Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Oma pohdinta tähän väliin.

Natoon liittyen saatetaan nostaa viides artikla esille, kuinka se on vain epämääräinen sopimusteksti, jota noudatetetaan tai ollaan noudattamatta. Nato-jäsenyydestä puhuttaessa en ole koskaan nähnyt _lakimiesten_ keskustelua asiasta, että miten jäsenyys _mahdollistaa_ valtioiden keskinäistä, yleistä kanssakäymistä.

En ole lakimies, mutta sen verran tunnen niitäkin, että tuolla Nato-sopimuksen lakiteknisellä ulottuvuudella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia, vaikka viidennen artiklan mukaista apua ei tulisi ollenkaan. Vaikka viidennen artiklan perusteella annettava apu jätettäisiin käyttämättä, niin on mahdollista, että apu tulee muuta tietä, mutta kuitenkin Nato-jäsenyyteen nojaten.

Demokraattisissa valtioissa tuo asemateriaalin siirto ei liene ihan yksinkertaista, niin Nato sopimuksella voi olla iso vaikutus.

Ja niin kauan kun maahan saadaan virtaamaan aseita ja ammuksia, niin ei mikään mahti sitä myöskään ota haltuun.
 
Viimeksi muokattu:
Jussi Niinistön tuore blogi.


Yhdysvaltain halu Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa harjoitettavaan puolustusyhteistyöhön perustuu sen turvallisuusetuihin. Pohjoismaiden geopoliittinen sijainti Pohjois-Atlantin meriyhteyksien, arktisen alueen ja Itämeren tuntumassa on strategisesti merkittävä. Alueen vakauden säilyttämiseksi Yhdysvaltain kannattaa tiivistää yhteistoimintaa sille tärkeiden liittolais- ja kumppanimaiden kanssa.

Sotilaallisen suorituskykynsä vuoksi Suomi on haluttu yhteistyökumppani. Yhdysvallat on omista lähtökohdistaan ollut valmis vapauttamaan Suomelle sellaistakin puolustusmateriaalia ja teknologista tietämystä, jota se on aiemmin antanut rajoitetusti vain Australian kaltaisille lähimmille liittolaisilleen.

Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyötä on rakennettu pitkäjänteisesti. Suhteet ovat syventyneet luottamuksellisiksi ja mutkattomiksi. Työ jatkuu, niin kuin se on jatkunut jo vuosikymmenten ajan.
 
Ylen puskema viesti oli, että ei ole tarvetta liittyä Natoon. Semmoista "hyvää" keskustelua.

Tästä ei puutu enää kuin Nato-vaalit.
No näihän se menee. Kertaakaan ei sivuttu sitä tosiasiaa, että Venäjältä katsoen kahdenväliset kumppanuutemme, Nato-partnerius, isäntämaasopimus ja kokemuksiemme opastama skeptisyys sekä läntinen elämänmuotomme tarkoittavat Venäjälle, että olemme tiiviisti osa länttä ja Natoa.

Mikä siis muuttuisi Nato-jäsenyyden myötä - paitsi, että kun 5. artiklasta ei enään kieltäydyttäisi niin loppuisi myös siihen liittyvä suunnaton typeryys.
 
Ylen puskema viesti oli, että ei ole tarvetta liittyä Natoon. Semmoista "hyvää" keskustelua.

Tästä ei puutu enää kuin Nato-vaalit.
Oli siinä hyviäkin pointteja joilla mm herätettiin porukkaa tilanteen vakavuuteen.
Kanerva toi esille Naton vahvan roolin Itämeren turvaajana ja vakautta tuovana toimijana.
Minusta siinä ilmeni, että tarve liittyä olisi ja ison yleisönkin tulisi tuo tajuta. Siihen asti joudutaan tyytymään erilaisiin liittoutumiin.
 
Mikä siis muuttuisi Nato-jäsenyyden myötä - paitsi, että kun 5. artiklasta.
No tämä.
5 artikla on se ongelma. Siinä sitouduttaisiin auttamaan muita. Artikla muuttuu kokoajan vähemmän houkuttelevaksi. Nythän sinne ollaan vetämässä mukaan jotain Georgiaa. Tapelkoot keskenään. Suomalaiset voi sitten syödä poppareita ja antaa tiukkaa analyyshia.



Niinistön sanoin.


Ensinnäkin tässä olosuhteessa jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä. Nimittäin me menettäisimme silloin sen mahdollisuuden, josta täälläkin on puhuttu: pysytellä kriisin ulkopuolella. Jos me olisimme Naton jäsen, me olisimme automaattisesti osallinen siinä,



Niinistö on kyllä hieno johtaja, kun se sanoo asiat selvästi ja ymmärrettävästi, niin ei meidän tietämättömien tarvi vajavaisilla tiedoilla arvuutella. Niinistö tekee juuri sitä mihinkä hänet on valittu. Päätöksiä meidän puolesta.
 
