Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi

  • Äänestäjiä yhteensä
    883
elso kirjoitti:
Jep. Jopa perussuomalaisissa. Se vähä mitä näiden puoluekenttää tunnen, niin ei tarvitse kovin kauaa miettiä mihin suuntaan nämä veijarit pistävät Suomen kumartumaan, jos vaaleissa tulee se "kaikkien jytkyjen äiti ja isä!".
Klikkaa laajentaaksesi...

No onneksi gallupit näyttää sille että vihreätkin ovat menestys verrattuna persuihin.

Vaikka suoranaisesti aiheeseen ei liitykään, niin aina jaksaa naurattaa tämä persujen valitus sinisistä.
 
Voi jeesus mikä kolumni!
Toivottavasti mahdollisimman moni lukee sen.
 
Sipilä: Venäjä ei ole päässyt vaikuttamaan Suomen Nato-keskusteluun

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Venäjä ei ole todellisuudessa päässyt vaikuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-keskusteluihin. IS kertoi Yhdysvaltain salaisesta diplomaattisähkeestä eilen.

770d55ba4d4f4925af4e11051d5e1cad.jpg

(KUVA: Jussi Nukari / Lehtikuva, IS)
Julkaistu: 12.8. 21:08

Sipilä: Monet maat yrittävät vaikuttaa muiden maiden asioihin erilaisilla hybridivaikuttamisen keinoilla.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan Venäjän väitetyllä pyrkimyksellä vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-keskusteluihin ei ole ollut todellista vaikutusta.

– Ei se ole vaikuttanut, kyllä suomalaiset osaavat tässä asiassa tehdä itse päätöksiä, sekä suomalaiset poliitikot että ihmiset.

Yhdysvaltojen ulkoministeriö kertoi useille diplomaateilleen salaisessa sähkeessä kaksi vuotta sitten, että Venäjä on käyttänyt huomattavasti aikaa ja vaivaa Suomen ja Ruotsin Nato-keskusteluihin vaikuttamiseksi.

Ilta-Sanomat uutisoi eilen, että yhdysvaltalaisen Buzzfeed-sivusto sai tietopyynnön avulla sähkeen osittain nähtäväkseen. Suuria osia sähkeestä on yhä salattu.

Sähkeen mukaan Suomeen kohdistettujen tiettävästi Venäjä-johtoisten ”mediahyökkäysten” tarkoitus oli herättää epäilyksiä sotilasliitto Natoon liittymisestä ja lisätä epäluottamusta kansalaisten ja päättäjien välillä.

Sipilän mukaan suomalaisten pitää olla yhä paremmin varautuneita.

– Vaikuttamista on, ja se lisääntyy jatkuvasti. Monet maat yrittävät vaikuttaa muiden maiden asioihin erilaisilla hybridivaikuttamisen keinoilla.

Sipilän mukaan aiheeseen liittyen Suomi tekee yhteistyötä muiden EU-maiden, muun muassa Viron kanssa.

Sipilä puhui medialle Eesti–Soome-pyöräilytapahtuman yhteydessä.

Sipilä ja Viron pääministeri Jüri Ratas osallistuvat Helsingissä 12. elokuuta järjestettävään Viron 100-vuotista itsenäisyyttä juhlistavaan pyöräilytapahtumaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005789056.html
 
Sipilä voi sanoa mitä tykkää. Mielestäni kaikki poliitikot tai poliittisiin järjestöihin sitoutuneet jotka puhuvat aggressiivisesti liittoutumista vastaan, voidaan olettaa olevan venäläisen vaikutuksen alla. Maltilliset vastustajat ovat asia erikseen, ne ovat vaan hölmöjä.
 
tulikomento kirjoitti:
Tuo jankutushan alkoi jo 90-luvun alussa kun YYA-raukesi Neuvostoliiton romahdukseen. EU-jäsenyys ja mm. Hornet-hankinta olivat kauhistus Esko Seppäsen kaltaisille poliitikoille. Samaa jankutusta on pidetty yllä viimeiset 25 vuotta. Nykyään tuota kuulee ainakin Johan Bäckmanilta ja Paavo Väyryseltä. Aika kauan tuntuu tämä salakavala ujuttaminen kestävän kun ei vieläkään olla NATO:n jäsenmaa. Nuo pölvästit kun eivät tunnu tajuavan että jäsenyyttä ei olla hakemassa kun kansan enemmistö sitä niin tiukasti vastustaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Väyrynen ja Bäckman ovat täysin marginaalissa sekä mielipiteenmuodostuksen että politiikan suunnan suhteen. Sitä eivät YYA-henkiset Vanhanen ja S-A Anttila ole. Heidänlaisiaan löytyy paljon myös muista puolueista.
 
adam7 kirjoitti:
Väyrynen ja Bäckman ovat täysin marginaalissa sekä mielipiteenmuodostuksen että politiikan suunnan suhteen. Sitä eivät YYA-henkiset Vanhanen ja S-A Anttila ole. Heidänlaisiaan löytyy paljon myös muista puolueista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Markus Mustajärven kaltaisia vasemman äärilaidan ideologeja unohtamatta.
 
tulikomento kirjoitti:
Markus Mustajärven kaltaisia vasemman äärilaidan ideologeja unohtamatta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä ovat ihme porukkaa. Eivät ilmeisesti ole huomanneet että Venäjää johtaa nyt fasistit ja valtio on imperialistinen. Putinin ensimmäinen tavoite oli estää valtion hajoaminen ja siksi piti saada syy autonomian purkamiselle ja uudelle sodalle. Sitten venäläisiä kerrostaloja räjähteli ja Putin sai syyn sotaan.

