- Status
Ei:
"Puhutussa kielessä ketä-muodolla on tietyillä murrealueilla myös merkitys ’kuka’:
Ketä tuli? (puhekielinen)
– Yleiskielessä: Kuka tuli?"
Siperiaan lähetetään vain ne "Stadin teinikielen" puhujat. Tietyt länsimurteiden puhujat jääköön, toistaiseksi.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Slick Willie, Sahtivaari ja Boris – kuka on kuvassa hilpeimmässä kunnossa?
Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton tapasivat Helsingissä maaliskuussa 1997. Tapaamisessa mukana olleet amerikkalaisdiplomaatit ovat aiemmin paljastaneet, kuinka Venäjän presidentti ehdotti neuvotteluissa salaista “herrasmiessopimusta” Natosta. Tuolloin vahvistettiin myös ajatus Suomen niin kutsutusta Nato-optiosta.
Jeltsin ehdotti tapaamisessa, että osapuolet sopisivat, ettei “yksikään entinen neuvostotasavalta liittyisi Natoon”. Sopimusta ei julkistettaisi. Tähän Yhdysvaltain presidentti ei kuitenkaan suostunut.
https://www.verkkouutiset.fi/usan-salainen-muistio-nain-presidentti-martti-ahtisaari-linjasi-natosta-1997/
Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton tapasivat Helsingissä maaliskuussa 1997. Tapaamisessa mukana olleet amerikkalaisdiplomaatit ovat aiemmin paljastaneet, kuinka Venäjän presidentti ehdotti neuvotteluissa salaista “herrasmiessopimusta” Natosta. Tuolloin vahvistettiin myös ajatus Suomen niin kutsutusta Nato-optiosta.
Jeltsin ehdotti tapaamisessa, että osapuolet sopisivat, ettei “yksikään entinen neuvostotasavalta liittyisi Natoon”. Sopimusta ei julkistettaisi. Tähän Yhdysvaltain presidentti ei kuitenkaan suostunut.
https://www.verkkouutiset.fi/usan-salainen-muistio-nain-presidentti-martti-ahtisaari-linjasi-natosta-1997/
tulikomento
Supreme Leader
Kopteri-Kustaa mainostaa Iltalehdessä uutuuskirjaansa. Samalla tarinoi NATO-option erinomaisuudesta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809042201178169_pi.shtml
Hägglund sanoo, että Suomen mahdollisuus liittyä Natoon eli ns. Nato-optio on "Suomen ulkopolitiikan valttikortti."
- Sen vähätteleminen tai kieltäminen on lapsellista. Venäjä joutuu ottamaan huomioon option kaikissa toimissaan Suomen suunnalla. Suomi näet liittyy Natoon, jos sille ryppyillään liiaksi. Optiota kannattaa varjella, Hägglund kirjoittaa.
Niinpä yhtä lailla väärässä ovat kenraalin mukaan ne, jotka ajavat optiosta luopumista kuin jäsenyyttä vaativat.
- Molemmissa tapauksissa menetettäisiin tämä valttikortti. Jäsenyyden myötä siirtyisimme lisäksi Venäjän silmissä vihollisleiriin.
Nykytilanne on Hägglundin mukaan Suomen kannalta suorastaan ihanteellinen.
Taidamme kyllä jo nyt olla venäläisten laskelmissa osana heikäläisten vihollisleiriä. Ihan riippumatta siitä ollaanko NATO-maa tai ei. Konfliktitilanteessa on minusta silkkaa toiveajattelua odottaa että Venäjä kunnioittaisi Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja halua pysytellä mahdollisen konfliktin ulkopuolella.
- Puolustustahto on korkealla, asevelvolliset ovat motivoituneita, nuorison parhaimmisto kilpailee pääsystä reservinupseereiksi ja maanpuolustusjärjestöt elävät kulta-aikaa. Liittyä ehditään, jos tarve vaatii, sillä hyökkäysuhka Suomeen ei tule kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Hägglund uskoo, että kansalaismielipide kääntyy sinä päivänä Nato-jäsenyyden kannalle, kun Suomen "vastuullinen" poliittinen ja sotilasjohto sanoo tilanteen olevan sellainen, että Suomen pitää kiireesti liittyä Natoon.
