Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa. Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle.
Nykyisellään Nato voisi jo Tanskan ja Norjan avulla estää kaikkien kauppa-alusten pääsyn Itämerelle ja Itämereltä pois.
 
Kun yritän asettua presidentin ja pääministerin saappaisiin tässä kysymyksessä, mieleeni juolahtaa seuraavanlainen ajatuskulku.

Jos Suomi todella haluaisi Naton jäseneksi, olisi se sitä jo hakenut koska sille olisi paras mahdollinen ikkuna juuri nyt. Kansalaisten mielipide on vaihtunut tukemaan jäsenyyttä ja eri tavoilla poliitikkoja patistetaan asiassa eteenpäin. Venäjä on sidottu Ukrainaan eikä kykene sotimaan kahdella rintamalla samaan aikaan. Vaikeuksia on jo tuon yhdenkin kanssa. Suomi on jo niin merkittäviltä osin yhteensopiva niin sotilaallisesti kuin poliittisesti, että prosessi olisi käytännössä hyvin mutkaton ja nopea. Lisäksi Nato kykenisi artiklojensa puitteissa antamaan turvatakuut Suomelle myös käsittelyprosessin ajaksi.

Ainut edes jollain tasolla järkiperusteinen syy, miksi Suomi ei ole hakenut Naton jäsenyyttä ja ei myöskään aio hakea on tämä: liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa. Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevista satamista kulkee suuri osa Venäjän viennistä ja tuonnista, jonka laittaminen seis pysäyttäisi koko Venäjän yhteiskunnan tavalla, jota edes pakotteet eivät pysty tekemään.

Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi kokea olevansa pakotettu käymään sotaa olemassaolostaan, jolloin Nato-jäsenyys ei olisikaan enää pidäke vaan yllyke ja koko sodan dynamiikka muuttuisi. Enää ei olisi pelkoa rintamakarkuruudesta ja huonosta motivaatiosta, vaan veli venäläinen kokisi olevansa pakotettu varmistamaan, että Suomenlahti pysyy auki. Siinä vaiheessa Venäjä pelaisi upporikasta tai rutiköyhää. Kaikki tai ei mitään.

Meidän valtiojohto ei tietenkään voi tätä julkisesti myöntää, koska samalla asettuisi koko maamme periaate kansallisesta suvereniteetista kyseenalaiseksi. Siksi nyt pelataan yhä tällä Nato-optiokortilla. Katsoo kumpaa tahansa puolta asiassa, on sodan uhka ilmeinen. Kyse onkin siitä, kummassa tapauksessa sodan uhka on pienempi ja valtiojohto on laskenut sen olevan pienempi jatkamalla nykyistä linjaa ja syventämällä Naton ulkopuolista yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

En tosiaan kadehdi presidentin ja pääministerin työnkuvaa tällä hetkellä.
Tämä on mahdollisesti juuri tilanne nyt, hyvä huomio ja näkökulma. Silti henkilökohtaisesti toivon NATO -jäsenyyttä. Kauhun tasapaino on siirrettävä meidän rajalle, ikävä kyllä.

Mikäli emme liittoudu, jää Venäjälle tuleviksi vuosikymmeniksi mahdollisuus aloitteeseen millä tahansa ajanhetkellä vain kokevat NATO -jäsenyyden tulevan Suomessa hakuun tai "liian lähelle hakua" ja haluavat ennakoidusti eliminoida tuon mahdollisuuden. Juuri tällä hetkellä heillä ei ole mahdollisuutta lähteä eskaloimaan tilannetta Suomen suuntaan, resurssipulasta johtuen.

Ehkä yksi isoimmista ongelmista on myös tuo Ukrainan sodan tilanne ja mahdollinen tuleva rauhansopimus. Sitä sopimuskehitystä ei haluta missään nimessä vaarantaa NATO laajenemisella vaikka se kuinka olisi Suomen kannalta oikea-aikaista. Voi olla että myös NATOn suunnasta on meille annettu tällainen tulevaisuus: Teidät otetaan NATO täysjäseneksi mutta älkää hakeko vielä vaan vasta siinä vaiheessa kun rauhansopimus on tehty ja Venäjä on vetäytynyt Ukrainasta.