En osaa arvioida paljonko vassareiden Nato-vataisuudessa on USA:n vastustamista ja paljonko vanhan polven osalta johtuu siitä mitä löytyy FSB.n henkilömapista.
 
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808122201131662_pi.shtml

Mäntyniemen herra -kirja valottaa ulkopoliittisen johdon jännitteitä. Kirjan mukaan EU-kokouksessa tehty Venäjä-linjaus sai Niinistön raivoihinsa.
Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin välit olivat uutuuskirjan mukaan jännitteiset. Linjaerimielisyydet tulivat esiin muun muassa Nato-kysymyksessä.Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin välit olivat uutuuskirjan mukaan jännitteiset. Linjaerimielisyydet tulivat esiin muun muassa Nato-kysymyksessä.
Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin välit olivat uutuuskirjan mukaan jännitteiset. Linjaerimielisyydet tulivat esiin muun muassa Nato-kysymyksessä.


Suomen ulkopoliittisessa johdossa käytiin syksyllä 2014 valtataistelua, jossa olivat vastakkain tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) sekä pääministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Carl Haglund (r).

Silloisen ulkopoliittisen johdon jännitteisiä suhteita käydään läpi Aamulehden artikkelitoimituksen päällikön Matti Mörttisen ja Aamulehden politiikan toimittajan Lauri Nurmen maanantaina julkaistavassa kirjassa Mäntyniemen herra (Into Kustannus).

Niinistö ja Tuomioja saivat tukea keskustalaisilta poliitikoilta ja Stubb ja Haglund puolestaan oppositioon siirtyneiden vihreiden puheenjohtajalta Ville Niinistöltä.

Kirjan mukaan tasavallan presidentin ja ulkopoliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa väreili erikoinen tunnelma, kun "kaikki läsnäolijat tiesivät, että Suomen valtiojohdolla ei ollut yhtenäistä ulkopolitiikkaa".

Kyse ei ollut kirjan mukaan vain asioista - tasavallan presidentti Niinistö vieroksui jopa Stubbin ja Haglundin huoliteltua pukeutumista, johon silauksen antoivat taskuliinat - joihin Haglund on kertonut suhtautuvansa intohimoisesti.

- Useat hallituksessa vaikuttaneet ministerit arvioivat, että pelkkä kaksikon olemus ärsytti Niinistöä, kirjassa kuvaillaan.

- Linnan pihalla presidentti hakeutui yhä useammin SDP:n uuden puheenjohtajan, valtiovarainministeri Antti Rinteen seuraan. Kerran Niinistö oli kulkenut Rinteen ohi ja koskettanut tämän puvuntakin rintapieltä. "Sinä et käytä sellaista liinaa", Niinistö oli sanonut. "Minäkään en tuollaista laittaisi ikinä", Niinistön kerrotaan sanoneen.

Katainen oli tekemässä Putin-linjausta
Ulkopoliittisen johdon kulisseissa oli ryöpsähtänyt kunnolla jo keväällä 2014.

Taustalla oli EU-maiden pääministereiden linjaus, jonka mukaan EU-maat eivät järjestä toistaiseksi kahdenvälisiä kokouksia Venäjän kanssa, koska Venäjä oli miehittänyt Krimin. Suomen puolelta päätöstä oli siunaamassa silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok).

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa käsiteltiin päätöstä 3. huhtikuuta 2014.

- Kokoomuslainen pääministeri oli tämän hyväksymässä, eikä ollut kertonut mitään presidentille. Presidentti oli tuohtunut - jopa raivostunut - ja selitti, että ei EU voi kieltää minua pitämästä yhteyttä Putiniin ja tapaamasta Putinia, Tuomioja kertoo kirjassa.

Niinistö matkusti elokuussa 2014 tapaamaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, vaikka vierailu oli Mörttisen ja Nurmen mukaan "Eurooppa-neuvoston maaliskuisen linjauksen hengen vastainen".

EU-kokouksessa tehty tapaamispäätös on jäänyt mitä ilmeisimmin vaivaamaan Niinistöä, sillä hän palasi asiaan vielä pari kuukautta sitten politiikantoimittajien lounastilaisuudessa valtiosäännön toimivuuden näkökulmasta.

- Illallisella yhtäkkiä Krimin sanktiolistan lisäksi tulikin esiin kysymys siitä, että ei Putinia pidä tavata, mikä on jokaisen jäsenmaan omaa ulkopolitiikkaa, Niinistö sanoi kesäkuussa, mutta ei maininnut nimeltä Kataista.