Kustun mukaan Suomi siis pääsisi tarvittaessa heittämällä sisään sotilasliiton jäseneksi. Uskallan epäillä tuollaisen aikataulun toteutumisen mahdollisuuksia.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809042201178169_pi.shtml
Hägglund sanoo, että Suomen mahdollisuus liittyä Natoon eli ns. Nato-optio on "Suomen ulkopolitiikan valttikortti."
- Sen vähätteleminen tai kieltäminen on lapsellista. Venäjä joutuu ottamaan huomioon option kaikissa toimissaan Suomen suunnalla. Suomi näet liittyy Natoon, jos sille ryppyillään liiaksi. Optiota kannattaa varjella, Hägglund kirjoittaa.
Niinpä yhtä lailla väärässä ovat kenraalin mukaan ne, jotka ajavat optiosta luopumista kuin jäsenyyttä vaativat.
- Molemmissa tapauksissa menetettäisiin tämä valttikortti. Jäsenyyden myötä siirtyisimme lisäksi Venäjän silmissä vihollisleiriin.
Nykytilanne on Hägglundin mukaan Suomen kannalta suorastaan ihanteellinen.
Taidamme kyllä jo nyt olla venäläisten laskelmissa osana heikäläisten vihollisleiriä. Ihan riippumatta siitä ollaanko NATO-maa tai ei. Konfliktitilanteessa on minusta silkkaa toiveajattelua odottaa että Venäjä kunnioittaisi Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja halua pysytellä mahdollisen konfliktin ulkopuolella.
- Puolustustahto on korkealla, asevelvolliset ovat motivoituneita, nuorison parhaimmisto kilpailee pääsystä reservinupseereiksi ja maanpuolustusjärjestöt elävät kulta-aikaa. Liittyä ehditään, jos tarve vaatii, sillä hyökkäysuhka Suomeen ei tule kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Hägglund uskoo, että kansalaismielipide kääntyy sinä päivänä Nato-jäsenyyden kannalle, kun Suomen "vastuullinen" poliittinen ja sotilasjohto sanoo tilanteen olevan sellainen, että Suomen pitää kiireesti liittyä Natoon.
Kustun mukaan Suomi siis pääsisi tarvittaessa heittämällä sisään sotilasliiton jäseneksi. Uskallan epäillä tuollaisen aikataulun toteutumisen mahdollisuuksia.
Pitää antaa kenraalille anteeksi. Kustu on jo hieman - miten sen sanoisi, hitaalla ja paikallaan. Niin me kaikki jotka kyllin vanhaksi elämme.
Benelli
Respected Leader
Venäjä tuskin aloittaa vaikeammasta päästä. Jos eivät pysty ensin lyömään Suomea, Ruotsia ja Ukrainaa niin Natoa vastaan lähteminen voidaan unohtaa.
Mitään tarvetta käydä Suomea vastaan ei ole enää kun Bäckman on Suomen "demokraattisesti" valittu presidentti ja Janus on puolustusministeri.
Tietysti voihan se olla että Putin lähtee vertauskuvallisesti ylittämään alppeja ja aloittaa sodan ydinaseilla.
Kustu ei ole kuullut Shoigun lausunnosta ja Krasnaja Zvedan kirjoituksista, jossa olemme jo vihollisleirissä. Tai on unohtanut ne.
Minusta on ollut jo pidempään..
Olen kuullut ja lueskellut kenraalin juttuja lähi-idän komentajuuden ajoilta ja minulla on ollut useampaan otteeseen vaikeuksia löytää historiankirjoituksesta samaa konfliktia jossa hän komentajana toimi..sen verran ovat muistelot lennokkaita.
Näin täysin amatöörinä ja nojatuolipsykologina olen joskus tuuminut että liekö taustalla jokin alitajuinen isä-syndrooma? Tarkoitan sitä että isänsä kuitenkin oli MRR ja muutenkin sotasankari - pojan kohtaloksi koitui elää isäänsä rauhallisemmassa maailmassa, joten isän veroinen sodassa ansioituminen ei ollut mahdollista. Niinpä lähi-idän kriisi paisui muisteloissa lähes WWII:n kaltaiseksi sodaksi.
No, tiedä häntä..
Mutta ainakin siitä olen kenraalin kanssa eri mieltä että gurkhat olisivat huonoja sotilaita koska eivät kaikki oikein osaa ajaa autoa
tulikomento
Supreme Leader
Minusta on ollut jo pidempään..
