Honcho
SMLNKO M/83
Mielenkiintoinen olisi tilanne jossa Ruotsi ja Suomi jättäisivät hakemuksen yhdessä, Ruotsi otettaisiin vaan Suomea ei.
Auts.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Mielenkiintoinen olisi tilanne jossa Ruotsi ja Suomi jättäisivät hakemuksen yhdessä, Ruotsi otettaisiin vaan Suomea ei.
Joten enpä tiedä... Kaikki tämä "en usko, että USA vetäytyy NATO:sta, Trump se vaan koittaa saada kiristettyä lisää rahaa" kuulostaa juuri sellaiselta asioiden paremmaksi selittelyltä, josta Jalonen napakasti kirjoitti.
Joten enpä tiedä... Kaikki tämä "en usko, että USA vetäytyy NATO:sta, Trump se vaan koittaa saada kiristettyä lisää rahaa" kuulostaa juuri sellaiselta asioiden paremmaksi selittelyltä, josta Jalonen napakasti kirjoitti.
Keskeistä lienee se, onko Natosta vetäytymiselle USA:ssa olemassa laajempi kannatus. Trump ei siitä itsekseen voi päättää.
Mikä onkin erinomainen lainaus. Sillä ei ole väliä miten väärin se on, miten hirveää se on, miten tyhmää se on, miten lakeja ja sopimuksia rikkoo, mikäli joku joskus kimppuun hyökkää. Silloin väliä on sillä kuinka monta divisioonaa maata puolustaa, kuinka hyvin ne on aseistettu ja johdettu yms.Josef Vissarionovits Dzugasvilin tavoin: "Montako divisioonaa Paavilla on?".
.
Ruotsi keskustelee Natoon liittymisestä, mitä tekee pieni ja pelokas Suomi?
--
Continued focus on eastward expansion
[snip]
Nordic countries
Other countries that parts of NATO’s military leadership would prefer to see as possible members are said to be long neutral Sweden and Finland. Moldova and Ukraine are considered far less likely, even though these countries have also been mentioned in discussions.
Countries seen as potential membership candidates would first be accepted into NATO’s various military partnership programs. A large number of countries in the Euro-Atlantic Partnership Council (EAPC), NATO Mediterrean dialogue / NATO’s forum for dialogue in the Mediterranean and two additional forum for military dialogue between the defense alliance and outside countries.
Sweden discussions
NATO sources say this constantly ongoing informal discussions with Sweden where NATO membership is constantly a topic for discussion. There are also some attempts of dialogue with Finland on the same topic. The sources did not want to provide more detailed information on how formal these processes are.
«There are quiet diplomatic efforts targeting both Sweden and Finland. Although Sweden still says no, NATO will never give up. Finland are unlikely to join NATO. But if Russia continues as the country is currently doing, Sweden might end up being intimidated into NATO «, a NATO source said. None of the sources aldrimer.no have been in contact are willing to speak on the record, since they are not authorized to make statements on behalf of the defense alliance and due to the political sensitivity of the issue.
--
Ruotsin kanssa keskustellaan. Suomen kanssa yritetään keskustella?
Lihavointi alleviivauksin minun. Lue koko artikkeli: https://www.aldrimer.no/continued-nato-focus-on-eastward-expansion/
Nyt ja seuraavien vuosien ajan on syytä lähteä siitä olettamasta, että Natoon ei liitytä, mitään nato-optiota ei ole ja jos hakemus jätettäisiin olisi fifty-sixty mahikset - ellei suuremmatkin - saada kielteinen päätös.
Kaikki suunnittelu on nyt lähdettävä vain ja ainoastaan siitä lähtökohdasta, että apuja on tulossa mutta aika vähän.
Pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteena pitäisi olla jäsenyys. Jos myös Trumpin kaudella tulee yllättäviä mahdollisuuksia päästä kerhoon on oltava heti-valmis suunnitelma jotta asia saadaan nuijittua ASAP.
http://yle.fi/uutiset/3-9419875
"Keskustelussaan Britannian puolustusministerin Michael Fallonin kanssa Mattis kertoi maansa järkkymättömästä sitoutumisesta Natoon."
Keskeistä lienee se, onko Natosta vetäytymiselle USA:ssa olemassa laajempi kannatus. Trump ei siitä itsekseen voi päättää.
Reserviläisliiton kyselytutkimus: Nato-jäsenyyttä kannattaa 11 prosenttia vastanneista
Suomalaiset kannattavat liittoumattomuutta tai tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä EU:n piirissä kuin Nato-jäsenyyttä.
9.2.2017 klo 16:20päivitetty 9.2.2017 klo 16:36
Antti Mikkola / Yle
71
Reserviläisliiton kyselytutkimus Suomen puolustuksesta
Toteuttaja Kantar TNS Oy eli entinen Suomen Gallup.
Toteutettiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna.
Haastatteluun osallistui yhteensä 1002 vastaajaa.
Mukana 15-79 vuotiaat. Ahvenanmaan maakunta ei mukana.
Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Toteutettiin 23.1-3.2.2017.
Reserviläisliiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyttä kannatti tammi-helmikuun vaihteessa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia vastanneista 15-79 vuotiaista suomalaisista. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat eivät olleet tutkimuksessa mukana.
Selvästi suurin osa suomalaisista kannattaa liittoutumattomana pysymistä. 39 prosenttia eli kaksi viidestä kannattaa siis sotilaallista liittoumattomuutta.
Toiseksi suosituimpana vaihtoehtona on EU:n piirissä tapahtuva sotilaallisen yhteistyön laajentaminen ja kehittäminen. Kyselyn perusteella EU-puolustusyhteisyötä kannattaa tällä hetkellä 26 prosenttia suomalaisista.
Ruotsin kanssa solmittavaa puolustusliittoa kannattaa 12 prosenttia. Vasta neljänneksi suosituin vaihtoehto on Nato-jäsenyys. Nato-jäsenyyden varaan Suomen puolustuksen järjestämistä kannattaa kyselyn perusteella vain 11 prosenttia.
Tulos yllätti uuden puheenjohtajan
Rovaniemellä valatilaisuutta seuraamassa ollut Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola kommentoi tuoreeltaan tutkimuksen tulosta. Reserviläisliiton puheenjohtajalle Ilpo Pohjolalle väestön mielipide oli yllätys.
Aikaisemmin Reserviläisliitto on kysynyt vain, mennäänkö Natoon vai ei. Nyt kyselyssä oli yhteensä seitsemän vaihtoehtoa. Valittavana oli liittoutumattomuus, EU- ja Ruotsi-puolustusyhteistyö sekä Nato-jäsenyys tai puolustusliitto Venäjän kanssa. Näiden lisäksi ei osaa sanoa ja jokin muu olivat myös vaihtoehtoina.
Pohjola näkee tuloksessa pienen epävarmuuden suomalaisten mielipiteissä. Pohjolan mukaan on reagoitava muutokseen.
– Vuoden 2012 puolustuspoliittinen selonteko totesi, että meidän turvallisuusympäristö on vakaa. Nyt viisi vuotta myöhemmin se on kaikkea muuta kuin vakaa ja ne leikkaukset mitä silloin tehtiin pitää ottaa huomioon. Pitää palauttaa ne resurssit mitä silloin otettiin pois.
Pohjola epäilee, että viimeisten vuosien ja jopa viime aikojen muutokset ovat voineet vaikuttaa myös suomalaisten mielipiteisiin. Yhtenä esimerkkinä Ukrainan tapahtumat ja jopa USA:n presidentti Donald Trumpin lausunnot Naton suhteesta jäsenvaltioihin.
Ilpo Pohjola osallistuu Lapissa järjestettävään kansainvälisen reserviläisliittojen kattojärjestön CISORin kokoukseen jonka puheenjohtaja hän myös toimii tällä hetkellä. Pohjola on näin hyvin perillä puolustuspolitiikasta myös kansainvälisestä perspektiivistä.
http://yle.fi/uutiset/3-9451582
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/resliitto_puolutus_gallup-61305Puolustusliitto Venäjän kanssa ei suomalaisille kelpaa
Reserviläisliiton teettämän mielipidemittauksen mukaan puolustusliittoa Venäjän kanssa ei kannata juuri kukaan.
Kyselyn mukaan 39 prosenttia kansalaisista katsoo, että sotilaallinen liittoutumattomuus on jatkossakin paras tapa järjestää Suomen puolustus.
Hieman yllättäen toiseksi suosituin vaihtoehto on EU:n sotilaallinen yhteistyö ja sen kehittäminen, joka on noin neljänneksen (26 prosenttia) mielestä paras vaihtoehto Suomen puolustuksen järjestämiseksi.
Puolustusliittoa Ruotsin kanssa kannatti vain 12 prosenttia suomalaisista. Vielä hieman vähemmän suosittu vaihtoehto on nyt tehdyn tutkimuksen mukaan NATO-jäsenyys, jonka valitsi parhaaksi vaihtoehdoksi Suomelle 11 prosenttia vastaajista.
Puolustusliitosta Venäjän kanssa sai tutkimuksessa vain prosentin kannatuksen.
Merkillepantavaa oli myös se, että vain yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, miten Suomen tulisi jatkossa järjestää puolustuksensa. Vastaaja sai valita vain yhden vastausvaihtoehdon.
Kantar TNS Oy selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta, kuinka Suomen tulisi suomalaisten mielestä ensisijaisesti järjestää puolustuksensa jatkossa. Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1002. Tutkimusaineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.