Laamanator
Eversti
Suomi tarvitsee ehdottomasti sinne johtopaikoille jotain oikeistolaisia ateisteja, jotka on kauppatieteiden tohtoreita. Eikä haittaa, että on joku lievä autisminkirjon häiriö, joka estää samastumisen muiden ihmisten ongelmiin.
Ikävä kyllä yhteiskunta ei koostu roboteista tai autisteista. Jotka käyttäytyisivät kuten talousteoriat ennustavat. Aikoinaan Yhdysvalloissa osa poliitikoista vastusti Rooseveltin sosialiturvaan liittyviä uudistuksia taloustieteellisillä käppyröillä joiden mukaan olisii ollut pitkällä tähtäimellä parempi jos avustukset olisi jätetty antamatta. FDR totesi, "että ihmiset eivät syö pidemmällä tähtäimellä vaan ruokaa on saatava joka päivä".
Luovan tuhon välttämättömyydestä on helppo kirjoitella kun itse istuu vihreällä oksalla. On luonnollisesti helpompi pelata kun tappio tarkoittaa sitä, että penthouse vaihtuu keskustakolmioon.
Tämä on malliesimerkki siitä ylenkatseesta, jota Suomen akateemisissa piireissä harjoitetaan vähemmän koulutettujen suuntaan. Rivikansalaiset eivät ole näiden oppien mukaan kykeneviä muodostamaan mielipidettä hankalista yhteiskunnallisista asioista vaan tarvitsevat eliitin tarjoilemaan ylhäältä alaspäin oikean mielipiteen (tm) ja päättämään kaikesta puolestaan. Alhaalta ylöspäin tapahtuva vaikuttaminen on tässä maassa lähes kirosana. Tämän takiahan esim. kansanäänestyksiä tässä maassa ei liiemmin harrasteta (vaikka yhdessä Euroopan rikkaimmassa maaassa eli Sveitsissä ne ovat arkipäivää).
Perussuomalaiset ovat myös tässä ideologiassa todellinen mörkö, koska se tarjoaa äänen myös näille yhteiskunnan syville riveille, joiden mielipide haluttaisiin asioiden hoidossa mieluiten sivuuttaa kokonaan. Ainoa perin ikävä kivi eliitin kaskessa on demokratian vaatimat vaalit. Olisikin paljon helpompaa vain nimittää taatusti päteviä henkilöitä ja sitten kierrättää kaikkia yhteiskunnan merkittävimpiä tehtäviä sukulaisten, aatetoverien ja saman akateemisen koulutuksen käyneiden kesken.
Samalla logiikalla voisi kysyä, että syrjitäänkö yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden virkojen muodollisilla koulutus- ja kokemusvaatimuksilla matalammin koulutettua työvoimaa? Jos yritysten ja virastojen korkeampiin tehtäviin on asetettu muodollisia pätevyysvaatimuksia, niin miksi niitä ei voisi samalla tavalla asettaa myös kansanedustajan ja vähintään ministerin tehtäviin? Esittämässäni mallissa tehtäviä ei kierrätettäisi parhaiden maan tapojen mukaisesti pienten sisäpiirien kesken, vaan kansanedustajat valittaisiin jatkossakin vapailla vaaleilla, mutta ehdokkaille asetettaisiin tehtävän tason edellyttämät muodolliset pätevyysvaatimukset, mikä karsisi suoraan ainakin entiset missit, urheilijat ja elämän koululaiset pois ehdokaslistoilta.
Ymmärrän toki, että kysymys on demokratiasta ja "kansanvallasta" sekä pihtiputaan mummon vaikutusmahdollisuuksista. Ymmärrän myös tämän aiheen olevan Suomessa erittäin sensitiivinen ja kova, koska se sisältää nykyisen poliittisen järjestelmän ja demokratian toimivuuden kyseenalaistamisen. Siinä päästään niin sanotusti rakenteellisten perustan äärelle.
Sveitsiläistyyppiset suorat kansanäänestykset ovat kannatettavia, mutta ne ovat hyvin alttiita lobbaukselle ja informaatiovaikuttamiselle.