Olen kuullut ja lueskellut kenraalin juttuja lähi-idän komentajuuden ajoilta ja minulla on ollut useampaan otteeseen vaikeuksia löytää historiankirjoituksesta samaa konfliktia jossa hän komentajana toimi..sen verran ovat muistelot lennokkaita.
Näin täysin amatöörinä ja nojatuolipsykologina olen joskus tuuminut että liekö taustalla jokin alitajuinen isä-syndrooma? Tarkoitan sitä että isänsä kuitenkin oli MRR ja muutenkin sotasankari - pojan kohtaloksi koitui elää isäänsä rauhallisemmassa maailmassa, joten isän veroinen sodassa ansioituminen ei ollut mahdollista. Niinpä lähi-idän kriisi paisui muisteloissa lähes WWII:n kaltaiseksi sodaksi.
No, tiedä häntä..
Mutta ainakin siitä olen kenraalin kanssa eri mieltä että gurkhat olisivat huonoja sotilaita koska eivät kaikki oikein osaa ajaa autoa
Työkaverini oli YK-keikalla Libanonissa samaan aikaan kun Hägglund oli suomalaisjoukon komentajana. On kertonut että tämä oli pelkkä oman uransa edistäjä, ei välittänyt miehistään. Nimenomaan juuri tuon panttivankikriisin tapahtumiin liittyen. Kaverini ei vieläkään voi sietää Hägglundia.
Ei ole ainoa laatuaan tämä kaverisi - julkisuuskuva ja todellisuus taitavat ylipäätään aika harvan kohdalla kohdata.
Minkä panttivankikriisin ? Mulla ei vain soita kelloja .. tosin olen vähän "biased"
tulikomento
Supreme Leader
Tämä mistä Kustu puhuu. Hizbollah otti neljätoista suomalaista YK-jääkäriä panttivangiksi 80-luvulla ja uhkasi tappaa nämä.
https://yle.fi/uutiset/3-10385531
.. jatkan vähän -- kun vänrikki Stoolia lainatakseni tähän kohtaan "Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin."
Allekirjoitan mielipiteen täysin. Aikoinaan, kun Kustaa tuli O'Callaghanin jatkajaksi komentajana, sitä naivisti ajatteli hyvänä juttuna. Saattoihan se ollakin, ei minulla ole varsinaisesti kykyä arvioida kummankaan suoritusta . Paitsi ehkä jälkiviisaasti ajatellen, ihan sataprosenttisesti Kustaa ei ainakaan Suomen pataljoonaalle välittänyt omia näkemyksiään reaktioista ja voimankäytöstä... jos niitä oli - tai jos niissä oli jokin logiikka.
Mutta varsin minä mieleni pahoitin, kun näitä hänen kelvottomia muistelmiaan menin lukemaan .. siihen saakka meni lukukokemus jotenkin siedettävästi .... kunnes tultiin niihin tapahtumiin joissa itse olin ns, tapahtumien polttopisteessä.
Alkaa taas vituttamaan niin että lopetan tähän -
En ole ihan varma mikähän toi juttu on... siellähän oli panttivankinhässäkkä Vennin aikaan http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10...in+mukaan+mikaan+ei+ole+muuttunut+20+vuodessa mutta tämä oli ennen Kustaata joten se ei täsmänne.
Kustaa ei tuossa nyt ihan tarkkaan kerro milloin, joten aivan hyvin saattaa olle kyse jostain muusta, ja joku alhaalla myöhemmin 80-luvulla ollut saattaa tietää/muistaa .. mutta jos tuo 9-36 :n tapaus, kyseiset kustaa-muistelut on keijupölyä ja enkelinsiipiä sekä fantasiaa.
Kun Kustaa kävi meillä Bosniassa kylässä 1996 puhuttiin että hän heitti upseerit ulos sateeseen saunasta että pystyi puhumaan miehistön kanssa rauhassa. Todennäköisesti oli jo silloin liioiteltu tornihuhu mutta kuulostaa sopivalta miesten suosion kalastelutoimenpiteeltä. Mutta hyvä tarina enivei...
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.
Mutta Sotshissa aurinko paistaa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259027-ex-diplomaatilta-reaktio-sauli-niiniston-putin-arvioon-onko-suomella-vaihtoehtoa
Mutta Sotshissa aurinko paistaa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259027-ex-diplomaatilta-reaktio-sauli-niiniston-putin-arvioon-onko-suomella-vaihtoehtoa
Panssari Salama
Respected Leader
Laitetaan tämä tänne, koska Suomi ja NATO mainittu. Pitkä, mutta erinomainen pohdinta Pohjolan puolustuksesta, ja siitä miten maat ovat syvästi keskinäisriippuvaisia sotatilanteessa.