Kyllä tässä on puolensa ja puolensa kokonaiskuvaa tarkastellessa. Oma mielipiteeni on tuota roistovaltiota kohtaan kääntynyt sellaiseksi että nyt vaan NATOon pikaisesti ja taloudellisilla ym. toimenpiteillä ajetaan Venäjä "takaisin kivikaudelle" muutamaksi vuosikymmeneksi. Tuolle roistoilulle on vain tehtävä stoppi.
 
Kun yritän asettua presidentin ja pääministerin saappaisiin tässä kysymyksessä, mieleeni juolahtaa seuraavanlainen ajatuskulku.

Jos Suomi todella haluaisi Naton jäseneksi, olisi se sitä jo hakenut koska sille olisi paras mahdollinen ikkuna juuri nyt. Kansalaisten mielipide on vaihtunut tukemaan jäsenyyttä ja eri tavoilla poliitikkoja patistetaan asiassa eteenpäin. Venäjä on sidottu Ukrainaan eikä kykene sotimaan kahdella rintamalla samaan aikaan. Vaikeuksia on jo tuon yhdenkin kanssa. Suomi on jo niin merkittäviltä osin yhteensopiva niin sotilaallisesti kuin poliittisesti, että prosessi olisi käytännössä hyvin mutkaton ja nopea. Lisäksi Nato kykenisi artiklojensa puitteissa antamaan turvatakuut Suomelle myös käsittelyprosessin ajaksi.

Ainut edes jollain tasolla järkiperusteinen syy, miksi Suomi ei ole hakenut Naton jäsenyyttä ja ei myöskään aio hakea on tämä: liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa. Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevista satamista kulkee suuri osa Venäjän viennistä ja tuonnista, jonka laittaminen seis pysäyttäisi koko Venäjän yhteiskunnan tavalla, jota edes pakotteet eivät pysty tekemään.

Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi kokea olevansa pakotettu käymään sotaa olemassaolostaan, jolloin Nato-jäsenyys ei olisikaan enää pidäke vaan yllyke ja koko sodan dynamiikka muuttuisi. Enää ei olisi pelkoa rintamakarkuruudesta ja huonosta motivaatiosta, vaan veli venäläinen kokisi olevansa pakotettu varmistamaan, että Suomenlahti pysyy auki. Siinä vaiheessa Venäjä pelaisi upporikasta tai rutiköyhää. Kaikki tai ei mitään.

Meidän valtiojohto ei tietenkään voi tätä julkisesti myöntää, koska samalla asettuisi koko maamme periaate kansallisesta suvereniteetista kyseenalaiseksi. Siksi nyt pelataan yhä tällä Nato-optiokortilla. Katsoo kumpaa tahansa puolta asiassa, on sodan uhka ilmeinen. Kyse onkin siitä, kummassa tapauksessa sodan uhka on pienempi ja valtiojohto on laskenut sen olevan pienempi jatkamalla nykyistä linjaa ja syventämällä Naton ulkopuolista yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

En tosiaan kadehdi presidentin ja pääministerin työnkuvaa tällä hetkellä.

En usko tähän lainkaan. Riippumatta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä Suomenlahti tulee pysymään auki. Ennemminkin tällainen tilanne voisi tulla eteen Tanskan salmissa.

Suomen ja Ruotsin valtionjohto odottaa sitä hetkeä, kun Venäjän talous kyykkää lopullisesti ja sota Ukrainassa päättyy tappioon. Tällöin Venäjä on heikoimmillaan. Siis sitä kuuluisaa elokuuta 1991. Tällä hetkellä koko maa on uhmakkaassa alamäessä kohti helvettiä ja siksi tilanne on herkkä juuri nyt.
 
