Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Itseasiassa kysymyksesi on asevelvollisuuslain vastainen.
En sitä kyllä itse noin ajattele. Muuta paremmaksi jos siltä tuntuu.
Ei mun kirjoitukset kiveenhakattuja ole.

Lisäksi mua kyllä ihmetyttää se että armeijan käyneiden sallitaan myöhemin siirtyä käpykaartiin ja kieltäytyä aseesta. Lain mukaan sekin vissiin tapahtuu?



.

.
 
Sotilasvala on pelkkä initaatioriitti eikä juridisesti velvoittava.

Itse asiassa on....

Vala-/vakuutusrikkomus katsotaan raskauttavaksi asianhaaraksi vakavissa sotilasrikosasioissa.
 
En sitä kyllä itse noin ajattele. Muuta paremmaksi jos siltä tuntuu.
Ei mun kirjoitukset kiveenhakattuja ole.

Lisäksi mua kyllä ihmetyttää se että armeijan käyneiden sallitaan myöhemin siirtyä käpykaartiin ja kieltäytyä aseesta. Lain mukaan sekin vissiin tapahtuu?
.

.

Vakaumuksellinen aseistakieltäytyminen on mahdollista. Se ei kuitenkaan vapauta maanpuolustuksellisista velvoitteista. Toisaalta maanpuolustus on perustuslain suoma oikeus, eli ketään suomen kansalaista ei saa kieltää maanpuolustustyöstä.

Lauseestasi: ”haluatko taistella Suomen puolesta vain Naton jäsenenä ja liittolaisten kanssa” riittää kun ottaa tuon vain sanan pois.
 
Itse asiassa on....

Vala-/vakuutusrikkomus katsotaan raskauttavaksi asianhaaraksi vakavissa sotilasrikosasioissa.

En tähän sen kummempaa lähdettä googlella löytänyt mutta melko tuore juttu päässyt läpi:
Maanpuolustuskorkeakoulun Pro Gradu, 2017:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143573/SM1183.pdf?sequence=2
s 42, 2. kappale, alkaen rivi 5:
"Vala tai vakuutus ei juridisesti sido vannojaansa tai vakuuttajaansa mihinkään."

Todistustaakka osoittaa toisin on nyt siirtynyt sinulle.
 
Juridisesti.

Mutta voidaan katsoa raskauttavaksi asianhaaraksi.

Virkavalan tms. vannoneilta vaaditaan parempaa tasoa kuin normisetti.
 
Raskauttava asianhaara on kuitenkin juridinen asia?

Kyllä vaaditaan. Hypoteettisesti: jos mitään valaa ei olisi ikinä keksitty, eikö korkeampi vaatimus olisi silti voimassa? Vrt. yksityinen kansalainen nauttii parempaa yksityisyyden suojaa kuin julkisuuden henkilö tai poliitikko. Analogiassa jälkimmäisten alempi julkisuuden suoja ei perustu annettuun valaan vaan asemaan. Tietty asia on eri, mutta eikös virkamieheltä edellytetty korkeampi vaatimustaso liittyy virka-asemasta annettuihin (erityis?)lakeihin (mm. poliisin ja sotilaan tulee olla nuhteettomia jne, siviililtä näitä vaadita) eikä niinkään valaan? Valaan viittaaminen vaikuttaa vähän oudolta koska luultavasti suurin osa rikoksista on ihan erikseen säädetty (erityislaeissa) luvattomaksi toiminnaksi.

Mutta noin yleisesti, Suomen tulisi liittyä NATOon. Hyvä Jukka Tarkka ja Hannu Himanen!
 
Joitain mietteitä tuosta tuoreesta NATO-gallupista. Mahdollisia seikkoja joiden takia sotilaallinen liittoutuminen ei kelpaa.

Jätän tarkoituksella listaamalla ilmiselvät poliittiset syyt, eli YYA-kauden vaikutuksen, laajan USA-vastaisuuden ja perinteisen Venäjän nöyristelyn ja pelon.

- Historian vaikutus: Jonkinlainen kollektiivinen harhakäsitys siitä, että "aina ollaan yksin jouduttu itänaapuria vastaan ja aina on pärjätty yksinkin kohtalaisen hyvin." Unohtuu vaan talvisodassa ruotsalaisten antama apu ja kesällä 44 saatu kriittisen tärkeä Saksan apu.