NATO and Scandinavian Strategic Interdependence
Nostona pohdintaa aiheesta miten NATO olisi luontevin tapa yhdistää puolustussuunnitelmat, antaen maille jopa mahdollisuuden erikoistua tietyin maakohtaisin painotuksin. Mutta kun ei.
Tämä vain yksi kulma. Lukusuositus!
NATO and Scandinavian Strategic Interdependence
Nostona pohdintaa aiheesta miten NATO olisi luontevin tapa yhdistää puolustussuunnitelmat, antaen maille jopa mahdollisuuden erikoistua tietyin maakohtaisin painotuksin. Mutta kun ei.
Tämä vain yksi kulma. Lukusuositus!
Kustaanmiekka
Kenraali
https://www.verkkouutiset.fi/economist-ruotsi-ei-halua-jattaa-suomea-pulaan-liittymalla-natoon/
The Economist: Ruotsi ei halua jättää Suomea Nato-pulaan
Ruotsin voi olla vaikea liittyä Natoon, jos Suomi ei lähde mukaan.
Ruotsin tavoite mahdollisessa konfliktissa on Economistin mukaan kyetä puolustautumaan kolmen kuukauden ajan kunnes apu saapuu paikalle. Nämä kaksi tavoitetta – riittävä puolustuskyky ja sen varmistaminen, että apua saadaan – ovat arvostetun talouslehden mukaan korkealla Ruotsin seuraavan hallituksen agendalla.
”Vaikka Ruotsi ei olekaan Naton jäsen, on se sosialidemokraattisen pääministeri Stefan Löfvenin aikana liikkunut niin lähelle puolustusliittoa kuin sen ulkopuolelta käsin on mahdollista”, tästä löytyvässä jutussa todetaan.
Economistin mukaan Ruotsi on herännyt Venäjän uhkaan Pohjolassa. Lehti huomauttaa Ruotsin puolustuskomission todenneen hiljattain raportissaan ykskantaan, että ”suurempi eurooppalainen konflikti voisi alkaa hyökkäyksellä Ruotsiin”.
Ruotsi on myös suorittanut viime aikoina historiallisia puolustusliikkeitä. Kaikki 22 000 Ruotsin Hemvärnetin eli kodinturvajoukkojen sotilasta kutsuttiin kesäkuussa valmiusharjoitukseen. Kyseessä oli suurin tällainen harjoitus sitten vuoden 1975. Ruotsi on myös havahtunut Gotlannin strategiseen merkitykseen ja perustanut sinne uuden sotilasyksikön. Lisäksi kansainvälinen harjoitustoiminta on kasvanut ja kahdenvälisiä suhteita esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja naapureihin on tiivistetty.
”Yhdysvaltain mahdollinen sodanajan rooli Ruotsissa oli aikanaan valtionsalaisuus. Nyt varasuunnitelmia voidaan tehdä avoimesti”, jutussa todetaan.
Economist nostaa esiin myös Suomen ja Ruotsin yhteistyön kehittymisen. Esimerkiksi maiden ilmavoimia kutsutaan jo ”osaksi integroiduiksi”.
Suomea ei hylätä
Riippumatta siitä, millaisen hallituskokoonpanon Ruotsi saa syyskuun vaikean vaalituloksen jälkeen, on päättäjien parissa Economistin mukaan vallalla yhteisymmärrys siitä, että Venäjän uhka ei ole ohimenevä asia vaan uusi normaali.
Tästä huolimatta Ruotsin politiikan suunnalla tulee jutun mukaan olemaan merkittävä vaikutus puolustusvalintoihin. Tärkeimmät neljä oppositiopuoluetta ovat maltillisen kokoomuksen johdolla ilmoittaneet tukevansa Naton jäsenyyttä. Mielipidemittaukset heiluvat, mutta jäsenyyttä on kannattanut 43 ja vastustanut 37 prosenttia kansasta.
Naton jäsenyyteen liittyy kuitenkin Economistin useita ongelmia. Eräs niistä on Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kannattama uusi ydinaseiden kieltosopimus ja toinen ruotsidemokraattien kielteinen Nato-kanta. Kolmanneksi tekijäksi nostetaan Suomi.
