoko tekään. Jäi tai ei, sotilaallinen maanpuolustus on resurssoitava joka tapauksessa nykyistä paremmin. 250-350 miljoonaa per vuosi ollee lähtökohta.
Liittoutuminen on sen luokan peliliike, että on aivan se ja sama maksaako se vuodessa 50 vai 150 miljoonaa. Se on iso strategisen tason ratkaisu oloissamme ja hintalappu saa olla mielestäni pelin hengen mukainen.
Jonkin verran hintalappu antaa anteeksi materiaalihankinnoissakin, liittolaishinta on liittolaishinta. Ilmaisia lounaita rikkaalle Suomelle ei kuitenkaan varmasti tarjoilla vaan kyllä sitä jatkossakin asiat ja kamat silitellään kahisevalla.
Huvittaa suomalainen resurssikeskustelu ylipäätään. Toisaalta emmitään liittoutua ja vannotaan rankkaa itsenäistä puolllustusta....mutta jälkimmäisellekään ei hevin rahoitusta lisätä. Sen ymmärrän, että lisärahoitus pitää olla aina perusteltu ja sillä pitää syntyä myös lisäarvoa. Erillisrahoitusta ei esim. tarvitse esiupseerikurssin ekskursiomatka Thaimaaseen otsikolla: "tutustumme kivassa toverihengessä Thaimaan vesihuoltoon".
Liittoutuminen on sen luokan peliliike, että on aivan se ja sama maksaako se vuodessa 50 vai 150 miljoonaa. Se on iso strategisen tason ratkaisu oloissamme ja hintalappu saa olla mielestäni pelin hengen mukainen.
Jonkin verran hintalappu antaa anteeksi materiaalihankinnoissakin, liittolaishinta on liittolaishinta. Ilmaisia lounaita rikkaalle Suomelle ei kuitenkaan varmasti tarjoilla vaan kyllä sitä jatkossakin asiat ja kamat silitellään kahisevalla.
Huvittaa suomalainen resurssikeskustelu ylipäätään. Toisaalta emmitään liittoutua ja vannotaan rankkaa itsenäistä puolllustusta....mutta jälkimmäisellekään ei hevin rahoitusta lisätä. Sen ymmärrän, että lisärahoitus pitää olla aina perusteltu ja sillä pitää syntyä myös lisäarvoa. Erillisrahoitusta ei esim. tarvitse esiupseerikurssin ekskursiomatka Thaimaaseen otsikolla: "tutustumme kivassa toverihengessä Thaimaan vesihuoltoon".
aj77
Greatest Leader
Ei varmaan sotilaallisesti ihan heti, mutta venäjän toimethan on pitkäntähtäimen suunnitelmia. Kuten Eu:n heikentäminen ja hajaannuksen aikaansaamiinen, niin että eruaasian unioni alkaa houtella entisiä itäblokin maita jotka nyt eu:ssa. Brexitti sai jo monta ennenaikaista ejkaulaatiota venäjällä aikaiseksi päätellen silmää tekevien twiiteistä.
Mielenkiintoisena vastavetona päätettiin Natokokouksessa tiivistää eu:n ja naton suhteita. Mihin tämäkin vielä johtaa pitkällä tähtäimellä. Voi olla että Suomen ei tarvitse hakea Naton jäsenyyttä. Eu:sta tulee Naton jäsen, tai Naton tehtäviin lisätään koko eu:n suojaaminen. Kaukainen haave, mutta ei mahdoton.
sirra
Kapteeni
Hyvä huomio. Tosin tähän vastakysymys kuuluu: Onko Venäjällä tällä hetkellä varaa odotella pitkän tähtäimen tavoitteiden täyttymistä kovin pitkään? Venäjän talous on, jos asian lievästi ilmaisee, kovien paineiden alla. Lähivuosina tämä tullee vaikuttamaan myös Putinin hallinnon suosioon. Mitään vakuuttavaa strategiaa talouden (ja samalla ihmitsen elinolojen) kohentamiseksi ei ole tehty. Jottain tarttis siis tehdän Venäjällä ihan lähivuosina. Se jotain on, pahoin pelkään, että kotiyleisoön huomio kiinnitetään johonkin muuhun kuin kotimaan ongelmiin. EU:n heikentäminen kaikista EU:n ongelmista huolimatta ei liene niin äkkiä edessä, että siitä olisi Putinille avuksi.