Ehkä yksi isoimmista ongelmista on myös tuo Ukrainan sodan tilanne ja mahdollinen tuleva rauhansopimus. Sitä sopimuskehitystä ei haluta missään nimessä vaarantaa NATO laajenemisella vaikka se kuinka olisi Suomen kannalta oikea-aikaista. Voi olla että myös NATOn suunnasta on meille annettu tällainen tulevaisuus: Teidät otetaan NATO täysjäseneksi mutta älkää hakeko vielä vaan vasta siinä vaiheessa kun rauhansopimus on tehty ja Venäjä on vetäytynyt Ukrainasta.

Tuollaista lausahdustahan on medioissa soviteltu jopa Bidenin suuhun. Mikä voi olla hyvinkin totta.
 
Hyvä näin.

Jostain syystä nousi mieleen vanha Dannyn hittikappale...."Tuuliviiri yllä talon katon, monelta se huomaamatta jää, se kun on liikkumato on tyyni silloin sää..."
- toivotaan että pysyy tyynenä, eikä ala lepattamaan ainakaan siihen entiseen suuntaansa.
Minulle ei tullut mieleen Dannyn hittikappale. Minusta poliitikko vain julkisesti ilmoitti Nato-kantansa muuttuneen viimeaikaisten tapahtumien johdosta. En ymmärrä ajatusta, ettei mielipiteitään ei voisi vaihtaa ilman syyllistämistä tuuliviiriksi. Eiköhän aika moni muukin suomalainen ole kantaansa muuttanut. Ovatko ne kaikki mielestäsi tuuliviirejä ?
 
Ainut edes jollain tasolla järkiperusteinen syy, miksi Suomi ei ole hakenut Naton jäsenyyttä ja ei myöskään aio hakea on tämä: liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa.
Venäjä poisti tämän näkökulman järjellisyyden sotilaallisella erikoisoperaatiolla. Z-putikan etupiirin haaliminen sotilaalliseti nosti omat turvallisuustarpeet kerta heitolla ohi venäläisten tunteiden.
 
Jos Suwalkiin hyökättäisiin niin en usko, että mitenkään mattona ruvetaan puikkoja viskomaan Venäjälle. Ensisijaisesti ilmaherruuden voimin sekä ohjuksin tuhotaan nuo Puolan alueelle rynnineet venäläisjoukot. Jos venäläisten hyökkäystä tukisivat epäsuoran tulen yksiköt niin toki ne pyrittäisiin vaimentamaan. Nato saa maajoukkoja hitaasti liikkeelle joten se tietenkin kohdistaisi ilmavoimien iskuja kriittiseen pisteeseen Suwalkiin.

Skenario on kuitenkin turha, koska Venäjä ei pysty iskuvoimaisia joukkoja keskittämään Suwalkin suulle Naton sitä huomaamatta. Ja silloin skenario on toisenlainen.
Tuossa tilanteessa todennäköisesti kuitenkin kaikki Valko-Venäjällä olevat venäläisten tukikohdat tuhottaisiin, sekä valikoituja kohteita Venäjän puolella (esim. Ylä-Laukaan tykistöohjusprikaatin varikko ja Pihkovan maahanlaskuprikaatin varuskunta) että kaikki Kaliningradin joukot. Tilanne todennäköisesti päättyisi Kaliningradin luovuttamiseen Saksalle tyhjänä ja Venäjän kirvelevään tappioon.
 
Minulle ei tullut mieleen Dannyn hittikappale. Minusta poliitikko vain julkisesti ilmoitti Nato-kantansa muuttuneen viimeaikaisten tapahtumien johdosta. En ymmärrä ajatusta, ettei mielipiteitään ei voisi vaihtaa ilman syyllistämistä tuuliviiriksi. Eiköhän aika moni muukin suomalainen ole kantaansa muuttanut. Ovatko ne kaikki mielestäsi tuuliviirejä ?
Oletko varma ettei Tavio palaa jossain vaiheessa takaisin NATO:n vastustajaksi?
- itse en yllättyisi tällaisestakaan käänteestä.
 