No tämä.
5 artikla on se ongelma. Siinä sitouduttaisiin auttamaan muita. Artikla muuttuu kokoajan vähemmän houkuttelevaksi. Nythän sinne ollaan vetämässä mukaan jotain Georgiaa. Tapelkoot keskenään. Suomalaiset voi sitten syödä poppareita ja antaa tiukkaa analyyshia.
No ni, sitä ollaan Gripenin asialla vai.

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.


...Sitten vain sisäistämään juuri lukemaansa.
Ja jos on vaikeata, niin Charly Salonius-Pasternak kertoo näin:

Naton sotilasliittorooli: artikla 5 ja
yhteinen puolustusvelvoite.


Naton peruskirjan viidennen artiklan yhteinen puolustusvelvoite on Naton ydin. Sopimus julistaa yhteisen puolustusvelvoitteen selkeästi, mutta sitoumuksen täsmällisen luonteen ylimalkaisesti. Kylmän sodan aikana käytännön velvoitteet eivät kuitenkaan olleet kenellekään epäselvät. Yksittäiset saksalaiset, hollantilaiset, tanskalaiset ja muut sotilasyksiköt tiesivät velvollisuutensa täsmälleen. Vaikka Nato ei nykyisin järjestäkään suuria sotaharjoituksia, joissa harjoiteltaisiin yhteisen puolustuksen edellyttämiä toimia, jäsenvaltiot eivät kuitenkaan aseta artikla 5:n edellyttämää sotilaallista ja poliittista avunantovelvollisuutta kyseenalaiseksi.

Yhteinen puolustusvelvoite on maantieteellisesti rajattu sellaisten hyökkäysten torjuntaan, jotka kohdistuvat Pohjois-Amerikkaan tai Eurooppaan tahi jäsenmaiden hallinnassa oleviin saariin tai aluksiin, jotka ovat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella (artikla 6). Jäsenvaltioita ei myöskään velvoiteta osallistumaan strategisiin hyökkäystoimiin. Operaatioiden käynnistäminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden konsensuspäätöstä mutta kaikkien jäsenvaltioiden oletetaan osallistuvan viidennen artiklan perusteella toteutettaviin operaatioihin.
 
Viimeksi muokattu:
No ni, sitä ollaan Gripenin asialla vai.

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.


...Sitten vain sisäistämään juuri lukemaansa.
Ja jos on vaikeata, niin Charly Salonius-Pasternak kertoo näin:

Naton sotilasliittorooli: artikla 5 ja
yhteinen puolustusvelvoite.


Naton peruskirjan viidennen artiklan yhteinen puolustusvelvoite on Naton ydin. Sopimus julistaa yhteisen puolustusvelvoitteen selkeästi, mutta sitoumuksen täsmällisen luonteen ylimalkaises- ti. Kylmän sodan aikana käytännön velvoitteet eivät kuitenkaan olleet kenellekään epäselvät. Yksittäiset saksalaiset, hollantilaiset, tanskalaiset ja muut sotilasyksiköt tiesivät velvollisuutensa täsmälleen. Vaikka Nato ei nykyisin järjestäkään suuria sotaharjoi- tuksia, joissa harjoiteltaisiin yhteisen puolustuksen edellyttämiä toimia, jäsenvaltiot eivät kuitenkaan aseta artikla 5:n edellyttämää sotilaallista ja poliittista avunantovelvollisuutta kyseenalaiseksi.

Yhteinen puolustusvelvoite on maantieteellisesti rajattu sellais- ten hyökkäysten torjuntaan, jotka kohdistuvat Pohjois-Amerik- kaan tai Eurooppaan tahi jäsenmaiden hallinnassa oleviin saariin tai aluksiin, jotka ovat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella (ar- tikla 6). Jäsenvaltioita ei myöskään velvoiteta osallistumaan strate- gisiin hyökkäystoimiin. Operaatioiden käynnistäminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden konsensuspäätöstä mutta kaikkien jäsen- valtioiden oletetaan osallistuvan viidennen artiklan perusteella toteutettaviin operaatioihin.
Niin eli mikä tuossa @Passi pointissa oli väärin ja miten se liittyy Gripeniin?

Sinänsä on mielenkiintoista, että Natolla (lue USA) tuntuu olevan kasvavaa halua tulkita Kiina osaksi Atlantista uhkakuvaa.
 
Niinistön sanoin.
The Washington Post -lehden toimittaja Griff Witte siteeraa pääministeri Alexander Stubbin lausuntoa, jonka mukaan Suomen olisi pitänyt liittyä sotilasliitto Natoon 20 vuotta sitten. Witte kysyy presidentti Niinistöltä, onko hän samaa mieltä.