Pikaisempia ongelmia seurannee lähinnä politiikan ja talouden saralla. Lavrov jyrisee ankaria varoituksen sanoja. Näillä sanoilla yritetään pelottaa suomalaisia pysymään mahdollisimman kaukana NATO:sta. Suomalaisten tuotteiden laatu ei yht'äkkiä täytäkään tiukkoja venäläisiä laatuvaatimuksia. Tämänkaltaista lienee olisi odotettavissa.
jurppi
Ylipäällikkö
Vaikka sanotaankin ettei Venäjän politiikkaan päde minkäänlainen logiikka niin monilla tekijöillä on kuitenkin omat selkeät syy/seuraussuhteensa valtioiden väliseen asiakokonaisuuteen.
Venäjällä on varsin vaikeat lähtökohdat EU:n yhtenäisyyden heikentämisessä. Ei ole uskottavaa että yksikään ns. Itä-Euroopan valtioista (ent. neuvostoliiton satelliitit) oli missään tilanteessa hakeutumassa takaisin Venäjän kumppaniksi. Itse asiassa ne ovat kaikin tavoin vastustamassa Venäjän laajentumispyrkimyksiä.
Venäjä käyttää talousvaikeuksiensa hetkelläkin taloudelliset resurssinsa ensisijaisesti varustautumiseen ja sotilaallisen suorituskykynsä kasvattamiseen. Tilannetta seurataan myös naapurimaissa. Miksi Venäjä varustautuu? Mitä tarkoitusta varten? Kenellekään ei enää Ukrainan, Krimin ja Georgian miehitysten jälkeen liene epäselvyyttä Venäjän tavoitteista.. Venäjä pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan palauttamaan takaisin Neuvostoliiton/Venäjän aikaisemman imperiumin aikaisen valta-asemansa.
Sotien myötä Venäjän johto pyrkii myös lisäämään/säilyttämään kansansuosiotaan. Oma merkityksensä on siinäkin että sotien varjolla voidaan ylläpitää poikkeustilaa ja vahvistaa myös ns. sisäisen turvallisuuden joukkoja, miliisien, Omon'in, FSB:n jne. lisäksi. Sotavoimien avulla toteutetut miehitykset toimivat myös varoituksena Venäjän eri kansallisuuksien muodostamille sisäisille aluetasavalloille..
Käytännössä Venäjän yhteiskunta on väkivaltakoneiston avulla ylläpidetty diktatuuri. Kaikki valta on keskittynyt Putinille ja hänen lähipiirilleen. Minkäänlaista todellista oppositiota ei sallita. Eikä sellaista tule nousemaan esille syksyllä pidettävissä parlamenttivaaleissakaan.
Suomessa tulisi kauppapoliittisen ruikutuksen sijaan ymmärtää ettemme voi, oman kansallisen turvallisuutemme vuoksi, ylläpitää normaaleja kauppasuhteita Venäjän diktatuurin kanssa. Teollisuuden ja kaupan tulee etsiä kumppaneitaan toiselta suunnalta. Tältä osin tilanne muuttuu vasta kun Venäjälle on saatu uusi ja kv. politiikan sääntöjen mukaisesti sopimuksia noudattava ja uskottavasti toimiva hallinto.