Minulle ei tullut mieleen Dannyn hittikappale. Minusta poliitikko vain julkisesti ilmoitti Nato-kantansa muuttuneen viimeaikaisten tapahtumien johdosta. En ymmärrä ajatusta, ettei mielipiteitään ei voisi vaihtaa ilman syyllistämistä tuuliviiriksi. Eiköhän aika moni muukin suomalainen ole kantaansa muuttanut. Ovatko ne kaikki mielestäsi tuuliviirejä ?
Minä olen kai aika tavanomainen persuajattelun esimerkki tämän NATO-homman suhteen. Suhtauduin NATOon ryssän hyökkäykseen asti varauksella, koska kaksi plus yksi syytä.
1) Ajattelin, että NATOn ulkopuolella olisi mahdollista pysytellä puolueettomana ainakin joissain kriiseissä. Tämä voisi olla hyvä sekä Suomelle että laajemmin ajaltuna hyväksi koko Euroopalle, kun kaikki kriisit eivät heti ole aivan hirveitä. Tällainen ajattelu näyttää nyt hassulta, kun Euroopassa kajahti JAKO - KAHTEEN. Mutta esimerkiksi Saksa yritti aluksi olla antamatta aseapua. Taustalla on ollut parempiakin tarkoitusperiä kuin pelkkä putinilaisuus, pelkuruus ja lahjukset.
2) NATO veltostuttaa oman puolustuksen. Ryssän toimeenpaneman motivaatiokampanjan jälkeen ainakin nyt elossa olevat sukupolvet uskovat kyllä mitä maanpuolustukseen tarvitaan.

Se plus yksi syy oli pelko siitä, mitä tapahtuu jos Suomi hakee NATOon ja vastaus onkin ei. Tämä on tavallaan nytkin päällä.

Minä muutin kantaani NATOn suhteen syiden 1 ja 2 osoittauduttua vääriksi tai vanhentuneiksi. Varsinkin ykköskohdan osalta virhe on ollut paljolti omassa ajattelussani eikä se siitä selittelemällä parane. Poliitikko, joka on näin huonosti nähnyt maailman, ansaitsee tavallaan vähemmän ääniä, kun hänen ajattelunsa on vääräksi näytetty. Osan niistä saa ansaittua takaisin sillä, että osoittaa rehtiyttä myöntämällä virheen. Ei Suomessa ole paljoa valinnanvaraa, jos halua turvallisuuspolitiikassa ehdottoman suoraselkäisiä äänestää.
 
Minä olen kai aika tavanomainen persuajattelun esimerkki tämän NATO-homman suhteen. Suhtauduin NATOon ryssän hyökkäykseen asti varauksella, koska kaksi plus yksi syytä.
1) Ajattelin, että NATOn ulkopuolella olisi mahdollista pysytellä puolueettomana ainakin joissain kriiseissä. Tämä voisi olla hyvä sekä Suomelle että laajemmin ajaltuna hyväksi koko Euroopalle, kun kaikki kriisit eivät heti ole aivan hirveitä. Tällainen ajattelu näyttää nyt hassulta, kun Euroopassa kajahti JAKO - KAHTEEN. Mutta esimerkiksi Saksa yritti aluksi olla antamatta aseapua. Taustalla on ollut parempiakin tarkoitusperiä kuin pelkkä putinilaisuus, pelkuruus ja lahjukset.
2) NATO veltostuttaa oman puolustuksen. Ryssän toimeenpaneman motivaatiokampanjan jälkeen ainakin nyt elossa olevat sukupolvet uskovat kyllä mitä maanpuolustukseen tarvitaan.