”Ruotsi ei haluaisi jättää Suomea pulaan, jos pienempi naapuri kieltäytyykin liittymästä.”
The Economist: Ruotsi ei halua jättää Suomea Nato-pulaan
Ruotsin voi olla vaikea liittyä Natoon, jos Suomi ei lähde mukaan.
Ruotsin tavoite mahdollisessa konfliktissa on Economistin mukaan kyetä puolustautumaan kolmen kuukauden ajan kunnes apu saapuu paikalle. Nämä kaksi tavoitetta – riittävä puolustuskyky ja sen varmistaminen, että apua saadaan – ovat arvostetun talouslehden mukaan korkealla Ruotsin seuraavan hallituksen agendalla.
”Vaikka Ruotsi ei olekaan Naton jäsen, on se sosialidemokraattisen pääministeri Stefan Löfvenin aikana liikkunut niin lähelle puolustusliittoa kuin sen ulkopuolelta käsin on mahdollista”, tästä löytyvässä jutussa todetaan.
Economistin mukaan Ruotsi on herännyt Venäjän uhkaan Pohjolassa. Lehti huomauttaa Ruotsin puolustuskomission todenneen hiljattain raportissaan ykskantaan, että ”suurempi eurooppalainen konflikti voisi alkaa hyökkäyksellä Ruotsiin”.
Ruotsi on myös suorittanut viime aikoina historiallisia puolustusliikkeitä. Kaikki 22 000 Ruotsin Hemvärnetin eli kodinturvajoukkojen sotilasta kutsuttiin kesäkuussa valmiusharjoitukseen. Kyseessä oli suurin tällainen harjoitus sitten vuoden 1975. Ruotsi on myös havahtunut Gotlannin strategiseen merkitykseen ja perustanut sinne uuden sotilasyksikön. Lisäksi kansainvälinen harjoitustoiminta on kasvanut ja kahdenvälisiä suhteita esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja naapureihin on tiivistetty.
”Yhdysvaltain mahdollinen sodanajan rooli Ruotsissa oli aikanaan valtionsalaisuus. Nyt varasuunnitelmia voidaan tehdä avoimesti”, jutussa todetaan.
Economist nostaa esiin myös Suomen ja Ruotsin yhteistyön kehittymisen. Esimerkiksi maiden ilmavoimia kutsutaan jo ”osaksi integroiduiksi”.
Suomea ei hylätä
Riippumatta siitä, millaisen hallituskokoonpanon Ruotsi saa syyskuun vaikean vaalituloksen jälkeen, on päättäjien parissa Economistin mukaan vallalla yhteisymmärrys siitä, että Venäjän uhka ei ole ohimenevä asia vaan uusi normaali.
Tästä huolimatta Ruotsin politiikan suunnalla tulee jutun mukaan olemaan merkittävä vaikutus puolustusvalintoihin. Tärkeimmät neljä oppositiopuoluetta ovat maltillisen kokoomuksen johdolla ilmoittaneet tukevansa Naton jäsenyyttä. Mielipidemittaukset heiluvat, mutta jäsenyyttä on kannattanut 43 ja vastustanut 37 prosenttia kansasta.
Naton jäsenyyteen liittyy kuitenkin Economistin useita ongelmia. Eräs niistä on Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kannattama uusi ydinaseiden kieltosopimus ja toinen ruotsidemokraattien kielteinen Nato-kanta. Kolmanneksi tekijäksi nostetaan Suomi.
”Ruotsi ei haluaisi jättää Suomea pulaan, jos pienempi naapuri kieltäytyykin liittymästä.”
Jus joo. Suomellekin olisi huojentavaa tietää, että Ruotsilla on armeija. Riittävä ja esimerkiksi pohjois-Ruotsissa. Nyt Ruotsi kuormittaa niin Norjan kuin Suomenkin puolustusta koska ei hoida osuuttaan ja myös jättäytyy näiden maiden selän taakse.
Ja jos Suomi kieltäytyy liittymästä Natoon niin eikös Ruotsin tule vain tehdä meille tiedoksi omat ratkaisunsa - se riittää. Suomen poliitikot ampuvat sitten itseään jalkaan jos sen parhaimmaksi katsovat.
