Tasavallan presidentin vaihduttua ja Suomen tultua unionin jäseneksi Martti Ahtisaari ja Paavo Lipposen (sd) hallitus vahvistivat Suomen politiikaksi sotilaallisen liittoutumattomuuden.
Venäjä-ongelma nousi esiin, kun Natoa alettiin laajentaa ja kysyttiin, voiko Nato ulottua myös Baltian maihin. Kysymys aiheutti kiistoja Naton vanhojen jäsenmaiden kesken. Saksa sanoi jopa julkisesti, ettei Baltiaa huolita Natoon ainakaan ensimmäisten joukossa.
Baltiaa pidettiin puolustuskelvottomana alueena. Yhdysvallat tuputti Suomelle vastuuta Baltian puolustamisesta, mutta Suomi ei tähän suostunut, koska ajatusta pidettiin täysin epärealistisena Venäjän sotilaallisen ylivoiman ja ydinaseiden vuoksi
....
Hallitus ja presidentti päättelivät vuonna 1995, että Suomen sotilaallinen liittoutuminen ei ole realistinen vaihtoehto, koska liittoutuminen vaarantaisi Pohjois-Euroopan vakauden ja johtaisi vakaviin turvallisuusongelmiin Baltiassa. Vakaus siis painoi Ahtisaaren ja Lipposen vaakakupissa enemmän kuin pelote.