Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Näinpä. Hyvistä Venäjä-suhteista ei ole enää mitään jäljellä ja kaikki liittoutumattomuuden ns. edut ovat menneet tämän myötä

Vastalauseita Venäjältä tulisi varmuudella mutta en kyllä jaksa uskoa, että sentään sotilaallista konfliktia. Ei tuo maa yksinkertaisesti niin hullu olisi. Ei ainakaan tällä hetkellä. Myöhemmin kun Ukrainan tilanne on ratkennut niin tilanne saattaisi sitä vastoin olla toisenlainen. Joukkoja olisi vapaana vaikkakin ne pitäisi uudelleen järjestellä ja varustaa sekä vahvistaa.
 
Miettikääpä tätä @tulikomento :n jakamaa juttua josta poimin tämän "Suomen hakemus ei aiheuttaisi Natossa nyt riemua" Eikö tuo jo yksin kerro hyvin vahvasti sen, että poliitikkojen puhuma Nato-optio on tosiasiassa ollut olkinukke ja kansalle on jos ei nyt valehdeltu päin naamaa niin ainakin annettu ymmärtää, että natoon pääsee kun Suomeen kohdistuu sotilaallista uhkaa tai painostusta. Nyt Nato jäsenyys ei olisi varmaa vaikka poliitikot puhuvat, että Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.

Koko optio on hämärtänyt perustavanlaatuisella tavalla historiansa aikana turvallisuuspoliittista keskustelua mutta nähdäkseni myös sotaan varautumista. Puolustusbudjetti ei ole ollut sillä tasolla jolla sen olisi pitänyt olla koska meitä ei a) uhkaa mikään ja b) meillä on "nato-optio".

Nyt olemme tilanteessa jossa emme tosiasiallisesti tiedä uskallammeko lähettää hakemuksen koska emme tiedä huolitaanko meitä edes jäseneksi tässä tilanteessa. Tämähän on kuin jostain parhaimmastakin parodiasta.
 
"Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön
päämääränä on turvata puolustuskyky verkottu-
malla osapuolien kanssa, jotka ovat valmiita ke-
hittämään ja käyttämään yhdessä suorituskyky-
jä. Kansainvälisen yhteistyön osa-alueet ovat ak-
tiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen Euroo-
pan unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustus-
politiikkaan (YTPP), pohjoismaisen puolustusalan
yhteistyön (NORDEFCO) tiivistäminen, Nato-yh-
teistyön syventäminen ja puolustuskykyä tukevan
kahdenvälisen yhteistyön monipuolistaminen."


Pohdintaa Suomen ja Ruotsin "erityissuhteista", NATO:on.

Liittoutumattomuudesta (tai "liittoutumattomuudesta")...


Puolueettomuus ja liittoutumattomuus (tarkoituksellisestikin?), keskenään käsitteinä edelleen jossakin määrin toisiinsa kietoutuneina, saatetaan nähdä. Ensinmainitusta, ei sitten vuoden -95 pitäisi olla enää epäselvyyttä.

Jäljellä siis jälkimmäinen. Osalle poliittisista toimijoista - aatepohjasta ja muista syistä tavatonta tuskaa ja kognitiivista dissonanssia aiheuttavana.

Onko sillä tosiasiallisesti Suomen toimintaympäristön turvallisuuden kannalta mitään nähtävissä olevaa plusmerkkistä reaalivaikutusta, vaikka kuinka painavalla ankkurilla tuohon liittoutumattomuuden ajatukseen olisi meta-rationaalisiin syihin vedoten halua kiinnittyä (ja syvyyteen upota).

Näkeekö Venäjä Suomen, omista etupiiri- ja muista geopoliittisista lähtökohdistaan katsoen, liittoutumattomana? Tuo on se Suomen turvallisuusympäristöä määrittävä ja dominoiva tekijä. Se, että osin historiallistakin taakkaa, osalle liittoutumattomuus vaikuttaisi olevan se viimeinen salpa joka Venäjän aggressioita Suomea kohtaan hillitsisi, on epärealistisuudessaan jopa hieman surullista. Jäänne YYA:sta ja Näin Naapurissa radio-ohjelman aikakaudesta.