- Liittyy edelliseen: Oman maan puolustamisen tahtotila on korkea ja se näkyy yleisen asevelvollisuuden suosiona. Toisaalta mitään "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -sitoumusta ei haluta. Esimerkiksi suomalaiset eivät halua osallistua millään tavoin Baltian puolustukseen johon epäilemättä sitouduttaisiin NATO-maana ollessamme.

- NATO:n potentiaalisesti mukanaan tuomat muutokset puolustusjärjestelyissä: Ainakin vielä joitain vuosia sitten ennen Krimin sieppausta ja Itä-Ukrainan sotaa, löytyi meiltä poliitikkoja jotka markkinoivat NATO-jäsenyyttä oivana keinona päästä kokonaan eroon asevelvollisuusarmeijasta. Nämä haihattelijat puhuivat pienestä ammattiarmeijasta, jolla suoritettaisiin vain kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita. Tavallaan oli halua heittäytyä vapaamatkustajaksi, sillä "kyllähän NATO ja viime kädessä Yhdysvallat turvaavat Suomen itsenäisyyden." Tällainen puhe oli omiaan lisäämään NATO-vastaisuutta.
 
Sotilasvalakysymys oli sen verran kiinnostava, että kaivoin netistä muutaman lähteen:

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain 28 §:n muuttamisesta


Sotilasvala ja -vakuutus ovat sotilasorganisaatioihin kuuluva perinne. Sotilasvalan kaava on vuodelta 1918. Kaavan sanamuotoa tarkistettiin sotilasvalasta annetun valtioneuvoston asetuksen (741/2000) säätämisen yhteydessä. Sotilasvala vannotaan peruskoulutuskauden lopussa joukko-osaston komentajan edessä valantekotilaisuuteen järjestäytyneen joukon ja sen lipun läsnä ollessa. Se, joka ei ole voinut osallistua valantekotilaisuuteen, vannoo sotilasvalan joukko-osaston tai sitä vastaavan joukon komentajan edessä. Vakuutuksesta on voimassa, mitä sotilasvalasta säädetään.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030006

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES JA VARUSMIESTEN OIKEUDET
Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Jukka Lindstedt

Sotilasvala.
Vuonna 1964 annetussa OA:n varamiehen päätöksessä sotilasvalan kaavalIe annettiin itsenäistä merkitystä arvioitaessa asevelvollisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä ei vastanne nykykäsityksiä puolustusvoimienkaan piirissä.
Klefströmin (1984) mukaan "sotilasvalan vannominen tai vannomatta jättäminen ei siis sen enempää lisää kuin vähennäkään sotilaan velvollisuuksia ja oikeuksia. SotilasvaIan vannomisella samoin kuin juhlallisen vakuutuksen antamisella onkin lähinnä moraalinen merkitys." - Valan (tai vakuutuksen) moraalistakin ohjausvoimaa on kyllä pidetty kyseenalaisena tapauksissa, joissa vannominen ei perustu vapaaehtoisuuteen (Lagerspetz - Wiberg 1984, Konstari 1986, 31).

https://journal.fi/ta/article/view/47702/13577

Sotilasvalaa ei muuteta
Jussi Niinistö

Kun lukee valan kokonaan, ei siinä rajoiteta, etteikö isänmaan etua voisi puolustaa Suomen rajojen ulkopuolella. Sotilasvala on tarkoitettu asevelvollisuusarmeijan sotilaaksi koulutettavan uskollisuuden osoitukseksi esivallalle. Se vannotaan sotilaskoulutuksen siinä vaiheessa, kun sotilas on omaksunut sotilaan perustaidot.

Ammattisotilaiden ja muun palkatun henkilöstön osalta uskollisuuden osoitus esivallalle annetaan virkavalassa:
”Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.”

Sotilasvala ei siis estä ammattisotilaiden määräämistä keskinäisen avun tehtäviin, eikä valan kaavaa tarvitse muuttaa. Virkavalan mukaisesti ammattisotilaat noudattavat kaikkia Suomen lakeja ja toimivat yhteiskunnan parhaaksi, joten sekään ei ole este keskinäisen avun tehtäville.

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216818-sotilasvalaa-ei-muuteta?ref=poiminnat
 
Uuden Suomen Markku Huuskolta ihan mielenkiintoista jossittelua siitä miten Suomi saattaisi päätyä hakemaan NATO-jäsenyyttä.

