Jos pääsevät edes jotenkuten kuivin jaloin Ukrainasta ja nykyinen johto ei päädy lasikoppiin Haagiin ja koko maata ei pilkota pieniin kaalintuottajamaihin niin muutama vuosikymmen ja taas mennään. Että ei tämä tähän pääty, varsinkaan kun ei ole edes ohi vielä..
- Status
Raveni
Greatest Leader
Varmasti aloittavat uudistukset. Heikkoudet ovat koko maailman arvioitavana ja onhan suoritus ollut suorastaan nolo itseään suurvaltana pitävälle. Eli muutoksia on varmaankin luvassa. Toki kaikki lähtee taloudesta ja korruption kitkemisestä.
Suomessa tulisi kuitenkin olla etu painiotteisesti hereillä ja tehtävä päätöksiä. Jotenkin Ruotsin ja Suomen pääministerien haastattelusta paistoi läpi, että koetaan kahdenvälisen yhteistyön tiivistäminen jonkinlaiseksi Nato korvikkeeksi tai ylipäätään sen korostaminen, että pohjoismaihin ei kohdistu suoraa uhkaa. Voi olla ihmisten rauhoittamista mutta kyllä yhtä selkeää on, että Suomella on historiansa aikana ollut vain yksi sotilaallisen uhan aiheuttaja ja se on sitä edelleen.
Suomi on erittäin todennäköisesti liittymässä Natoon, professori arvioi
Nykytilanteessa pitäisi tapahtua jotain erikoista, että Suomi ei liittyisi Natoon, professori Tuomas Forsberg sanoo. Aikataulu on auki.
suomenkuvalehti.fi
Tutkijat arvioivat Niinistön tapaamista: Kahdenkeskisten suhteiden taustalla korostuu ”Naton avoin ovi”
”Option sijaan korostui Naton avoin ovi, jäsenkriteerit, Suomen jäsenkelpoisuus ja läntinen yhtenäisyys”, UPIn vieraileva tutkija arvioi.
Viimeksi muokattu:
apumekaanikko
Majuri
Tom Cotton toivottaa suomalaiset F-35 -pilotit tervetulleiksi harjoittelemaan hänen kotiosavaltioonsa. Vaikuttaa hieman ennenaikaiselta. Paitsi, jos on sovittu jostain erityisjärjestelystä, kuten kolmosblokin koneiden vuokraamisesta tai lainaamisesta...
No, toiveita vain.
Niin varmaan jos noin tulkitsee..
Turvallisuuspolitiikka | Vihreiden Suomela kiittelee Niinistön USA:n vierailua, mutta pitää mahdollista Natoon hakemista ”jokseenkin erillisenä asiana” – Orpo tulkitsi eri tavoin
Yhdysvallat ja Suomi tiivistävät turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään, presidentti Niinistö kertoi tavattuaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa perjantaina.
www.hs.fi
Jotenkin tämä kommentti viittaisi vahvasti siihen, että meillä on nyt aloitettu parlamentaatisessa prosessissa ensimmäiset askeleet NATO-jäsenyyden hakemisen suhteen.
Loyd
Kenraali
Cottonin viesti on myös oman osavaltion äänestäjille. On aina hyvä tuoda esille omaa osavaltiota.
Havumarssi
Alikersantti
Olisikohan Sauli pyytänyt josko Biden laittaisi salassa taustalla Nato maiden suhteen kyselyt/hyväksynnät sille, että Suomi saisi turvatakuut myös hakemuksen ajalle mikäli haetaan Nato jäsenyyttä?
BallistinenNahjus
Luutnantti
Samansuuntaista minäkin veikkaan. Jos USA sanoo, että olemme nyt tätä mieltä, niin se kyllä painaa tuossa organisaatiossa.
Onneksi ei ole Trump nyt puikoissa. Suomessa pitää olla vahva oma puolustus, jos hän tai vastaava valitaan tulevaisuudessa.
Itse toivonkin, että nyt haetaan NATO:on ASAP, ja sitten sovitaan PV:lle pysyvä tasokorotus, joka olisi sitten niin, että NATO:n laskentakaavalla menee erillisrahoitteisten projektien maksujen jälkeenkin se tasan kaksi prosenttia BKT:stä puolustukseen, mikä tarkoittaisi meillä (kun miinustetaan Rajavartiolaitos, sotilaseläkkeet, kriisinhallinnan sotilaalliset kustannukset ja tuleva pienehkö NATO:n hallinnon rahoittamisen kustannus) nykytasolla meidän laskentakaavalla n. 4,1 miljardin euron puolustusbudjettia.