Edit: Lisäksi jotenkin aina se saa niskavillat pytyyn kun keskustelu alkaa siitä, miten Baltiaa voitaisiin puolustaa tai onko Ruotsi turvassa kun maan eteläosat ovat keskeisiä Itämeren ja Baltian kannalta ja Venäjä lyhyen kantaman päässä. Täällä kun joka kylässä on sankarivainajien hautuumaat niin jotenkin tekisi mieli huikata, että hei - haluatteko Venäjän vielä lähemmäksi.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Jussi Niinistön mietteitä NATO:n äskeisestä puolustusministerikokouksesta.
http://jussiniinisto.fi/index.php/2018/10/pelote-ja-puolustus-nato-kokouksen-tunnelmia/
Naton neuvoston työkokouksessa keskusteltiin yhteisestä turvallisuusympäristöstämme, hybridi- ja kyberuhista sekä sotilaallisesta liikkuvuudesta. Suomi, Ruotsi ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini osallistuivat näihin keskusteluihin Naton kutsumana. On hyvä, että istumme näissä pöydissä keskustelemassa yhteisistä intresseistämme.
Niin kokouksessa kuin sen ympärillä käytiin Nato-maiden kesken aktiivista keskustelua Naton ja EU:n turvatakuuartikloista. Monia Nato-maita tuntuu huolettavan, aiheuttaako Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen eli 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa.
Koska puolustuksen kova ydin on suurimmalle osalle EU-maista Nato, EU:n osalta kannattaisi nähdäkseni puhua puolustuksen sijaan enemminkin yhteisestä turvallisuudesta. Mutta voisiko olla muutakin, eli minkälaista konkretiaa 42.7-artiklalle Ranskan johdolla haetaan? Siitä keskustelu on vasta käynnistynyt, ja siihen keskusteluun myös Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Tämä olkoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja lähiaikoina.
Omassa puheenvuorossani toin esille, että Naton huippukokouksessa pelotteen ja puolustuksen kehittämiseksi tekemät linjaukset kuten valmiuden, vahvistusten ja reagointikyvyn parantaminen, ovat olleet tarpeellisia. Lisäksi kuvasin, mitä Suomi tekee kansallisesti: kerroin valmiuden kehittämisestä, lainsäädäntöhankkeistamme sekä puolustusyhteistyön kehittämisestä, josta tuoreimpana esimerkkinä on puiteasiakirja, jonka allekirjoitin kokouksen yhteydessä järjestetyssä kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa. Tämä sopimus edesauttaa Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja on merkittävä, koska Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä.
http://jussiniinisto.fi/index.php/2018/10/pelote-ja-puolustus-nato-kokouksen-tunnelmia/
Naton neuvoston työkokouksessa keskusteltiin yhteisestä turvallisuusympäristöstämme, hybridi- ja kyberuhista sekä sotilaallisesta liikkuvuudesta. Suomi, Ruotsi ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini osallistuivat näihin keskusteluihin Naton kutsumana. On hyvä, että istumme näissä pöydissä keskustelemassa yhteisistä intresseistämme.
Niin kokouksessa kuin sen ympärillä käytiin Nato-maiden kesken aktiivista keskustelua Naton ja EU:n turvatakuuartikloista. Monia Nato-maita tuntuu huolettavan, aiheuttaako Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen eli 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa.
Koska puolustuksen kova ydin on suurimmalle osalle EU-maista Nato, EU:n osalta kannattaisi nähdäkseni puhua puolustuksen sijaan enemminkin yhteisestä turvallisuudesta. Mutta voisiko olla muutakin, eli minkälaista konkretiaa 42.7-artiklalle Ranskan johdolla haetaan? Siitä keskustelu on vasta käynnistynyt, ja siihen keskusteluun myös Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Tämä olkoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja lähiaikoina.
Omassa puheenvuorossani toin esille, että Naton huippukokouksessa pelotteen ja puolustuksen kehittämiseksi tekemät linjaukset kuten valmiuden, vahvistusten ja reagointikyvyn parantaminen, ovat olleet tarpeellisia. Lisäksi kuvasin, mitä Suomi tekee kansallisesti: kerroin valmiuden kehittämisestä, lainsäädäntöhankkeistamme sekä puolustusyhteistyön kehittämisestä, josta tuoreimpana esimerkkinä on puiteasiakirja, jonka allekirjoitin kokouksen yhteydessä järjestetyssä kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa. Tämä sopimus edesauttaa Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja on merkittävä, koska Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä.
- Status