Tähän vielä J. Hellerin romaanista lainaus joka hyvin tätä(kin) tilannetta kuvaa; "ongelman ainoa ratkaisu on ongelman itsensä estämä". Catch-22 -sääntö siis.
 
Olet kantasi muuttanut, mutta kinnostuksesta kysyn, että mille perustit tämän ajattelun?
Siis mihin perustui se ajatus, että Suomi voisi jäädä ainakin joidenkin Euroopan mahdollisten sotien ulkopuolelle? Jotain tällaista se oli, sikäli kun kykenen rehellisesti vanhentunutta ajattelua kelaamaan. Ensisijaisena mallina Venäjän "etupiirin" kehät. Jotenkin näin:
1) Ydin-Venäjä.
2) Neuvostoliiton osat.
3) Varsovan liiton maat.
4) Suomi ja Itävalta.
5) Balkanin meritiet, Norja.
"Jos Venäjä hakee takaisin Neuvostoliiton rajoja esim. Ukrainassa, Suomen ei tarvitse olla osapuolena. Suomella ei elintärkeitä etuja siellä. Ainakin teoriassa vaikkapa Baltian nielaisu voisi jättää Suomen itsenäiseksi. Ei kannata sitoutua etukäteen."

Ajattelussa on ilmeisenä ja jo silloin myönnettynä heikkoutena se, että jos voimistuva Venäjä lähtisi tuota asteikkoa kipuamaan 1->5, niin jokainen askel ennen 4-pykälää heikentäisi Suomen asemaa. Mutta samalla kipuaminen voisi aina myös tyssätä kohtiin 1-3.
 
Siis mihin perustui se ajatus, että Suomi voisi jäädä ainakin joidenkin Euroopan mahdollisten sotien ulkopuolelle? Jotain tällaista se oli, sikäli kun kykenen rehellisesti vanhentunutta ajattelua kelaamaan. Ensisijaisena mallina Venäjän "etupiirin" kehät. Jotenkin näin:
1) Ydin-Venäjä.
2) Neuvostoliiton osat.
3) Varsovan liiton maat.
4) Suomi ja Itävalta.
5) Balkanin meritiet, Norja.
"Jos Venäjä hakee takaisin Neuvostoliiton rajoja esim. Ukrainassa, Suomen ei tarvitse olla osapuolena. Suomella ei elintärkeitä etuja siellä. Ainakin teoriassa vaikkapa Baltian nielaisu voisi jättää Suomen itsenäiseksi. Ei kannata sitoutua etukäteen."

Ajattelussa on ilmeisenä ja jo silloin myönnettynä heikkoutena se, että jos voimistuva Venäjä lähtisi tuota asteikkoa kipuamaan 1->5, niin jokainen askel ennen 4-pykälää heikentäisi Suomen asemaa. Mutta samalla kipuaminen voisi aina myös tyssätä kohtiin 1-3.
Hsrvoin suutun mutta nyt: Suksi suolle!
 
Hsrvoin suutun mutta nyt: Suksi suolle!
Selitä? En tajua. Ei minusta ole suuttumisen arvoista ajaa omaa etua toisten kustannuksella, etenkään kun kyse on Suomen kaltaisesta pienestä maasta. Esim. Suomea kohtasi 1944 onni, kun naapuri joutui suuntaamaan sinänsä meidän jyräämiseksi riittävät voimat kohti Keski-Eurooppaa ja tärkeämpiä etuja. Olisimmehan toki voineet esim. auttaa kanssasotijoitamme kaikin voimin, mutta emme tehneet niin, ja se on useimpien mielestä viisasta.
 