BallistinenNahjus
Luutnantti
Fiilis on että asioita valmistellaan nyt akselilla Suomi-Ruotsi-USA.
Sen verran herkkiä juttuja, ettei ulos voi kertoa kaikkea tässä vaiheessa.
Se mikä positiivisesti yllättää, niin
- puoluejohtajat tietävät asioista, ja
- nyt ei politikoida.
Toki tiedotustilaisuudet hankalia päättäjille.
Tulee vertauksena mieleen lähinnä joogatunti hernekeittopäivänä.
Sen verran herkkiä juttuja, ettei ulos voi kertoa kaikkea tässä vaiheessa.
Se mikä positiivisesti yllättää, niin
- puoluejohtajat tietävät asioista, ja
- nyt ei politikoida.
Toki tiedotustilaisuudet hankalia päättäjille.
Tulee vertauksena mieleen lähinnä joogatunti hernekeittopäivänä.
vilval
Eversti
Saas nähdä millaista on keskustelu keväällä tämän menon jatkuessa.
Kolme viikkoa sitten uskottiin diplomatiaan itse kukin
areena.yle.fi
Kolme viikkoa sitten uskottiin diplomatiaan itse kukin
A-Talk: EU:n vastaus Venäjälle | A-studio
EU oikoo rivejään suhteessa Venäjään, samalla tilanne Ukrainassa jatkaa kiristymistään. Löytyykö Ukrainan kriisiin rauhanomainen ratkaisu, ja mikä on EU:n rooli sen etsimisessä? Vieraina europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.), Heidi Hautala (vihr.), Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Henna...
Väärä ketju, sorry
Tässä ketuttanut jo vuosia, miten ministerit ja korkein virkavalta isittää.
Pitäisi
Tulisi
Olisi (hyvä)
Konditionaali homostelu jo hevon vittuun. Jatkossa:
Tehdään
Noudatetaan
Liitytään
Koulutetaan
Ollaan
Röhnötetään....
Yhtään ei epäröidä.
Teräsvilla
Eversti
Onko Suomen luottoluokitus muuttunut? Mun mielestä tämä on erittäin hyvä mittari tähän.
Raveni
Greatest Leader
Ei, ole mutta täytyy muistaa, että luottoluokittajat eivät mittaa samalla tavoin maariskiä. Siinä missä suursijoittajat pohtivat sijoituksia pitkällä aikajänteellä niin luottoluokittajat katsovat enemmän sen hetkistä tilannetta. Luottoluokittajien kannat saattavat muuttua siis hyvinkin nopeasti jonkin tilanteen seurauksena. Suursijoittajia taas kiinnostaa, että miten turvallinen ja tuottava sijoitus on pidemmällä aikavälillä. Molemmat ovat hyviä mittareita mutta mittaavat vähän eri asiaa hieman toisistaan riippumattomalla aikavälillä. Tämä siis allekirjoittaneen oma näkemys.
Matkailuhan reagoi samalla tavalla sen hetkiseen tilanteeseen ja on altis mielikuville. Suomen liittoumattomuudella ei mielestäni ole niin merkitystä matkailun kannalta mutta jos jokin yritys pohtii vaikkapa datakeskusksen sijaintia joka on vuosikymmenien ja miljardien sijoitus niin kun aletaan sen kohdalla tekemään riskianalyysia niin siellä alkaakin näkymään jo mm. maariski.
Putin puskee Suomea Natoon
Suomen turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, mutta yksi asia pysyy: Suomen puolustus on todella vahva.Saska Saarikoski HS
2:00 | Päivitetty 8:20
SUOMALAISTEN Nato-kannat olivat pitkään kuin graniittiin hakatut. Sitten ne kääntyivät yhdessä yössä. Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä 48 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon.
Monesta vanhasta Naton kannattajasta on varmaan tuntunut siltä kuin väkijoukko olisi rynnistänyt yli vasemmalta oikealle Nato-hakemusta jättämään. Esimerkiksi tv-analyyseillään kansaa kaatanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puhui Natosta kauniisti jo silloin, kun se oli vielä ruma sana. Tällä hetkellä ei Aaltolan mukaan ole kuitenkaan oikea aika jättää jäsenhakemus.
Samaa kuulee monelta puolelta. Useaa keskeistä päättäjää kuultuani tiivistäisin tilanteen näin: ennen kriisiä avainpäättäjät olivat lähempänä Natoa kuin kansa keskimäärin. Nyt he ovat kauempana.
