Spiegel: Nato ei pystyisi tositilanteessa puolustamaan Baltiaa
Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon maaliskuun lopulla 2004. Liittosuhteen 10-vuotisjuhlaa vietettiin muun muassa Riikassa 29. maaliskuuta.
INTS KALNINS
Julkaistu: 18.5.2014 23:56
Kun Viro, Latvia ja Liettua liittyivät sotilasliitto Natoon 10 vuotta sitten, ei Venäjä ollut niille merkittävä uhka. Nyt tilanne on toinen, mutta pystyykö Nato puolustamaan Baltiaa? Ei, arvioivat saksalaislehti Der Spiegelin lähteet.
Spiegelin mukaan Nato ja Saksan hallitus ovat jo käyneet keskusteluja skenaariosta, jossa Venäjä hyökkää Baltian maihin. Tällöin Naton jäsenmaat olisivat liittosopimuksen 5. artiklan mukaan velvollisia puolustamaan Viroa, Latviaa ja Liettuaa.
Miten silloin kävisi?
Baltian kannalta ei kovin hyvin. Spiegelin haastattelemien lähteiden mukaan Naton kyky puolustaa Baltiaa tavanomaisin asein olisi vain rajallinen.
- Sotilasliitolla olisi vain vähän tarjottavaa. Hyökkäyksen tullessa liitto pikemminkin hajoaisi kuin taistelisi, arvioi Spiegel.
Lehti perustaa arvionsa siihen, että Nato on kylmän sodan jälkeen purkanut kykyään käydä tavanomaisin asein laajamittaista sotaa Euroopassa. Kapasiteettia on ajettu alas rajusti.
Julkisesti sotilasliiton poliittiset ja sotilaalliset johtajat vakuuttavat seisovansa "rinta rinnan" Baltian kanssa ja kykenevänsä torjumaan Venäjän uhan. Käytännössä Naton sisällä kuitenkin epäillään jo omia kykyjä, lehti kirjoittaa.
Spiegel on saanut käsiinsä luonnoksen Naton puolustussuunnitteluosaston laatimasta asiakirjasta, joka analysoi Venäjän uhkaa Krimin niemimaan haltuunoton jälkeisessä tilanteessa.
- Venäjän kyky ja halu toteuttaa merkittäviä sotilaallisia toimia ilman kunnollista ennakkovaroitusta on laajalle ulottuva uhka euroatlanttisen vyöhykkeen turvallisuudelle ja vakaudelle, diagnoosi kuuluu.
Baltian lisäksi myös Puola on havahtunut ja vaatinut Natolta lisää panostusta maan puolustukseen. Nato on lähettänyt Puolaan vain symbolisen määrän amerikkalaissotilaita Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen.
- Natolla on tukikohtia Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Italiassa ja Turkissa. Ne ovat turvallisia maita, sanoo Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski lehdelle.
- Mutta siellä, missä tukikohtia todella tarvittaisiin, niitä ei ole.