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uus...syvalle-sauli-niiniston-taskuun?ref=karuselli

1. Presidentinvaalien alla maailmalla tapahtuu jotain, joka vaikuttaa suoraan ja nopeasti Suomenkin turvallisuustilanteeseen. Sauli Niinistö joutuu ottamaan avoimesti kantaa jäsenyysasiaan.

2. Muuten sama lähtöasetelma, mutta tapahtuisi Niinistön uudelleenvalinnan jälkeen.

3. NATO nousee 2019 eduskuntavaalien teemaksi. Orpo ja muu kokoomusjohto lähtee ajamaan NATO-asiaa ja saa taakseen muitakin. Osa demareista ja vihreistä suhtautuu myönteisesti. Toisin sanoen Suomi saisi NATO-myönteisen enemmistöhallituksen.

4. Ruotsi tekee ratkaisunsa ja Suomen on pakko seurata perässä.

5. Jossittelun huipennus, Torvalds valitaan presidentiksi.
 
Joitain mietteitä tuosta tuoreesta NATO-gallupista. Mahdollisia seikkoja joiden takia sotilaallinen liittoutuminen ei kelpaa.

Jätän tarkoituksella listaamalla ilmiselvät poliittiset syyt, eli YYA-kauden vaikutuksen, laajan USA-vastaisuuden ja perinteisen Venäjän nöyristelyn ja pelon.

- Historian vaikutus: Jonkinlainen kollektiivinen harhakäsitys siitä, että "aina ollaan yksin jouduttu itänaapuria vastaan ja aina on pärjätty yksinkin kohtalaisen hyvin." Unohtuu vaan talvisodassa ruotsalaisten antama apu ja kesällä 44 saatu kriittisen tärkeä Saksan apu.

- Liittyy edelliseen: Oman maan puolustamisen tahtotila on korkea ja se näkyy yleisen asevelvollisuuden suosiona. Toisaalta mitään "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -sitoumusta ei haluta. Esimerkiksi suomalaiset eivät halua osallistua millään tavoin Baltian puolustukseen johon epäilemättä sitouduttaisiin NATO-maana ollessamme.

- NATO:n potentiaalisesti mukanaan tuomat muutokset puolustusjärjestelyissä: Ainakin vielä joitain vuosia sitten ennen Krimin sieppausta ja Itä-Ukrainan sotaa, löytyi meiltä poliitikkoja jotka markkinoivat NATO-jäsenyyttä oivana keinona päästä kokonaan eroon asevelvollisuusarmeijasta. Nämä haihattelijat puhuivat pienestä ammattiarmeijasta, jolla suoritettaisiin vain kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita. Tavallaan oli halua heittäytyä vapaamatkustajaksi, sillä "kyllähän NATO ja viime kädessä Yhdysvallat turvaavat Suomen itsenäisyyden." Tällainen puhe oli omiaan lisäämään NATO-vastaisuutta.


Minä näen tämän asian osiltain näin... Siis niissä puitteissa kun asia tavataa viestimissä tarjota eli vähemmän perustelematta. Eli ...moni kokee, että Venäjä on meille uhaksi mutta jos liittyisimme Natoon niin ilmoittautuisimme uhaksi Venäjälle. Nyt tyydytään siihen, että vaikka koemme Venäjän uhaksi niin ei se meistä perusta koska emme uhkaa sitä ja toisaalta nostamme tänne tulon hintaa. Jos olisimme Natossa niin tämä nähdään kuin olisimme yhteisössä joka lasketaan Venäjälle uhaksi.

Median laadun ja asiallisen keskustelun puuttuessa kansalaiset eivät miellä sitä seikkaa, että Venäjä on suurempi uhka ennen Natojäsenyyttä kuin sen jälkeen. Tämä mielletään aivan päinvastaisesti. Ollaan ikäänkuin jos Venäjä ei meitä huomaisikaan. Tätä Natouhkakuvaa rakentaa Venäjä tietenkin itse ja lisäksi nämä mm Vietnamin sodasta ja Irakin joukkotuhoaseista mielikuvansa Natosta luoneet Tuomiojat ja muut uussuomettuneet.
 
Minä näen tämän asian osiltain näin... Siis niissä puitteissa kun asia tavataa viestimissä tarjota eli vähemmän perustelematta. Eli ...moni kokee, että Venäjä on meille uhaksi mutta jos liittyisimme Natoon niin ilmoittautuisimme uhaksi Venäjälle. Nyt tyydytään siihen, että vaikka koemme Venäjän uhaksi niin ei se meistä perusta koska emme uhkaa sitä ja toisaalta nostamme tänne tulon hintaa. Jos olisimme Natossa niin tämä nähdään kuin olisimme yhteisössä joka lasketaan Venäjälle uhaksi.