Stubb piikittelee Niinistöä
Vuosi 2014 päättyi kirjan mukaan jännitteisissä merkeissä, kun Niinistö kutsui eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Mäntyniemeen. Stubb piti kirjan mukaan tapaamista yrityksenä suitsia keskustelua ja ilmoitti, että hänellä on vaikeuksia sovittaa tapaaminen kalenteriinsa.

Kun Niinistö teki selväksi, että tapaaminen järjestettäisiin ilman pääministeriä ja että tiedotusvälineet kutsuttaisiin joka tapauksessa paikalle, Stubb katsoi viisaimmaksi saapua Mäntyniemeen.

Tapaaminen järjestettiin Mäntyniemessä 19. joulukuuta 2014. Rinteen mukaan Niinistö ja Stubb istuivat vastapäätä toisiaan, mutta katsoivat puhuessaan toistensa ohi.

- Pääministeri (Stubb) sanoi pelkäävänsä Venäjää ja kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista. Presidentti vastasi, että kyse on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja että Nato-jäsenyyttä ei pidä hakea, Rinne kuvailee kirjassa tapaamisen tunnelmaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin Sale, kepu sekä demarit ryssi taas yhden historiallisen tilaisuuden.
 
Pesoselta taas laatutyötä joskin pitkäselkoista.
Presidentti Niinistön ilmoittamana Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...ana-suomi-on-nyt-sotilaallisesti-liittoutunut
12.8.2018 21:11 Ari Pesonen

Kirjoitin tämä kirjoituksen jo heinäkuun lopulla, mutta julkaisen sen vasta nyt. Aiheen ja sysäyksen tähän kirjoitukseen antoivat Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ja presidentti Sauli Niinistön heinäkuiset lausumat.
Tein tässä välillä pienen kolmen kirjoituksen ”harhapolun” kansanedustajien korotettuihin kulukorvauksiin asuntoasioissa, mutta nyt olen palannut perinteisiin kirjoitusaiheisiin, mikä saattaa olla joidenkin lukioiden mieleen.
Maanantaina 16.7.2018 presidentti Niinistö määritteli ensi kertaa presidentin julkisella lausumalla Suomen uudehkoa ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa.
Tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu arvosteli Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) toukokuussa Suomen ja Ruotsin solmimaa aiesopimusta tai aiejulistusta Yhdysvaltojen kanssa.
Noilla kahdella asialla on yhteys.
Puolustusministeri Sergei Šoigu totesi tuolloin sanatarkasti:
"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран." (Тасс 24.7.2018).