Niinistö vastaa, että se olisi ollut helppo askel, koska Venäjä oli tuolloin heikko.

Witte jatkaa ja kysyy, menettikö Suomi tuolloin mahdollisuutensa, kun jätti liittymättä.
– Epäilemättä Nato-jäsenyys oli silloin mahdollisuus, vastaa Niinistö.

Niinistön mukaan hän ei edelleenkään ole vastaan Nato-jäsenyyttä. Se on edelleen Suomelle mahdollisuus ja se mahdollisuus täytyy pitää avoinna.
......

Sauli Niinistön Nato-lausunto – "Liittymiselle ei koskaan ole täydellistä hetkeä, mutta tässä asiassa on parempi aikaisin kuin ei milloinkaan”

......

Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistöltä kysyttiin hänen Ylenvaalikoneessa ottamastaan kannasta, jonka mukaan Naton jäseneksi hakeminen on riippuvaista tilanteesta.
– Jos spekuloida täytyy, niin jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet – se on siihen lyöty – niin silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Nato-jäsenyyttä, jos se etu, joka meillä tavallaan tällä hetkellä on, olisi menetetty, Sauli Niinistö sanoi.
........

Niinistön mukaan Venäjään liittyen ”on havaittavissa monia huolestuttavia kehityskulkuja”.
”Euroopan unionin ja Venäjän välinen suhde on käytännöllisesti katsoen kuihtunut olemattomiin. Kumppanuuden hakemisen tilalle on tullut kasvavaa epäluuloa ja molemminpuolista syyttelyä. Meillä on aitoja erimielisyyksiä – sitä ei tule kiistää.”
”Tästä huolimatta kehotan kaikkia katsomaan suurempaa kokonaiskuvaa. Menetämme mahdollisuuksia käsitellä yhteisiä uhkia ja haasteita Euroopassa. Vaarana on, että yhteistyöhön perustuvan turvallisuuden perinne katoaa. Saatamme näin ollen kävellä silmät ummessa keskelle vielä suurempaa konfliktia kuin se, joka nyt on käynnissä”, Niinistö sanoi.
.......


Minäkin pidän Niinistöstä - mutta en kuvittele, että hän voi asemassaan puhua suutaan puhtaaksi.
 
No ei käy😂

Niinistö menee kertomaan Helsingin hengestä. Toisin sanoen liennytys matkalla.
Mitä mä sanoin🙂


Niinistö kertoo ottaneensa esille Helsingin hengen ja ETYJ:in mahdollisen huippukokouksen vuonna 2025.

Niinistö sanoi kertoneensa Putinille, että Helsingin henki näkyi aikanaan niin, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pitivät yllä kauhun tasapainoa. Nykyinen tilanne on Niinistön mukaan monella tavalla sitä vakavampi.

Presidentin mukaan keskinäinen luottamus on erityisen olennaista.


https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008368623.html
 
Mitä mä sanoin🙂


Niinistö kertoo ottaneensa esille Helsingin hengen ja ETYJ:in mahdollisen huippukokouksen vuonna 2025.

Niinistö sanoi kertoneensa Putinille, että Helsingin henki näkyi aikanaan niin, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pitivät yllä kauhun tasapainoa. Nykyinen tilanne on Niinistön mukaan monella tavalla sitä vakavampi.

Presidentin mukaan keskinäinen luottamus on erityisen olennaista.


https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008368623.html

"Keskinäinen luottamus on erityisen olennaista"

Sanoiko Presidentti tuossa, että EU:t ja Nato:t tulevat ja menevät, rajat pysyvät...

Melkein tekee mieli heittää tuo tulkinta US:n ja katsoa kun Seppinen ja Putkinen räjähtävät :ROFLMAO:.
 
Hyvä ja kattava Henri Vanhasen artikkeli parin päivän takaa koskien suomalaista NATO-keskustelusta käytävää keskustelukulttuuria. Pari nostoa:

Lienee kuitenkin selvää, että Venäjä hyvin todennäköisesti vastustaa kaikissa olosuhteissa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tällöin jäsenyyshakemuksen kannalta suotuisten olosuhteiden pohtimisen lisäksi Suomessakin olisi mieluisampaa kuulla analyyttisiä esityksiä ja arvioita siitä, minkälaista jäsenpolitiikkaa Suomi voisi toteuttaa. Tässä suhteessa erityisen arvokasta olisivat pohdinnat siitä, miten Suomen turvallisuuspolitiikka toimisi suhteessa Venäjään, laajemmin euroatlanttiseen yhteisöön, Aasiaan ja laajemmin globaaliin turvallisuuteen. Nämä ovat kuitenkin sellaisia konkreettisia asioita, joita Nato-jäsenyys toisi mukanaan pohdittavaksi. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta ajattelusta toimii Karoliina Honkasen vuonna 2017 kirjoittama raportti Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta.