Kansainvälinen yhteisö ylläpitää pakotteita Venäjän nykyistä hallintoa vastaan. Jokainen varmaan ymmärtää ettei Venäjälle voida antaa lainarahaa, sen talousvaikeuksista huolimatta. Suurin osa tällaisesti rahoituksesta käytettäisiin kuitenkin armeijan iskukyvyn lisäämiseen. Esimerkiksi juuri ohjusten ja ydinaseiden valmistamiseen sekä uusimiseen. Niiden mahdollisia kohteita olisi viime kädessä juuri kyseiset, rahoituspiirien taustalla olevat länsimaat sekä mahdollisesti jopa EU:n ja puolustusliitto NATO:n jäsenmaat.
Jos Venäjä puolestaan ryhtyisi konkreettisesti esim. avoimesti aiheuttamaan hajaannusta EU:n jäsenmaiden kesken se joutuisi varmasti itsekin uusien vastatoimien kohteeksi. Käytännössä voitaisiin jopa lopettaa kaikki energian tuonti Venäjältä. Kukapa haluaisi kaupallisesti tukea itselleen vihamielistä kumppania?
sirra
Kapteeni
tulikomento
Supreme Leader
Örkki Tuomioja kritisoi YLEn NATO-uutisointia.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuomioja venaja-52786
Tuomioja sanoi ihmetelleensä erittäin suuresti Ylen Baltian-kirjeenvaihtajan kommentteja Naton huippukokouksen jälkeen 9.7.2016. Hän viittasi tästä löytyvään juttuun Nato virittelee Itämeren alueelle ansalankaa – Sen toisessa päässä on Suomi.
Tuomioja siteerasi tekstistä kohtaa "(Naton) joukot ovat joka tapauksessa ansalanka, joka on viritetty Venäjän suuntaan. Sen toinen pää on sotilaallisesti verraten kyvykäs Suomi, ja sen tietävät sekä Nato että Suomi. Pohjoinen kansa on jälleen kyyristynyt pensaikkoon odottamaan saalistaan hiirenhiljaa. Ja se on hyvä taktiikka".
– Minä en ole kyllä juuri koskaan näin typerää tekstiä lukenut. Ja tämä on siis Yleisradion kirjeenvaihtajan näkemys, Erkki Tuomioja sanoi.
– Minusta on ihan selvää, että jokaisella on oikeus esittää mielipiteitä. Mutta kyllä tämä panee vähän Yleisradionkin tiedonvälityksen outoon valoon.
Örkin mukaan niin Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissakin on ollut sotakiimaista Venäjä-kirjoittelua ja tämä ei ole hänen mielestään hyvä asia. Venäjällä ei näet Tuomiojan mukaan ole lainkaan mitään hyökkäyssuunnitelmia.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tuomioja venaja-52786
Tuomioja sanoi ihmetelleensä erittäin suuresti Ylen Baltian-kirjeenvaihtajan kommentteja Naton huippukokouksen jälkeen 9.7.2016. Hän viittasi tästä löytyvään juttuun Nato virittelee Itämeren alueelle ansalankaa – Sen toisessa päässä on Suomi.
Tuomioja siteerasi tekstistä kohtaa "(Naton) joukot ovat joka tapauksessa ansalanka, joka on viritetty Venäjän suuntaan. Sen toinen pää on sotilaallisesti verraten kyvykäs Suomi, ja sen tietävät sekä Nato että Suomi. Pohjoinen kansa on jälleen kyyristynyt pensaikkoon odottamaan saalistaan hiirenhiljaa. Ja se on hyvä taktiikka".
– Minä en ole kyllä juuri koskaan näin typerää tekstiä lukenut. Ja tämä on siis Yleisradion kirjeenvaihtajan näkemys, Erkki Tuomioja sanoi.
– Minusta on ihan selvää, että jokaisella on oikeus esittää mielipiteitä. Mutta kyllä tämä panee vähän Yleisradionkin tiedonvälityksen outoon valoon.
Örkin mukaan niin Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissakin on ollut sotakiimaista Venäjä-kirjoittelua ja tämä ei ole hänen mielestään hyvä asia. Venäjällä ei näet Tuomiojan mukaan ole lainkaan mitään hyökkäyssuunnitelmia.
- Status