ILoveEU
Kenraali
Harjanne on vahva poikkeus vihreissä ja nato-myönteinen.
Kirjoitit tuossa siihen, kuinka Ylellä on studiossaan kolme Natoa vastaan ja yksi Nato-myönteinen.
Media (halutessaan) voisi pyöräyttää nuo suhteet päinvastoin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Harjanne on vahva poikkeus vihreissä ja nato-myönteinen.
Varsin hyvää keskustelua Natosta eilisessä A-studiossa. Löytyy Areenasta.
No näihän se menee. Kertaakaan ei sivuttu sitä tosiasiaa, että Venäjältä katsoen kahdenväliset kumppanuutemme, Nato-partnerius, isäntämaasopimus ja kokemuksiemme opastama skeptisyys sekä läntinen elämänmuotomme tarkoittavat Venäjälle, että olemme tiiviisti osa länttä ja Natoa.Ylen puskema viesti oli, että ei ole tarvetta liittyä Natoon. Semmoista "hyvää" keskustelua.
Tästä ei puutu enää kuin Nato-vaalit.
Oli siinä hyviäkin pointteja joilla mm herätettiin porukkaa tilanteen vakavuuteen.Ylen puskema viesti oli, että ei ole tarvetta liittyä Natoon. Semmoista "hyvää" keskustelua.
Tästä ei puutu enää kuin Nato-vaalit.
No tämä.Mikä siis muuttuisi Nato-jäsenyyden myötä - paitsi, että kun 5. artiklasta.
No ni, sitä ollaan Gripenin asialla vai.No tämä.
5 artikla on se ongelma. Siinä sitouduttaisiin auttamaan muita. Artikla muuttuu kokoajan vähemmän houkuttelevaksi. Nythän sinne ollaan vetämässä mukaan jotain Georgiaa. Tapelkoot keskenään. Suomalaiset voi sitten syödä poppareita ja antaa tiukkaa analyyshia.
Niin eli mikä tuossa @Passi pointissa oli väärin ja miten se liittyy Gripeniin?No ni, sitä ollaan Gripenin asialla vai.
Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:
Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.
...Sitten vain sisäistämään juuri lukemaansa.
Ja jos on vaikeata, niin Charly Salonius-Pasternak kertoo näin:
Naton sotilasliittorooli: artikla 5 ja
yhteinen puolustusvelvoite.
Naton peruskirjan viidennen artiklan yhteinen puolustusvelvoite on Naton ydin. Sopimus julistaa yhteisen puolustusvelvoitteen selkeästi, mutta sitoumuksen täsmällisen luonteen ylimalkaises- ti. Kylmän sodan aikana käytännön velvoitteet eivät kuitenkaan olleet kenellekään epäselvät. Yksittäiset saksalaiset, hollantilaiset, tanskalaiset ja muut sotilasyksiköt tiesivät velvollisuutensa täsmälleen. Vaikka Nato ei nykyisin järjestäkään suuria sotaharjoi- tuksia, joissa harjoiteltaisiin yhteisen puolustuksen edellyttämiä toimia, jäsenvaltiot eivät kuitenkaan aseta artikla 5:n edellyttämää sotilaallista ja poliittista avunantovelvollisuutta kyseenalaiseksi.
Yhteinen puolustusvelvoite on maantieteellisesti rajattu sellais- ten hyökkäysten torjuntaan, jotka kohdistuvat Pohjois-Amerik- kaan tai Eurooppaan tahi jäsenmaiden hallinnassa oleviin saariin tai aluksiin, jotka ovat Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella (ar- tikla 6). Jäsenvaltioita ei myöskään velvoiteta osallistumaan strate- gisiin hyökkäystoimiin. Operaatioiden käynnistäminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden konsensuspäätöstä mutta kaikkien jäsen- valtioiden oletetaan osallistuvan viidennen artiklan perusteella toteutettaviin operaatioihin.
The Washington Post -lehden toimittaja Griff Witte siteeraa pääministeri Alexander Stubbin lausuntoa, jonka mukaan Suomen olisi pitänyt liittyä sotilasliitto Natoon 20 vuotta sitten. Witte kysyy presidentti Niinistöltä, onko hän samaa mieltä.Niinistön sanoin.