Vapaasti suomennettuna:
"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.”
Kirjoitin jo tuolloin heinäkuun lopulla asiaan liittyvän blogikirjoituksen otsikolla ”Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusaiesopimus - mitä onkaan sovittu?” (US-blogi 25.7.2018).
Palaan nyt tässä kirjoituksessa uudelleen teemaan, miksi Suomen osalta Šoigu lausui niin kuin lausui. Mikä osaltaan sai Šoigun lausumaan niin kuin lausui. Oliko presidentti Niinistön Trump-Putin-tapaamisen yhteydessä lausutuilla sanoilla merkitystä Šoigun ulostuloon?
Helsingin Sanomien kolumnikirjoittaja Jarmo Mäkelä tulkitsi kirjoituksessaan otsikolla ”Venäjän puolustusministeri lateli valheita Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta yhteistyöstä - puheilla voi olla synkkä tarkoitus” (HS 6.8.2018), ettei Šoigun väittämää sopimusta ole olemassa.
Ehkä meidän näkemänä Šoigun väittämää sopimusta ei ole olemassa, mutta ymmärrän Šoigun näkemystä Venäjän näkökulmasta. Venäjän lukee sopimuksen sisältöä ilman sen tarkkoja sanoja. Venäjä lukee sopimuksessa ennen kaikkea Suomen poliittista ja sotilaallista sitoutumista. Šoigun sanoja on tulkittava laajemmin. Kyse on Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta, johon liittyvät Suomen ilmaukset ovat saaneet Venäjän nyt ärsyyntymään.
Presidentti Niinistö meneekin ”lepyttelemään” presidentti Putinia nyt elokuussa Sotšiin.
****
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Sipilän hallituksen hallitusohjelma 29.5.2015, julkaisusarja 10/2015).
”Vuoden 2007 jälkeen Suomi ei ole enää käyttänyt termiä liittoutumattomuus kuvaamaan ulkopolitiikkaansa, kun taas Ruotsi käyttää sitä edelleen. Asia ilmaistaan yksinkertaisesti niin, ettei Suomi kuulu sotilasliittoon.” (Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista 29.4.2016).
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa.” (Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 17.6.2016, julkaisusarja 7/2016).
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Puolustusselonteko 16.2.2017, julkaisusarja 5/2017).
”Shoigu esittää virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa.” (Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018).
Suomen virallinen määritelmä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Tuota määritelmää ei tosin käytä edes valtionhallinto itse muuta kuin eduskunnassa käsitellyissä virallisissa asiakirjoissa, kuten selonteoissa. Puolustusministeriön edellä mainittu tiedote on yksi esimerkki, että ”Suomi on sotilaallisesti liitoutumaton maa” -käsite elää vahvasti valtionhallinnossa.
Sotilaallisesti liittoutumaton -termiä on viljelty etenkin puolustushallinnon virkamieskunnassa näihin päiviin saakka.
Mikä ero sotilasliittoon kuulumattomalla maalla ja sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla?
Suomennettuna: jos Suomi sanoo itseään sotilaallisesti liittoutumattomaksi, niin se on sotilaallisesti liittoutumaton kaikilla määritteillä eikä asema mahdollistaisi Suomelle edes osallistumista EU:n puitteissa tapahtuvaan sotilaalliseen liittoutumiseen. Jos Suomi määrittelee itsensä puolestaan sotilasliittoon kuulumattomaksi, se ei voi olla sotilasliiton jäsen, mutta sotilaallisesti liittoutunut puolustussopimustensa ja EU:n kautta. EU:ta ei toistaiseksi määritellä sotilasliitoksi. Tuo määritelmä evää Suomelta vain Nato-jäsenyyden.
99,9 prosenttia maailman ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä tekevistä politiitikoista tai ulko- ja turvallisuuspolitikkaa ammatikseen tutkivista Suomen ulkopuolella tuskin tuota eroa tietävät, kun puhutaan muiden maiden reagoinnista noiden kahden politiikan mukaisiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tai puolustuspoliittisiin toimiin.
Sotilaallisesti liittoutumattomaton -määritelmä ei kuitenkaan ole presidentti Niinistön heinäkuisten julkisten sanojen jälkeen enää voimassa. Tosiasiassa se ei ole ollut voimassa vuoden 2013 jälkeen, mutta nyt presidentiltä tuli selkeä vahvistus. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut.
****
Vaikka Nato-selvityksen neljä tekijää toteaakin, että Suomi olisi määrittelyt olevansa sotilasliittoon kuulumaton maa jo vuonna 2007, niin vielä vuoden 2009 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteko, julkaisusarja 11/2009) toimintalinjan mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton valtio. Selonteko muun muassa kirjaa: ”…Suomi ei voi käyttää sotilaallisen puolustuksensa suunnittelun perusteena ulkopuolelta saatavaa sotilaallista tukea.”
Suomalaispoliitikoille Suomi on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton maa. Ei ole eroa, onko poliitikko kansanedustajana oppositiossa vai hallituksessa. Myös istuvat ministerit nimeävät Suomen edelleen liittoutumattomaksi maaksi.
Määritteet ovat siis poliitikoillamme ihan sekaisin.
”Tämä tasapaino on meille ehdottoman tärkeää, ja siihen tasapainoon kuuluu, että meillä on Nato-maita tuolla eteläpuolella, ja Ruotsin kanssa me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia - tämän tasapainon häiriintyminen tekisi tilaa jollekin muulle.”, nykyinen pääministeri Juha Sipilä lausui vielä kuukausi sitten (IL 17.7.2018).
”Näen asian niin, että puolustusministerin velvollisuus on tehdä kaikkensa sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen oman vahvan puolustuksen eteen.”, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö lausui vielä reilu kuukausi sitten (Verkkouutiset 6.7.2018)
”Mielenkiintoista on, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on tehnyt toisenlaisen linjaratkaisun kuin läntinen naapurinsa.”, nykyinen kansanedustaja ja puoluejohtaja Li Andersson lausui vielä vajaa vuosi sitten (Demokraatti 15.9.2017). Toisenlaisen ratkaisun tekemisessä Andersson viittaa, ettei Suomi allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta kuten Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta, jotka Andersson määrittelee kirjoituksessa sotilasliittoon kuulumattomiksi maiksi toisin kuin Suomen.