Se plus yksi syy oli pelko siitä, mitä tapahtuu jos Suomi hakee NATOon ja vastaus onkin ei. Tämä on tavallaan nytkin päällä.

Minä muutin kantaani NATOn suhteen syiden 1 ja 2 osoittauduttua vääriksi tai vanhentuneiksi. Varsinkin ykköskohdan osalta virhe on ollut paljolti omassa ajattelussani eikä se siitä selittelemällä parane. Poliitikko, joka on näin huonosti nähnyt maailman, ansaitsee tavallaan vähemmän ääniä, kun hänen ajattelunsa on vääräksi näytetty. Osan niistä saa ansaittua takaisin sillä, että osoittaa rehtiyttä myöntämällä virheen. Ei Suomessa ole paljoa valinnanvaraa, jos halua turvallisuuspolitiikassa ehdottoman suoraselkäisiä äänestää.
Kiinnitin heti huomiota yhteen asiaan kirjoituksessasi. Sanaan puolueeton. Suomi ei ole ollut epävirallisesti eikä virallisestikaan puolueeton pariin vuosikymmeneen. Suomi on liturgioissa ollut sotilaallisesti liittoutumaton. Sitä ollaan vieläkin. Tuokin on vähän sellainen, että me haluamme kuulua länteen ja saada sieltä kriisin tullessa apua mutta emme kuitenkaan virallisesti vaan epävirallisesti.

Nato voi sanoa ei tai se voi sanoa kyllä. Kun panssarit yrittävät vaalimaat niin vastaus on varmuudella ei. Suomen nato optiot käytännössä paloivat kun Ukrainaan hyökättiin Venäjän toimesta. Nyt tiedetään, että optiota ei ole. Kuten olen sanonut niin on vain ovi josta voidaan kävellä sisälle tai pysyä ulkona. Matka ovesta sisään vie kuitenkin oman aikansa ja tietyissä tilanteissa se lävähtää kiinni. Sen vuoksi siitä kannattaisi kävellä sisään kun se on mahdollista eikä odotella tilannetta kun me tarvitsemme apua
 
Kiinnitin heti huomiota yhteen asiaan kirjoituksessasi. Sanaan puolueeton. Suomi ei ole ollut epävirallisesti eikä virallisestikaan puolueeton pariin vuosikymmeneen. Suomi on liturgioissa ollut sotilaallisesti liittoutumaton. Sitä ollaan vieläkin. Tuokin on vähän sellainen, että me haluamme kuulua länteen ja saada sieltä kriisin tullessa apua mutta emme kuitenkaan virallisesti vaan epävirallisesti.
Jep. Kirjoitin löperösti. Tarkoitin vain, että voisi pysytellä ainakin pahimman mähinän ulkopuolella. Samaa kai Irlanti ja Itävalta tavoittelevat, kun lähettävät Ukrainaan vain pehmeää apua.
 
Ei se mitenkään mahdotonta ole, että Suomi olisi poliittisesti kyvytön estämään turvapaikanhakijoiden tuloa Venäjältä. Useimpien poliitikkojen näkökulma on se, että turvapaikanhaku on ihmisoikeuksista keskeisimpiä ja monikulttuurisuus on ylipäätään intersektionaalisen feminismin ydintä.

Venäjä voisi aloittaa operaation sillä, että ensin Suomen rajalle tuotaisiin joitakin satoja tai tuhansia ihmisiä. Jos ja kun nämä pääsisivät rajan yli ja saisivat jättää hakemuksensa, olisi väkeä helppo houkutella lisää, kun olisi esittää todisteet siitä, että Suomen rajalle turvapaikanhakijat eivät jämähdä niin kuin he jämähtivät Puolan rajalle.
Poliitikoilla on tapana muuttaa mielipiteitänsä.
 