Median laadun ja asiallisen keskustelun puuttuessa kansalaiset eivät miellä sitä seikkaa, että Venäjä on suurempi uhka ennen Natojäsenyyttä kuin sen jälkeen. Tämä mielletään aivan päinvastaisesti. Ollaan ikäänkuin jos Venäjä ei meitä huomaisikaan. Tätä Natouhkakuvaa rakentaa Venäjä tietenkin itse ja lisäksi nämä mm Vietnamin sodasta ja Irakin joukkotuhoaseista mielikuvansa Natosta luoneet Tuomiojat ja muut uussuomettuneet.

Tuohon samaan mielikuvilla leikkimiseen liittyy se vastustajien ikuinen jankutus siitä miten suomalaisia varusmiehiä jouduttaisiin lähettämään hiekka-aavikoille kuolemaan USA:n öljysodissa. Osmo Soininvaara on kommentoinut tähän hyvin:

”On väitetty, että Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen lähtemään mukaan, kun Yhdysvaltain presidentti tukee vaalikampanjaansa aloittamalla sodan taas jossain päin maailmaa. Ei pakota. Nato-mailla ei ollut velvollisuutta osallistua Irakin sotaan, eivätkä monet niistä myöskään osallistuneet. Sen sijaan Nato-jäsenyydellä on suojaavaa vaikutusta, kun Venäjän hallitus käy omaa kampanjaa venäläisten sieluista ja arpoo, minne tällä kertaa menee muskeleitaan näyttämään”
 
Keskusteluissa omassa lähipiirissä nousee melko usein liittoutumisen aiheuttamat kustannukset eli raha.

2016 selvityksestä...
4. Arvion mukaan Suomen Nato-jäsenyys maksaisi 3,4 miljardia euroa ja olisi 1,64 prosenttia bkt:stä. Puolustusmenot kasvavat joka tapauksessa – oli Suomi jäsen tai ei – kun kalustoa uusitaan.

5. Nato-jäsenyys todennäköisesti vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta. Suomi saisi turvatakuut, mikä vahvistaisi pelotetta mahdollista hyökkäystä vastaan.

6. Jäsenyys johtaisi todennäköisesti myös konfliktiin Venäjän kanssa määrittelemättömäksi ajaksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001169079.html

https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_t...uolustusbudjetin_osuus_bruttokansantuotteesta

Onhan siinä korotus, mutta onko se mikään kynnys?
 
Kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi kesällä 2016 aloitteen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Puolueen virallisen kannan mukaisesti jäsenyyden hakeminen kannattaisi tehdä "lähivuosina".

https://yle.fi/uutiset/3-8951276

Kuinka ollakaan, uskallan veikata että periaatepäätös haudataan vähin äänin ennen seuraavia eduskuntavaaleja kun pääministerin paikka häämöttää Orpolle.
 

Vaan mitäpä jos unohdetaan hetkeksi koko NATO ja keskitytään tähän spekulatiiviseen Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenkeskiseen yhteistyöhön ? Mitäpä mahtaisi tapahtua jos jonain päivänä edessä olisi radikaalisti heikentynyt turvallisuustilanne, jonka vaikutukset heijastuisivat myös Suomeen, käytännössä siis Venäjä uhittelisi meille ihan suoraan ja ilmassa olisi jo kriisin merkkejä. Tässä tilanteessa korkein poliittinen ja sotilaallinen johto aktivoisivat yhteistyökanavat amerikkalaisten suuntaan.

Mikä olisi tässä tilanteessa Venäjän reaktio ? Se on viimeksi uuden Helsingin suurlähettiläänsä suulla ilmoittanut että se ryhtyy vastatoimiin jos Suomi liittyy NATO:n jäseneksi. Miten se toimisi tilanteessa, jossa käytännössä USA olisi ilmoittanut antavansa Suomelle sotilaallista apua siinä tilanteessa että Suomi joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi ? Tällainenhan olisi Suomen kannalta täysin defensiivistä, puolustuksellista. Venäjän olisi turha naukua mitään sen suuntaista, että Suomi kärkkyisi USA:n rinnalla tilaisuutta hyökätä Venäjälle.
 