”Suomen puolustus perustuu omaan kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen.” ja ”Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan [= Suomen ja Ruotsin] yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois.”, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja lausui vielä reilu vuosi sitten (Tuomioja.org 1.5.2017).
Vastaavia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Vaikka Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, Sipilän hallituksen ministerit ja jopa pääministeri itse määrittelee Suomen edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi vastoin hallitusohjelmaa.
Ei ihme, että ulkomailla ollaan näistä kannanotoista täysin sekaisin - myös Venäjällä.
****
Nykyisen hallituksen ministereistä ulkoministeri Soini on poikkeus. Nykyinen ulkoministeri ja entinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini ei ole nimittänyt Suomea vuosiin sotilaallisesti liittoutumattomaksi, mistä kertoo hyvin Ylen juttu otsikolla ”Soini liittoutumattomuudesta: ’Sitä ei enää ole’" vuoden 2013 alkupuolella (Yle 6.5.2013).
Timo Soini oli tuolloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunta oli annattanut 26.4.2013 valmistuneen mietinnön (Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2013 vp), joka toteaa monipolvisesti, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista, koska Suomi on riippuvainen monista yhteistyömuodoista.
Ulkoasiainvaliokunta määritteli siis 26.4.2013, että Suomi on sotilaallisesti liittoutunut. Asiasta ei tuolloin noussut Suomessa kummoista mekkalaa, mikä on poikkeuksellista. Asia meni läpi myös täysistunnossa.
Suomen liittoutumattomuusasian käsittelyyn liittyen kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka tunnetaan armottomana Nato-kriitikkona, esitti eduskunnan 8.5.2013 eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 -selonteon täysistuntokäsittelyn pohjalta päätettäväksi (Täysistunnon pöytäkirja 50/2013 vp), että:
”Eduskunta toteaa, että Suomi on liittoutumaton maa niin kauan, kun se ei ole sotilasliiton jäsen”.
Mustajärven ehdotus sai 149 ei-ääntä ja 3 kyllä-ääntä.
Monet ei-äänestäjät - melkeinpä kaikki jotain poliittista asemaa omaavat - ovat nimenneet tuon äänestyksen ja muiden asiaan liittyvien äänestysten jälkeen Suomen edelleen sotilaallisesti liitoutumattomaksi muistamatta omaa napinpainallusta 8.5.2013. Nuo 149 nimeä, joiden mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut, voida käydä lukemassa eduskunnan sivuilta (Äänestys 4 klo. 14:15 Istunto 50/08.05.2013 klo. 14:05).
Äänestyksessä Juha Sipilä ja Jussi Niinistö äänestivät, ettei Suomi enää ole liittoutumaton vaan liittoutunut eikä olisi liittoutumaton niin kauan kuin ei ole sotilasliiton jäsen. Erkki Tuomioja oli poissa istunnosta ja äänestyksestä.
Välillä kansanedustajien toiminnan epäloogisuudella ei ole mitään rajoja sanojen ja tekojen välillä.
****
Presidentti Niinistö vahvisti Suomen uuden turvallisuuspoliittisen aseman selkeästi presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin Helsinki-tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa 16.7.2018 klo 20.00 alkaen.
”If country is EU member, NATO partner, a country with agreements of defence security with USA, UK and Sweden is neutral, so let it be. But then almost all the countries in the world are neutral (Yle Areena, 1.01-1.25).
Vapaasti suomennettuna:
”Jos maa on EU:n jäsenmaa, Nato-kumppani sekä maa, jolla on puolustusyhteistyösopimusYhdysvaltojen Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa, on puolueeton, niin olkoon sitten. Mutta silloin kaikki maailman maat ovat puolueettomia.”
NATO partner sanojen edessä on määrite, josta ei saa selvää, mitä presidentti Niinistö tarkoittaa. Jokainen voi käydä kuuntelemissa nauhan ja arvuutella kahden englanninkielisen sanan sisältöä.
Niinistö siis totesi, ettei Suomi ole puolueeton tai liittoutumaton kolmen erillisen sopimuskokonaisuuden pohjalta. Nuo kolme sopimuskokonaisuutta muodostuvat EU:sta, Nato-kumppanuudesta ja puolustusyhteistyösopimuksista, joista yksi on toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä solmittu ja joka joutui Šoigun silmätikuksi.
Suomalaiset suomentavat mielellään englannin kielen neutral- tai neutrality-sanojen merkitystä liittoutumattomuudella eikä puolueettomuudella.
Niinistön ilmoitus on sinänsä todettu ennenkin, mutta se on ollut sidottuna vain Suomen EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen, ei kuitenkaan nyt ilmoitettuun kolmanteen sopimuskokonaisuuteen.
Nyt Niinistö ei ole sitonut Suomen liittoutumista vain EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen vaan myös sotilaallisiin puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa.
Tuo on se uusi määrite, joka varmistaa Suomen sotilaallisen liittoutumiskäsitteen presidentin ilmoittamana.
Niinistön käyttämä agreements of defence security -määritelmä on hieman epätarkka, mutta tarkoittanee Suomen solmimia statement of intent- tai memorandum of understanding -sopimuksia.
Niinistö tulkitsee siis kuitenkin Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa puolustusyhteistyössä allekirjoitetut asiakirjat sopimuksiksi (agreement) eikä vain julistuksiksi (statement). Englannin kielen memorandum-sana on puolestaan sopimuksellinen pöytäkirja, joka ei kuitenkaan edellytä oikeudellista sitoumusta.
Nuo Niinistön mainitsemat sopimukset ovat Suomen ja Iso-Britannian solmima sopimus (Framework Arrangement for British-Finnish Defence Co-operation), Suomen ja Yhdysvaltain solmima sopimus (Statement of Intent between The United States of America and Finland), Suomen ja Ruotsin solmima sopimus (Memorandum of Understanding between Finland and Sweden on defence cooperation) sekä Suomen ja Ruotsin sekä Yhdysvaltain solmima sopimus (Trilateral Statement of Intent).