Siis mihin perustui se ajatus, että Suomi voisi jäädä ainakin joidenkin Euroopan mahdollisten sotien ulkopuolelle? Jotain tällaista se oli, sikäli kun kykenen rehellisesti vanhentunutta ajattelua kelaamaan. Ensisijaisena mallina Venäjän "etupiirin" kehät. Jotenkin näin:
1) Ydin-Venäjä.
2) Neuvostoliiton osat.
3) Varsovan liiton maat.
4) Suomi ja Itävalta.
5) Balkanin meritiet, Norja.
"Jos Venäjä hakee takaisin Neuvostoliiton rajoja esim. Ukrainassa, Suomen ei tarvitse olla osapuolena. Suomella ei elintärkeitä etuja siellä. Ainakin teoriassa vaikkapa Baltian nielaisu voisi jättää Suomen itsenäiseksi. Ei kannata sitoutua etukäteen."

Ajattelussa on ilmeisenä ja jo silloin myönnettynä heikkoutena se, että jos voimistuva Venäjä lähtisi tuota asteikkoa kipuamaan 1->5, niin jokainen askel ennen 4-pykälää heikentäisi Suomen asemaa. Mutta samalla kipuaminen voisi aina myös tyssätä kohtiin 1-3.
Tuota voisi sanoa monelle ihmiselle (en sano pahalla) toivoon ripustautumiseksi. Hyvin tyypillistä ihmisille että katsotaan lyhytnäköisesti ja kapealla katseella. Toimii jossain asiassa mutta strategiassa vähän huono ja stategiastahan tässäkin pitkälti on kyse.
 
Eikö tämä nyt jo ole nähty. Apujoukkoja eikä suoraa aseellista tukea saa. Aseistusta ja rahaa voi saada EU:lta.



klo 18:10: Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kertoi tiistaina, että Suomi ja Ruotsi ovat kirjoittaneet yhteisen kirjeen, joka sisältää muistutuksen Euroopan unionille.

- Jos jokin jäsenvaltio joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenvaltiot ovat velvollisia tarjoamaan tukea ja apua kaikin käytettävissä olevin keinoin, Andersson totesi tiedotustilaisuudessa.

Andersson puhui tilaisuudessa myös siitä, että Ruotsin mahdollinen jäsenhakemus puolustusliitto Natoon nykytilanteessa epävakauttaisi Pohjois-Eurooppaa.
 
Kun huomioidaan Suomen turvallisuusympäristön nykytilanne niin monella Nato vastustajalla voi oikeasti olla vaikeuksia perustella sitä miksei Natoon liityttäisi. Vastuu olisi poliitikolla ainakin todella valtava koska kielteinen kanta ei perustuisi niinkään tosiasioihin vaan ideologiaan. Sillä on vähän huono perustella miksi Suomalaisten olisi pahimmassa tapauksessa kuoltava Naton ulkopuolella kun Venäjä päättikin hyökätä Suomeen vuoden, kahden tai vaikka kahden kymmenen vuoden päästä.
Tämä.

Laiskat toimittelijat päästelevät liian helpolla politiikot, jotka eivät juuri nyt halua hakemista NATO:on käsitellä. Median pitäisi tiukkaan tivata myös miksei nyt kysymyksillä ja siitä miksi suomalaisten on kuoltava NATO:n ulkopuolella, jne... ja tarrattava näitä politiikkoja (kuten Saarikko minä istun asian suhteen sormet perseessä kesävitunkuun puoluekokoukseen tämän asian suhteen) jaloista ja pidettävä niitä tiukasti tulen lähellä kunnes alkaa tulla vastausta.
 