Kiihkeässä tilanteessa pientenkin varausten esittäminen voi tuntua jahkailulta tai pelokkuudelta. Nopeaa toimintaa vaatii varsinkin moni sellainen, jonka myönteinen Nato-kanta kiiltelee vielä tuoreuttaan. Ne, joiden vastuulla päätöksenteko asiasta on, eivät tarjoa niin suoraviivaisia ratkaisuja kuin juuri nyt toivottaisiin.
PITÄÄ muistaa, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole murtanut Suomen turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä, joka on oma vahva puolustuskyky.
Presidentti Vladimir Putinin kaksinaamaisuus teki kyllä selvää ajatuksesta, että Suomella olisi erityissuhde Venäjään, mutta mahtoiko siihen aikuisten oikeasti kukaan uskoakaan? Jos oikeasti luotimme Venäjään, mitähän varten pidimme huolta puolustuskyvystämme, solmimme sotilaallisia kumppanuuksia, vaalimme Nato-optiota ja tilasimme juuri 64 julman tehokasta hävittäjää?
Suomi ei siksi ole nykyisessäkään tilanteessa avuton Venäjän edessä. Yhä pätee sama perustotuus kuin ennen Ukrainan sotaa: Venäjän ei kannata maksaa Suomeen hyökkäämisen hintaa.
Historiansa tuntevat venäläiset muistavat, miten suomalaiset taistelivat kehnoilla aseilla 1939–40, joten he tuskin haluavat kohdata Suomen armeijaa vahvana – eivät varsinkaan, kun vahva on suomalaisten puolustustahtokin.
Neuvostoliiton voiman päivinä Suomi oli naapurinsa armoilla. Ulospäin esiinnyttiin kuitenkin itsevarmoina. Tiedettiin, että jos suomalaiset eivät olisi uskoneet itseensä, ei meihin olisi uskonut kukaan muukaan. Nyt voimaa on enemmän, joten uskostakin kannattaa pitää kiinni.
VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan on luonut pelkoja, mutta myös lieventänyt niitä. Propagandafilmeissä on nähty suurvallan sotavoima erilaisine ihmeaseineen, mutta Ukrainassa näyttää pyörivän ihan perinteisiä venäläissotilaita, joilla on pulaa niin bensasta kuin taistelutahdostakin.
Vaikeaa on myös ymmärtää, mitä Venäjä Suomesta hakisi. Puheet tsaarin rajojen palauttamisesta ovat kauhuviihdettä, eivät vakavaa puhetta. Niistä puheista venäläiset saavat tosin syyttää itseään.
Suomalaiset herätti Venäjän joulukuussa julkistama vaatimuslista, jolla Venäjä niputti Suomen ja Ruotsin omaan etupiiriinsä. Se oli uudenlaista puhetta.
Aiemmin Venäjä korosti olevansa tyytyväinen Suomen vakaaseen linjaan. Kysyttäessä Venäjä kyllä varoitti vastatoimista, jos Suomi liittyisi Natoon, mutta se tuntui melkein liturgialta. Ukrainan sodan jälkeen ei enää tunnu.
Käytöksellään Venäjä tuntuu väkisin puskevan Suomea Natoon. Tällainen puusilmäisyys panee kysymään, onko Kremlin isännällä kaikki kunnossa.
PAHINTA Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ei ole sen häikäilemättömyys: julmaksi Putin on tiedetty aina. Pahinta on sen järjettömyys, joka tekee Venäjästä arvaamattoman ja vaarallisen. Tässä tilanteessa Suomen turvallisuus voi tarvita uutta tukea ja uskottavuutta. Siitä presidentti Sauli Niinistö kävi Washingtonissa keskustelemassa.
Maailman ja Euroopan turvallisuus on nyt niin nopeassa liikkeessä, että Suomenkin on liikuttava pysyäkseen vauhdissa mukana.
Kirjoittaja on pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esihenkilö.
Meidän on syytä aloittaa viivyttelemättä valmistelut oman yhteiskuntamme mobilisoimiseksi. Puolustuskykyämme on kasvatettu ja siihen nyt satsataan. Läntisiä sidoksia on määrätietoisesti sementoitava. Sopimukset tai julistukset eivät meitä pelasta, mutta ei niiden ole sitä tarkoitus tehdäkään, vaan luoda käytännön valmiuksia.
www.is.fi
Mika Aaltolan kolumni: Voiman on kohdattava vastavoima
Aktiivisen vakauspolitiikan painopiste on nyt suunnattava Eu:hun ja Yhdysvaltoihin, kuten presidentti tekee, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
www.is.fi
- Status