Suomella on muita vastaavanlaisia sopimuksia mm. Viron ja Saksan kanssa.
Kun Niinistö on nuo nimennyt sopimuksiksi, myös meidän muiden on syytä nimetä ne sopimuksiksi eikä esimerkiksi julistuksiksi.
Presidentti Niinistö on siis nyt linjannut, että kyseiset sopimukset tekevät Suomesta osaltaan liittoutuneen. Ne tekevät Suomesta sotilaallisesti liittoutuneen, koska kaikki em. sopimukset ovat sotilaallisia kuten liityntäsopimus Natoon myös olisi.
****
On ymmärrettävää, että Venäjä reagoi puolustusministeri Sergei Šoigun suulla vain kahdeksan päivää Niinistön sanojen jälkeen. Niinistön sanat antoivat konkreettisen syyn Venäjälle arvostella Suomea sitoutumisesta Yhdysvaltain kanssa sotilaallisella sopimuksella.
Suomi on kiivaasti kiistänyt puolustusministeri Sergei Šoigun näkemykset mm. edellä tässä kirjoituksessa mainitussa puolustusministeriön tiedotteessa (Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018).
Tiedotteeseen on mm. kirjattu:
”Suomella ei ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Šoigu väittää. Natolla ei myöskään ole rajoittamatontapääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta. Lupakäsittely on aina tapauskohtainen ja harkinnanvarainen.”
Suomella on siis pääsy Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, mutta ei täysimääräistä kuten Nato-mailla.
Nato pääsee Suomen aluevesille ja ilmatilaan Suomen Puolustusvoimien luvalla. Siihen ei tarvita eduskunnan lupaa vaan vain Puolustusvoimien lupa riittää.
Jarmo Mäkelä on Helsingin Sanomissa suomentanut Šoigun sanoja seuraavasti (HS 6.8.2018):
”Toukokuussa solmittiin sopimus, joka avaa niille täydellisen osallistumisen Naton harjoituksiin ja kyvyn käyttää sen komento-, valvonta- ja asejärjestelmiä. Vastavuoroisesti Nato sai täydet oikeudet käyttää niiden ilmatilaa ja aluevesiä”.
Jos Šoigu olisi jättänyt täydellisen- ja täydet-sanat pois, lauseet olisivat virheettömät suomennettuna.
Itse käytin hieman toisenlaista suomennosta, mutta kyse on vain sanavalinnoista, ei lauseiden merkityksestä.
Šoigun ensimmäinen lause on sinänsä totta itseasiassa myös täydellisen-sanan kanssa. Avainsana suomennoksessa on "avaa", mikä tarkoittaa, ettei asiaa ole itse sopimuksessa, mutta sopimus avaa mahdollisuuden.
Suomi on siis ilmoittanut, että Natolle annetaan mahdolliset oikeudet käyttää maan ilmatilaa ja aluevesiä tapauskohtaisesti. Jokainen tapaus ja pyyntö käsitellään siis erikseen ja tehdään yksittäinen päätös. Asia ja sen toimintaperiaate on käyty läpi sopimuksen teon yhteydessä, vaikka se ei ole kirjattuna paperille.
Puolustusministeriön kirjaus ”Natolla ei myöskään ole rajoittamatonta pääsyä...” tarkoittaa, että Natolla on pääsy, mutta se on rajoitettu. Rajoitus rajoittamattomalle pääsylle on se, että Puolustusvoimien pitää antaa pääsylle lupa. Luvan antaa siis poliittisen päätännän ulkopuolinen sotilasorganisaatio - Puolustusvoimat - sotilaallisin perustein.
Suomennettuna, mistä on kyse ja mistä Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat sopineet: kriisi- ja sotatilanteessa Nato toimisi myös Suomen ja Ruotsin aluevesillä ja ilmatilassa saatuaan ensiksi luvan Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimilta. Suomen ja Ruotsin komento-, valvonta- ja viestintäjärjestelmät liitettäisiin Naton vastaaviin. Suomi ja Ruotsi olisivat täysin integroituja Natoon, mutta ilmeisesti Naton maajoukkojen saapumisesta Suomen maaperälle ei ole sovittu.
****
Käsitän sinänsä, että tuo kaikki on ärsyttänyt Venäjää. Venäjän reagointi heidän näkökulmasta on ymmärrettävää. Suomen poliittinen päätäntä on jätetty taka-alalle ja päätöksiä tekee Puolustusvoimat sotilaallisista lähtökohdista. Venäjä tulkitsee, että Suomi kyllä antaa aina Natolle oikeudet, jos Nato niitä kysyy tapauskohtaisesti. Kyse on nimellisestä päätäntäkuviosta.
Miettikääpä, jos vastaava järjestely ja sopimus olisi Venäjän ja Valko-Venäjän välillä. Miten me sen tulkitsisimme? Aivan vastaavasti kuin Venäjä toukokuista Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta.
Suomessa presidentti Niinistön hyvin tärkeitä sanoja 16.7.2018 ei ole paljonkaan kommentoitu. Ei ollenkaan. On vain kiistetty Šoigun sanomiset. Sen sijaan Venäjällä Niinistön sanoihin on kiinnitetty huomiota, kun taustalla on tuo toukokuinen sopimus, johon Niinistö viittasi 16.7.2018.
Suomi on nyt käytännössä Naton jäsen saamatta 5. artiklan turvatakuita. Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen toukokuinensopimus on merkityksellinen tuon kuvan syntymisessä Venäjällä.
Eduskunnan alainen Suomen Ulkopoliittinen instituutti oli kansainvälisessä lehdistössä määrittelyt jo aikaisemmin Suomen sotilaallisesti liittoutuneeksi tutkijansa suulla:
“’Finland is not politically, economically or militarily neutral,’ said Charly Salonius-Pasternak, a researcher at the Finnish Institute for International Affairs.” (Global Times 29.6.2018).
Vapaasti suomennettuna:
”’Suomi ei ole poliittisesti, taloudellisesti eikä sotilaallisesti liittoutumaton’ sanoi Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin tutkija.”
Suomen valtionhallinon ja suomalaispoliitikkojen on nyt syytä käyttää Suomelle yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista määritelmää:
Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.
Olen Suomen Nato-jäsenyyden ja Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattaja, jos tämän kirjoituksen perusteella jollekin se on epäselvää. Olen tyytyväinen näiden pienten askelten politiikkaan kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin Suomen Nato-jäsenyydelle vastahakoinen kansa saadaan kääntymään pikkuhiljaa
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Se, että Yhdysvaltojen (ja Naton) apua pyytää ja sen luvan antaa puolustusvoimat - minä tervehdin tätä ilolla. Kun avun tarve ja lupa sen vastaanottamiseen on puhtaasti sotilaallinen prosessi niin Venäjällä on vähemmän kykyä vaikuttaa siihen. Itseasiassa Venäjän sotilaalliset toimet ratkaisevat.