Selitä? En tajua. Ei minusta ole suuttumisen arvoista ajaa omaa etua toisten kustannuksella, etenkään kun kyse on Suomen kaltaisesta pienestä maasta. Esim. Suomea kohtasi 1944 onni, kun naapuri joutui suuntaamaan sinänsä meidän jyräämiseksi riittävät voimat kohti Keski-Eurooppaa ja tärkeämpiä etuja. Olisimmehan toki voineet esim. auttaa kanssasotijoitamme kaikin voimin, mutta emme tehneet niin, ja se on useimpien mielestä viisasta.
Sori. Huomasin että tekstisi ei ollut oma mielipiteesi, vaan....
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eikö tämä nyt jo ole nähty. Apujoukkoja eikä suoraa aseellista tukea saa. Aseistusta ja rahaa voi saada EU:lta.



klo 18:10: Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kertoi tiistaina, että Suomi ja Ruotsi ovat kirjoittaneet yhteisen kirjeen, joka sisältää muistutuksen Euroopan unionille.

- Jos jokin jäsenvaltio joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenvaltiot ovat velvollisia tarjoamaan tukea ja apua kaikin käytettävissä olevin keinoin, Andersson totesi tiedotustilaisuudessa.

Andersson puhui tilaisuudessa myös siitä, että Ruotsin mahdollinen jäsenhakemus puolustusliitto Natoon nykytilanteessa epävakauttaisi Pohjois-Eurooppaa.
Pohjois eurooppa on jo epävakaa ja juuri siitä syystä että siellä on maita jotka eivät tiedä minne haluavat kuulua. Eikö eu:lla ole turvatakuita. Eu maat tuleutuvat natoon suurimmilta osin.
 
Sori. Huomasin että tekstisi ei ollut oma mielipiteesi, vaan....
Oli kyllä! Olen edelleen sitä mieltä, että jos Suomi voi jäädä matsin ulkopuolelle, niin alistakoon ryssä vaikkapa nyt Valko-Venäjän. Kysyn ihan vilpittömästi, mikä siinä menee väärin. Tai lähemmäs, minusta Koivisto ei ollut pelkkä dorka konna, kun Suomi ei julkisesti tukenut Viron itsenäistymistä, vaan tyytyi auttamaan salaa ja pienin panoksin.
 
Kun yritän asettua presidentin ja pääministerin saappaisiin tässä kysymyksessä, mieleeni juolahtaa seuraavanlainen ajatuskulku.

Jos Suomi todella haluaisi Naton jäseneksi, olisi se sitä jo hakenut koska sille olisi paras mahdollinen ikkuna juuri nyt. Kansalaisten mielipide on vaihtunut tukemaan jäsenyyttä ja eri tavoilla poliitikkoja patistetaan asiassa eteenpäin. Venäjä on sidottu Ukrainaan eikä kykene sotimaan kahdella rintamalla samaan aikaan. Vaikeuksia on jo tuon yhdenkin kanssa. Suomi on jo niin merkittäviltä osin yhteensopiva niin sotilaallisesti kuin poliittisesti, että prosessi olisi käytännössä hyvin mutkaton ja nopea. Lisäksi Nato kykenisi artiklojensa puitteissa antamaan turvatakuut Suomelle myös käsittelyprosessin ajaksi.

Ainut edes jollain tasolla järkiperusteinen syy, miksi Suomi ei ole hakenut Naton jäsenyyttä ja ei myöskään aio hakea on tämä: liittymällä Natoon Venäjä näkisi olevansa eksistentiaalisen uhan alla kun Suomenlahden molemmin puolin olisi Naton alukset hallinnassa. Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevista satamista kulkee suuri osa Venäjän viennistä ja tuonnista, jonka laittaminen seis pysäyttäisi koko Venäjän yhteiskunnan tavalla, jota edes pakotteet eivät pysty tekemään.

Tällaisessa tilanteessa Venäjä voisi kokea olevansa pakotettu käymään sotaa olemassaolostaan, jolloin Nato-jäsenyys ei olisikaan enää pidäke vaan yllyke ja koko sodan dynamiikka muuttuisi. Enää ei olisi pelkoa rintamakarkuruudesta ja huonosta motivaatiosta, vaan veli venäläinen kokisi olevansa pakotettu varmistamaan, että Suomenlahti pysyy auki. Siinä vaiheessa Venäjä pelaisi upporikasta tai rutiköyhää. Kaikki tai ei mitään.