Olennaisimmat osat Suomen kyvystä perustuu omien varastojen ehtymisen jälkeen ystävällismielisten tahojen toimittamiin ohjustäydennyksiin. Ja jos kunnolla soditaan niin nuo varastot ehtyvät nopsaan. Suomen kohtalo on kiinni liittosuhteista.
 
Mikä olisi tässä tilanteessa Venäjän reaktio ? Se on viimeksi uuden Helsingin suurlähettiläänsä suulla ilmoittanut että se ryhtyy vastatoimiin jos Suomi liittyy NATO:n jäseneksi. Miten se toimisi tilanteessa, jossa käytännössä USA olisi ilmoittanut antavansa Suomelle sotilaallista apua siinä tilanteessa että Suomi joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi ? Tällainenhan olisi Suomen kannalta täysin defensiivistä, puolustuksellista. Venäjän olisi turha naukua mitään sen suuntaista, että Suomi kärkkyisi USA:n rinnalla tilaisuutta hyökätä Venäjälle.

Mitenkäs tuo eroaisi NATO-jäsenyydestä? Onhan sielläkin se selkäranka USA:n voima. Ei kai kukaan muu kuin Venäjämielinen pidä NATO:a muuna kuin puolustusliittona, jonka jäsenet saavat ihan itse päättää mitä apua antavat toisilleen. Virohan tosin halusi vähän konkreettisempaa lupausta avusta kuin vanhoja villasukkia tarvittaessa...
 
Mitenkäs tuo eroaisi NATO-jäsenyydestä? Onhan sielläkin se selkäranka USA:n voima. Ei kai kukaan muu kuin Venäjämielinen pidä NATO:a muuna kuin puolustusliittona, jonka jäsenet saavat ihan itse päättää mitä apua antavat toisilleen. Virohan tosin halusi vähän konkreettisempaa lupausta avusta kuin vanhoja villasukkia tarvittaessa...

Minun nähdäkseni eroasi sotilasliiton jäsenyydestä ainakin siinä mielessä ettei Suomi varsinaisesti kuuluisi kollektiivisen puolustuksen (artikla 5.) piiriin. Toisin sanoen meillä ei olisi velvoitteita puolustaa muita kuin itseämme. Ja tämähän on se yksi seikka miksi suomalaiset niin NATO:a kammoavat. Ei haluta sitoutua muiden puolustamiseen.

Mutta tällainen kahdenvälinen liittoutuminen suoraan Yhdysvaltojen kanssa varmasti arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Kummankin osapuolen pitäisi hyötyä tästä jotenkin. Suomellehan tällainen diili olisi varmasti lottovoitto tilanteessa jossa uhkaisimme jäädä täysin yksin Venäjää vastaan. USA:n pitäisi myös hyötyä jotenkin siitä, että se suostuisi tukemaan Suomea sotilaallisesti, toisin sanoen irrottamaan voimavaroja tueksemme. Mikä se hyöty olisi ? Riittäisikö pelkkä itseisarvo siitä, että Suomi kykenisi panemaan kampoihin Venäjälle ? Tämä skenaario olisi varmasti osa jotain suurempaa konfliktia Euroopassa.

Kaikissa tapauksissa avun saanti joko Natosta, tai USA:sta, jos Venäjä hyökkää, riippuu erittäin paljon muusta kansainvälisestä tilanteesta, eli siitä mitkä on USA:n ja Naton intressit missäkin tilanteessa. Jos Suomella kävisi hyvä säkä, ehkä apua tulisi. Huonolla tuurilla jokin tekijä tekisi amerikkalaisille Suomen auttamisen vaikeaksi tai mahdotomaksi. Tämä on tietenkin hätätilanneliittoutumisen kääntöpuoli. Mitään artikla 5:n automaattista avunantovelvoitetta ei olisi takanamme.
 
Minun nähdäkseni eroasi sotilasliiton jäsenyydestä ainakin siinä mielessä ettei Suomi varsinaisesti kuuluisi kollektiivisen puolustuksen (artikla 5.) piiriin. Toisin sanoen meillä ei olisi velvoitteita puolustaa muita kuin itseämme. Ja tämähän on se yksi seikka miksi suomalaiset niin NATO:a kammoavat. Ei haluta sitoutua muiden puolustamiseen.