Tämä tietenkin sillä kaneetilla, että Pesonen tietää mitä kirjoittaa ja että tämä on näin kuin on esitetty.
 
Pesosen teksti on ihan mielenkiintoinen, joskin aikamoista terminologista kikkailua. Minä näkisin vallitsevan tilanteen jotenkin tähän tapaan:

- NATO-jäsenyyttä ei voida hakea koska kansalaisten enemmistö tätä vastustaa, samoin poliittiset puolueet

- Ylimmän valtiojohdon tilannekuva (=arvio Venäjästä) ei ole toistaiseksi hälyttävän huono, mikä pakottaisi kurssinmuutokseen

- Näistä em. seikoista huolimatta PV:tä on ajettu tiukasti yhteistyöhön sekä NATO:n että Yhdysvaltojen kanssa (mm. yhteiset harjoitukset)

- Oletan että tällä tähdätään nimenomaan siihen, että JOS jotakin sattuisi, muodostuisi Niinistön lanseeraamia ad hoc -liittoutumia (sodanajan yhteistyö)

- Ja hyvänä ja osaavana kumppanina Suomesta olisi NATO:lle ja USA:lle hyötyä Pohjolassa ja (ehkä toiveajattelua) tätä kautta sotilaallisesti liittoutumatonkin Suomi voisi saada itsekin apua

- Ruotsi on kaikesta päätellen toiminut hyvin samanlaisella tavalla. Esim. heikäläisten viime vuotinen pääsotaharjoitus Aurora17 tähtäsi avun vastaanottamisen harjoitteluun
 
Edelleen, jos tulkinta on oikea niin pidän tässä merkittävämpänä, että sotilasyhteistyöstä päättää puolustusvoimat (ja toki poliittisesti nimetty kansan valitsema ylipäällikkö) - ei poliittinen prosessi. Tämä mahdollistaa avun järjestelyt silloinkin jos poliitikkoihin on voitu vaikuttaa esim informaatiosodan keinoin.

Toki haastavaa saattaa olla se millä avunpyyntö tai lupa vieraille joukoille todennetaan. Kaipa tähän on muotoseikka määritelty.
 
Tänään julkaistussa Niinistö-kirjassa on samaa asiaa. Tämä kuvio onkin erittäin mielenkiintoinen. Emme tiedä mitä ylin valtiojohto on suljettujen ovien takana keskustellut amerikkalaisten, brittien ja ruotsalaisten kanssa. Onko mahdollisesti sovittu suoraan kahdenvälisistä yhteistyökuvioista sodan aikana ? Onko esimerkiksi Yhdysvalloilta saatu lupaus mahdollisesti saatavasta sotilaallisesta avusta ? Olisi kieltämättä houkuttelevaa ajatella näin olevan.

Jos näin sattuisi olemaan, niin ymmärtäisin hyvin miksei asiasta ääneen haluta sanoa mitään. Tuosta nousisi aikamoinen sontamyrsky kotimaan politiikassa. Ja jos näin sattuisi käymään, voisi asiasta nouseva myllerrys romuttaa pelotevaikutuksen uskottavuuden suhteessa Venäjään. Sillä pelote oletettavasti toimisi jos Venäjällä ei olisi täyttä varmuutta siitä millä tavalla USA toimisi tilanteessa jossa Venäjä hyökkäisi Suomen kimppuun.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/25...iinisto-puhuu-suljettujen-ovien-takana-suomen


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katsoo, että Suomella on ”tosiasialliset turvatakuut”, selviää maanantaina julkistetusta auktorisoimattomasta elämäkerrasta Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into). Teoksen mukaan Niinistö pohjaa ajatuksensa kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Britannian ja Ruotsin kanssa.