Meidän valtiojohto ei tietenkään voi tätä julkisesti myöntää, koska samalla asettuisi koko maamme periaate kansallisesta suvereniteetista kyseenalaiseksi. Siksi nyt pelataan yhä tällä Nato-optiokortilla. Katsoo kumpaa tahansa puolta asiassa, on sodan uhka ilmeinen. Kyse onkin siitä, kummassa tapauksessa sodan uhka on pienempi ja valtiojohto on laskenut sen olevan pienempi jatkamalla nykyistä linjaa ja syventämällä Naton ulkopuolista yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

En tosiaan kadehdi presidentin ja pääministerin työnkuvaa tällä hetkellä.
Venäjän nykyinen johto voitaisiin laittaa vaihtoon muutamassa viikossa sulkemalla Venäjän kauppa-alusten pääsy Itämerelle.
Norja ja Tanska ovat jo nyt NATOvaltioita, ja siksi NATO kykenee jo nyt sulkemaan Venäjän rahtiliikenteen Skagerrakin läpi molempiin suuntiin, eli pääsyn itämerelle. Sen jälkeen Venäjä ei voi satamistaan viedä rahtia muualle kuin Suomeen ja Ruotsiin, sekä Venäjän sisällä esim Pietarista Kalingradiin. Ei vaikuta Siltä että natossa uskottaisiin tällaisen teon johtavan Venäjän johdon vaihtumiseen muutamassa viikossa, vaan pikemminkin aikaansaavan ydinsodan NATOn ja Venäjän välille, koska Venäjä johto nimenomaan kokisi tuollaisen existensiaalisena uhkana. Koska NATO on puolustusliitto, ei tuollaisen skenaarion haluta toteutuvan.
 
mallina Venäjän "etupiirin" kehät. Jotenkin näin:
1) Ydin-Venäjä.
2) Neuvostoliiton osat.
3) Varsovan liiton maat.
4) Suomi ja Itävalta.
5) Balkanin meritiet, Norja.
Tuolla Ukraina-ketjussa ukrainalaiset tiettävästi syöttävät julkisuuteen ideaa, että nytpä lähtee romahduksessa liuta paloja tuolta 1-kohdastakin veks:
- Kurilit
- Karjala
- Kaliningrad

Mikään noista ei ole erityisen "vanhaa" Venäjää, vaan ne ovat Moskova-vetoisen imperiumin nykyisen valtiollisen ulkokehän sisään kuuluvia paloja. Karjalan ja Kaliningradin kohdalla tietysti väestö on vaihdettu venäläisiin, Kurileilla ei kai asu ketään.
 
Norja ja Tanska ovat jo nyt NATOvaltioita, ja siksi NATO kykenee jo nyt sulkemaan Venäjän rahtiliikenteen Skagerrakin läpi molempiin suuntiin, eli pääsyn itämerelle. Sen jälkeen Venäjä ei voi satamistaan viedä rahtia muualle kuin Suomeen ja Ruotsiin, sekä Venäjän sisällä esim Pietarista Kalingradiin.
Mikä on Muurmannin suunnan satamien kapasiteetti? Onko se Pietariin nähden ihan hiluja vaan?
 
Suomen ja Ruotsin valtionjohto odottaa sitä hetkeä, kun Venäjän talous kyykkää lopullisesti ja sota Ukrainassa päättyy tappioon. Tällöin Venäjä on heikoimmillaan. Siis sitä kuuluisaa elokuuta 1991. Tällä hetkellä koko maa on uhmakkaassa alamäessä kohti helvettiä ja siksi tilanne on herkkä juuri nyt.
Mitäs sitten tehdään jos Venäjä päätyy taktisten ydinaseiden käyttöön ja sota päättyy siksi Ukrainan tappioon?
Olisi syytä varautua tähänkin skenaarioon jos syy valtiojohdon odottamiseen on mainitsemasi, vaikka pitäisikin mainitsemani skenaarion todennäköisyyttä pienenä, se kun ei todellakaan ole nolla. Putin ei vaan enää voi suostua häviämään sotaansa mistään hinnasta, koska muuten voi mennä sekä presidenttiys että henki, ja siksi tarvittaessa käyttää mitä keinoja tahansa.
En usko että NATO tuossakaan tilanteessa aloittaisi hyökkäyssotaa Venäjälle, koska ei edelleenkään halua eskaloida tilannetta keskinäiseksi ydinsodaksi.
 