Mitä mä sanoinNo ei käy
Niinistö menee kertomaan Helsingin hengestä. Toisin sanoen liennytys matkalla.
Mitä mä sanoin
Niinistö kertoo ottaneensa esille Helsingin hengen ja ETYJ:in mahdollisen huippukokouksen vuonna 2025.
Niinistö sanoi kertoneensa Putinille, että Helsingin henki näkyi aikanaan niin, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pitivät yllä kauhun tasapainoa. Nykyinen tilanne on Niinistön mukaan monella tavalla sitä vakavampi.
Presidentin mukaan keskinäinen luottamus on erityisen olennaista.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008368623.html
Lienee kuitenkin selvää, että Venäjä hyvin todennäköisesti vastustaa kaikissa olosuhteissa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tällöin jäsenyyshakemuksen kannalta suotuisten olosuhteiden pohtimisen lisäksi Suomessakin olisi mieluisampaa kuulla analyyttisiä esityksiä ja arvioita siitä, minkälaista jäsenpolitiikkaa Suomi voisi toteuttaa. Tässä suhteessa erityisen arvokasta olisivat pohdinnat siitä, miten Suomen turvallisuuspolitiikka toimisi suhteessa Venäjään, laajemmin euroatlanttiseen yhteisöön, Aasiaan ja laajemmin globaaliin turvallisuuteen. Nämä ovat kuitenkin sellaisia konkreettisia asioita, joita Nato-jäsenyys toisi mukanaan pohdittavaksi. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta ajattelusta toimii Karoliina Honkasen vuonna 2017 kirjoittama raportti Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta.
Kolmas ja kenties tärkein näkökulma Nato-keskustelun kohentamiseksi kytkeytyy turvallisuusympäristön muutoksiin ja sitä kautta Suomen nykyiseen poliittiseen linjaan. Suomi vaikuttaa tälläkin hetkellä Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen vakauteen kansallisen puolustuksen ylläpitämisen ohella ennen kaikkea harjoittamalla tiivistä puolustusyhteistyötä niin Naton kuin kahdenvälisesti sen jäsenmaiden kanssa. Samalla Suomen toiminnassa on jo nyt puolustuksellisesti liittoutuneen maan piirteitä ja sen ratkaisut myös vahvistavat alueen turvallisuutta Naton kannalta, jolle on vähintäänkin tärkeää tukea sitä, että Suomen alueet pysyisivät kaikissa olosuhteissa Suomen hallussa.
Paskat. Me ei pysytä ulkopuolella jos venäjä hyökkää Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin tai Norjaan. Enpä usko Sauli Niinistön olevan tuota mieltä, jota esität. Sauli ei ole tyhmä.No tämä.
5 artikla on se ongelma. Siinä sitouduttaisiin auttamaan muita. Artikla muuttuu kokoajan vähemmän houkuttelevaksi. Nythän sinne ollaan vetämässä mukaan jotain Georgiaa. Tapelkoot keskenään. Suomalaiset voi sitten syödä poppareita ja antaa tiukkaa analyyshia.
Niinistön sanoin.
Ensinnäkin tässä olosuhteessa jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä. Nimittäin me menettäisimme silloin sen mahdollisuuden, josta täälläkin on puhuttu: pysytellä kriisin ulkopuolella. Jos me olisimme Naton jäsen, me olisimme automaattisesti osallinen siinä,
Niinistö on kyllä hieno johtaja, kun se sanoo asiat selvästi ja ymmärrettävästi, niin ei meidän tietämättömien tarvi vajavaisilla tiedoilla arvuutella. Niinistö tekee juuri sitä mihinkä hänet on valittu. Päätöksiä meidän puolesta.
Nostetaanpa tuosta Vanhasen artikkelista vielä tämä linkki Karoliina Honkasen vuonna 2017 kirjoittamaan NATO-raporttiin. Lukusuositus erityisesti luvulle 5 (s.47): 5. Suomi NATO:n jäsenenä - miltä näyttäisi Suomen puolustus
Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta
Minähän lainasin Niinistön tekstiä. Ei tuo ollut mikään oma olettamus.Paskat. Me ei pysytä ulkopuolella jos venäjä hyökkää Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin tai Norjaan. Enpä usko Sauli Niinistön olevan tuota mieltä, jota esität. Sauli ei ole tyhmä.