–Lähipiirinsä ja suljettujen ovien takana Niinistö puhuu tosiasiallisista turvatakuista. Hän ei julkisesti puhu turvatakuista. Mutta nämä tosiasialliset turvatakuut ovat Niinistön näkemyksen mukaan näitä kahdenvälisiä yhteistyöasiakirjoja ja tiedossa oleva yhteistoiminta- ja taistelukyky Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ruotsin kanssa, arvioi kirjan toinen kirjoittaja, Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi julkaisutilaisuudessa.

–Ja tämän hän sanoo julkisuudessa: tarvittaessa syntyy tällaisia liittoja, Nurmi jatkaa.

Kirjan mukaan Niinistö on arvioinut läheisilleen, että ”’Liittoja syntyy tarvittaessa’ -asetelma on äärimmäisen hyvä turvatakuu”. Suomen vahvaa omaa puolustusta Niinistö pitää kirjan mukaan houkuttelevana asiana liittolaisten kannalta, koska tällainen maa pystyisi konfliktissa ”sitomaan merkittävän määrän vihollista”.

Suomi ei ole saanut Yhdysvalloilta julkisesti vastaavia sanallisia turvalupauksia kuin Ruotsi, jota Yhdysvallat on kuvannut ”koskemattomaksi alueeksi”. Maiden asema on siten erilainen, vaikka molemmat ovat Naton yhteistyökumppaneita mutta eivät jäseniä.

Niinistö pitää Venäjää uhkana etenkin itseään selvästi heikommille valtioille, koska Putin ei Niinistön arvion mukaan ryhdy mihinkään, missä on häviämisen mahdollisuus.
 
tulikomento kirjoitti:
Suomi ei ole saanut Yhdysvalloilta julkisesti vastaavia sanallisia turvalupauksia kuin Ruotsi, jota Yhdysvallat on kuvannut ”koskemattomaksi alueeksi”. Maiden asema on siten erilainen, vaikka molemmat ovat Naton yhteistyökumppaneita mutta eivät jäseniä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä jenkeissäkin ymmärretään, että sota tai kaksi vuosisadassa Venäjää vastaan käyneenä Suomea täytyy kohdella tai Suomen osalta asiasta julkisuuteen saattaa tietoa eri tavoin kuin mitä toimivat Ruotsin kanssa. Julkisuus yhteistyöstä ja jenkkien ”turvatakuista” palvelee Ruotsissa osin poliitikkojakin joita arvostellaan maan puolustuskyvyn alasajosta tai luetettavuudesta.

Suomessa taas jossa lähes jokainen mies on osaltaan valmistautunut sotimaan Venäjää vastaan, jossa sankarihautojen rivin löytää jokaisesta kylästä ja jossa poliitikotkin tietävät, että Venäjän kanssa puhutaan toisin kuin toimitaan niin vastaava retostelu kuin Ruotsissa ei toimi.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
Kyllä jenkeissäkin ymmärretään, että sota tai kaksi vuosisadassa Venäjää vastaan käyneenä Suomea täytyy kohdella tai Suomen osalta asiasta julkisuuteen saattaa tietoa eri tavoin kuin mitä toimivat Ruotsin kanssa. Julkisuus yhteistyöstä ja jenkkien ”turvatakuista” palvelee Ruotsissa osin poliitikkojakin joita arvostellaan maan puolustuskyvyn alasajosta tai luetettavuudesta.

Suomessa taas jossa lähes jokainen mies on osaltaan valmistautunut sotimaan Venäjää vastaan, jossa sankarihautojen rivin löytää jokaisesta kylästä ja jossa poliitikotkin tietävät, että Venäjän kanssa puhutaan toisin kuin toimitaan niin vastaava retostelu kuin Ruotsissa ei toimi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri tuota itsekin mietin. Vasta viime viikolla oli julkisuudessa asiaa siitä mitenkä Ruotsin viime vuoden pääsotaharjoitus Aurora17 olisi paljastanut puutteita Ruotsin puolustusvoimien kyvyssä vastaanottaa läntistä apua. Lisäksi sanottiin ettei ruotsalaisten joukkojen ja järjestelmien yhteensopivuus ollut halutulla tasolla yhdysvaltalaisten vastaavien kanssa.

Olisikohan tässäkin niin, että meillä puolustusvoimia on viimeisten vuosien aikana ajettu todella tiiviisti amerikkalaisten kylkeen ja tässä suhteessa yhteistyökuviot toimivat ? F-15 -hävittäjät Rissalassa pari vuotta sitten ja US Armyn ratsuväkeä on jo parin vuoden ajan harjoitellut suomalaisten mekanisoitujen joukkojen kanssa täällä meillä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top