Mutta tällainen kahdenvälinen liittoutuminen suoraan Yhdysvaltojen kanssa varmasti arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Kummankin osapuolen pitäisi hyötyä tästä jotenkin. Suomellehan tällainen diili olisi varmasti lottovoitto tilanteessa jossa uhkaisimme jäädä täysin yksin Venäjää vastaan. USA:n pitäisi myös hyötyä jotenkin siitä, että se suostuisi tukemaan Suomea sotilaallisesti, toisin sanoen irrottamaan voimavaroja tueksemme. Mikä se hyöty olisi ? Riittäisikö pelkkä itseisarvo siitä, että Suomi kykenisi panemaan kampoihin Venäjälle ? Tämä skenaario olisi varmasti osa jotain suurempaa konfliktia Euroopassa.

Kaikissa tapauksissa avun saanti joko Natosta, tai USA:sta, jos Venäjä hyökkää, riippuu erittäin paljon muusta kansainvälisestä tilanteesta, eli siitä mitkä on USA:n ja Naton intressit missäkin tilanteessa. Jos Suomella kävisi hyvä säkä, ehkä apua tulisi. Huonolla tuurilla jokin tekijä tekisi amerikkalaisille Suomen auttamisen vaikeaksi tai mahdotomaksi. Tämä on tietenkin hätätilanneliittoutumisen kääntöpuoli. Mitään artikla 5:n automaattista avunantovelvoitetta ei olisi takanamme.

Tuossahan tuo suomalaisten outo asenne NATO:on tulee esiin; ei haluta auttaa naapuria kun heidän talo palaa, mutta odotetaan apua heiltä kun oma talo on tulessa. Toimii takuuvarmasti...

Yksin Venäjää vastaan jäädessä ainut hyöty "itsenäisestä Suomesta" USA:lle olisi se "Suomen asevoimien vakauttava alue", kun Balttian mailla tai Ruotsilla ei ole kuin "poliisivoimat"...

Täälläkin ja muuallakin on käyty keskustelua siistä pystyisikö Suomi pysymään erossa sodasta jos sellainen Viron valloituksella käynnistettäisiin. Heikolta näyttää. En myöskään usko että Venäjä tyhjentäisi rajan joukoistaan sodan syttyessä, vaikka Suomi ilmoittaisi olevansa puolueeton, että siinäkin mielessä Suomen PV hoitaisi hommansa "lännen pussiin" sitomalla joukkoja, vaikka ei edes olisi konfliktiin osallinen.
 
Vaan mitäpä jos unohdetaan hetkeksi koko NATO ja keskitytään tähän spekulatiiviseen Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenkeskiseen yhteistyöhön ? Mitäpä mahtaisi tapahtua jos jonain päivänä edessä olisi radikaalisti heikentynyt turvallisuustilanne, jonka vaikutukset heijastuisivat myös Suomeen, käytännössä siis Venäjä uhittelisi meille ihan suoraan ja ilmassa olisi jo kriisin merkkejä. Tässä tilanteessa korkein poliittinen ja sotilaallinen johto aktivoisivat yhteistyökanavat amerikkalaisten suuntaan.

Mikä olisi tässä tilanteessa Venäjän reaktio ? Se on viimeksi uuden Helsingin suurlähettiläänsä suulla ilmoittanut että se ryhtyy vastatoimiin jos Suomi liittyy NATO:n jäseneksi. Miten se toimisi tilanteessa, jossa käytännössä USA olisi ilmoittanut antavansa Suomelle sotilaallista apua siinä tilanteessa että Suomi joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi ? Tällainenhan olisi Suomen kannalta täysin defensiivistä, puolustuksellista. Venäjän olisi turha naukua mitään sen suuntaista, että Suomi kärkkyisi USA:n rinnalla tilaisuutta hyökätä Venäjälle.

Ei Venäjän reaktioita voi ennakoida ajatellen niiden tapahtuvan jotenkin rationaalisesti. Venäjää ei sido ei totuudenmukaisuus eikä kansainvälinen laki. Ei edes oma kansallinen etu. Venäjä toimii sen valtakoneiston ja Putinin etujen ehdolla - jotka voivat olla kaikkien edellä mainittujen seikkojen vastaisia tai ylipäätään uhkapelinomaisesti valittuja.

Silloin Naton ja USA:n välille voidaan laittaa sujuvasti yhtäläisyysmerkit tai vaihtaa näiden paikkaa tai ihan mitä vaan. Venäjälle katsoen turha lukea kasvoilta mitään vaan parempi tarkkailla molempia käsiä.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top