Tuolla Ukraina-ketjussa ukrainalaiset tiettävästi syöttävät julkisuuteen ideaa, että nytpä lähtee romahduksessa liuta paloja tuolta 1-kohdastakin veks:
- Kurilit
- Karjala
- Kaliningrad

Mikään noista ei ole erityisen "vanhaa" Venäjää, vaan ne ovat Moskova-vetoisen imperiumin nykyisen valtiollisen ulkokehän sisään kuuluvia paloja. Karjalan ja Kaliningradin kohdalla tietysti väestö on vaihdettu venäläisiin, Kurileilla ei kai asu ketään.
Ne ei muista Setumaata.
 

Ruotsin pääministerin mukaan Nato-hakemus lisäisi jännitteitä​

MARKUS MÄKI | 08.03.2022 | 18:53- päivitetty 08.03.2022 | 18:57
Magdalena Anderssonin mukaan maan nykyinen linja palvelee koko alueen turvallisuutta.

Pääministeri Magdalena Anderssonin mukaan Ruotsin hakemus puolustusliitto Naton jäseneksi voisi horjuttaa Euroopan turvallisuustilannetta, kertoo Aftonbladet.
– Jos Ruotsi päättäisi jättää hakemuksen, se voisi horjuttaa entisestään tätä osaa Euroopasta ja lisäisi jännitteitä. Ruotsi auttaisi horjuttamaan tilannetta, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Pääministerin mukaan Ruotsin nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja palvelee koko alueen turvallisuutta. Hän näkee kuitenkin, että turvallisuuspolitiikkaa on nyt analysoitava uudelleen.
– Olemme vuodesta 2014 lähtien tehneet historiallisen päivityksen puolustusvoimissa, ja nyt me tutkimme, voidaanko sitä viedä eteenpäin. Olemme avoimia keskustelulle siitä, mitä voidaan tehdä edelleen, Andersson sanoi.
Aftonbladetin aiemmin teettämän kyselyn mukaan 51 prosenttia ruotsalaisista haluaa liittyä Natoon.
Verkkouutiset
 
Mitäs sitten tehdään jos Venäjä päätyy taktisten ydinaseiden käyttöön ja sota päättyy siksi Ukrainan tappioon?
Olisi syytä varautua tähänkin skenaarioon jos syy valtiojohdon odottamiseen on mainitsemasi, vaikka pitäisikin mainitsemani skenaarion todennäköisyyttä pienenä, se kun ei todellakaan ole nolla. Putin ei vaan enää voi suostua häviämään sotaansa mistään hinnasta, koska muuten voi mennä sekä presidenttiys että henki, ja siksi tarvittaessa käyttää mitä keinoja tahansa.
En usko että NATO tuossakaan tilanteessa aloittaisi hyökkäyssotaa Venäjälle, koska ei edelleenkään halua eskaloida tilannetta keskinäiseksi ydinsodaksi.
Ydinaseen käyttö Ukrainaa vastaan tekisi Venäjästä täydellisen hylkiön kansainvälisessä politiikassa. Putin olisi sen jälkeen samaa sarjaa kuin Kim Jong-Un, jollei pahempikin. En usko, että Putin sen jälkeen kykenisi pysymään vallassa, koska vallassapysymisen edellyttämää pohjoiskorealaistyylistä sortokoneistoa ei polkaista hetkessä pystyyn.
 
Back
Top