ja

Kolmas ja kenties tärkein näkökulma Nato-keskustelun kohentamiseksi kytkeytyy turvallisuusympäristön muutoksiin ja sitä kautta Suomen nykyiseen poliittiseen linjaan. Suomi vaikuttaa tälläkin hetkellä Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen vakauteen kansallisen puolustuksen ylläpitämisen ohella ennen kaikkea harjoittamalla tiivistä puolustusyhteistyötä niin Naton kuin kahdenvälisesti sen jäsenmaiden kanssa. Samalla Suomen toiminnassa on jo nyt puolustuksellisesti liittoutuneen maan piirteitä ja sen ratkaisut myös vahvistavat alueen turvallisuutta Naton kannalta, jolle on vähintäänkin tärkeää tukea sitä, että Suomen alueet pysyisivät kaikissa olosuhteissa Suomen hallussa.

Toki voi vielä mainita huomion, että NATO-vastustus vähenee koko ajan, kannastaan epävarmojen suuntaan. Viimeisin kannatusluku oli 26% puolesta ja 40% vastaan, jossa ensin mainittu jopa kasvoi 5% ja jälkimmäinen taas yhtälailla pieneni 5%.

Jos sama trendi jatkuu, niin olisimme luvuissa 31% puolesta ja 35% vastaan, mikä olisikin jo mielenkiintoinen tilanne. Mutta sorruin itse nyt pelkkiin kannatuslukujen toistoon, olennainen huomio Vanhasen artikkelissa oli pohdinta millaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa NATO:n jäsenenä oleva Suomi noudattaisi. Olisiko lopultakaan mikään erilaista kuin nyt, varsinkaan ulkpoliitikassa? Arvaisin että täysin sama sovinnollinen sävy ohjaisi diplomatiaamme jatkossakinm.

Turpo-rintamalla tuskin olisi ulkomaisia sotilaita Suomessa, vielä epätodennäköisemmin luopuisimme asevelvollisuudesta. Mutta mikä olisi Suomen erikoistumisala NATO:n joukoissa. Voisin arvata että mikään ei muuttuisi sielläkään, Suomen rooli olisi pitää oma alue omassa halinnassaan.

Lukusuositus:

 
No tämä.
5 artikla on se ongelma. Siinä sitouduttaisiin auttamaan muita. Artikla muuttuu kokoajan vähemmän houkuttelevaksi. Nythän sinne ollaan vetämässä mukaan jotain Georgiaa. Tapelkoot keskenään. Suomalaiset voi sitten syödä poppareita ja antaa tiukkaa analyyshia.



Niinistön sanoin.


Ensinnäkin tässä olosuhteessa jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä. Nimittäin me menettäisimme silloin sen mahdollisuuden, josta täälläkin on puhuttu: pysytellä kriisin ulkopuolella. Jos me olisimme Naton jäsen, me olisimme automaattisesti osallinen siinä,



Niinistö on kyllä hieno johtaja, kun se sanoo asiat selvästi ja ymmärrettävästi, niin ei meidän tietämättömien tarvi vajavaisilla tiedoilla arvuutella. Niinistö tekee juuri sitä mihinkä hänet on valittu. Päätöksiä meidän puolesta.
Paskat. Me ei pysytä ulkopuolella jos venäjä hyökkää Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin tai Norjaan. Enpä usko Sauli Niinistön olevan tuota mieltä, jota esität. Sauli ei ole tyhmä.

Artikla 5. on joka päivä parasta mitä suomelle voisi tapahtua jatkosodan päättymisen ja baltian maiden natoon liittymisten jälkeen.

Olisi todella hienoa saada myös Georgia natoon. Vähentäisi entisestään ryssän laajentumis- ja isottelumahdollisuuksia.
 
Nostetaanpa tuosta Vanhasen artikkelista vielä tämä linkki Karoliina Honkasen vuonna 2017 kirjoittamaan NATO-raporttiin. Lukusuositus erityisesti luvulle 5 (s.47): 5. Suomi NATO:n jäsenenä - miltä näyttäisi Suomen puolustus

Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta

Baltiaan Suomalaisia joukkoja jo rauhanaikana(eFB tsisteluosastoihin) ja osallistuminen Baltian ilmavalvontaan.
Taisi olla myös maininta osallistumisesta merivoimaosastoihin.




Muuten tämä Suomen atlantti-seuran julkaisu oli juuri niin kliseinen kuin olettaisi.
 
Paskat. Me ei pysytä ulkopuolella jos venäjä hyökkää Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin tai Norjaan. Enpä usko Sauli Niinistön olevan tuota mieltä, jota esität. Sauli ei ole tyhmä.
Minähän lainasin Niinistön tekstiä. Ei tuo ollut mikään oma olettamus.
 
Back
Top