Kun huomioidaan Suomen turvallisuusympäristön nykytilanne niin monella Nato vastustajalla voi oikeasti olla vaikeuksia perustella sitä miksei Natoon liityttäisi. Vastuu olisi poliitikolla ainakin todella valtava koska kielteinen kanta ei perustuisi niinkään tosiasioihin vaan ideologiaan. Sillä on vähän huono perustella miksi Suomalaisten olisi pahimmassa tapauksessa kuoltava Naton ulkopuolella kun Venäjä päättikin hyökätä Suomeen vuoden, kahden tai vaikka kahden kymmenen vuoden päästä.
 
Tämä on mahdollisesti juuri tilanne nyt, hyvä huomio ja näkökulma. Silti henkilökohtaisesti toivon NATO -jäsenyyttä. Kauhun tasapaino on siirrettävä meidän rajalle, ikävä kyllä.

Mikäli emme liittoudu, jää Venäjälle tuleviksi vuosikymmeniksi mahdollisuus aloitteeseen millä tahansa ajanhetkellä vain kokevat NATO -jäsenyyden tulevan Suomessa hakuun tai "liian lähelle hakua" ja haluavat ennakoidusti eliminoida tuon mahdollisuuden. Juuri tällä hetkellä heillä ei ole mahdollisuutta lähteä eskaloimaan tilannetta Suomen suuntaan, resurssipulasta johtuen.

Ehkä yksi isoimmista ongelmista on myös tuo Ukrainan sodan tilanne ja mahdollinen tuleva rauhansopimus. Sitä sopimuskehitystä ei haluta missään nimessä vaarantaa NATO laajenemisella vaikka se kuinka olisi Suomen kannalta oikea-aikaista. Voi olla että myös NATOn suunnasta on meille annettu tällainen tulevaisuus: Teidät otetaan NATO täysjäseneksi mutta älkää hakeko vielä vaan vasta siinä vaiheessa kun rauhansopimus on tehty ja Venäjä on vetäytynyt Ukrainasta.

Kyllä tässä on puolensa ja puolensa kokonaiskuvaa tarkastellessa. Oma mielipiteeni on tuota roistovaltiota kohtaan kääntynyt sellaiseksi että nyt vaan NATOon pikaisesti ja taloudellisilla ym. toimenpiteillä ajetaan Venäjä "takaisin kivikaudelle" muutamaksi vuosikymmeneksi. Tuolle roistoilulle on vain tehtävä stoppi.
Noin minäkin arvailen.
Kun Stubb tai joku muu tietäjä kertoo kantanaan, että Suomen ei pidä jättää hakemusta "nyt", niin sen nyt-hetken pituus jää kuulijan arvattavaksi. Toleranssia on sekä ennen että jälkeen lausuman.
Ihan toinen asia on, mitä kulissien takana valmistellaan ja on sovittu jo nyt, eli tähän asti.
 
Nykyisellään Nato voisi jo Tanskan ja Norjan avulla estää kaikkien kauppa-alusten pääsyn Itämerelle ja Itämereltä pois.
Tämä. Tanskan salmesta ei mene kumiankkakaan ilman NATOn hiljaista hyväksyntää. Siinä hollilla on Tanska, Norja, Saksa, UK ja kaikki balttian maat, Suomella ei ole mitään vaikutusta vallitsevaan tilanteeseen. Pietari on myös melko lähellä Viroa, joten NATO vs Pietari on jo vallitseva asetelma.
 
Noin minäkin arvailen.
Kun Stubb tai joku muu tietäjä kertoo kantanaan, että Suomen ei pidä jättää hakemusta "nyt", niin sen nyt-hetken pituus jää kuulijan arvattavaksi. Toleranssia on sekä ennen että jälkeen lausuman.
Ihan toinen asia on, mitä kulissien takana valmistellaan ja on sovittu jo nyt, eli tähän asti.
Tuo Stubb voisi pitää suunsa kiinni vaihteeksi. Ei se tee muuta kuin hallaa noilla lausunnoillaan. Minua ei ainakaan kiinnosta hänen mielipiteensä yhtään.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top