Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Nyt punnitaan suomalaisten päättäjien rohkeutta ja päätöksentekokykyä. Uskallammeko jo reilun 100 vuoden itsenäisyyden jälkeen seisoa omilla jaloillamme vai jatkammeko tukeutumista ruotsiin
No mitäpä luulet, selkärankaan iskostetut punajuuret ei tule ikinä hekemaan NATO jäsenyyttä.

Kohta palataan takaisin normaali järjestykseen ja aletaan ulisemaan ilmastosta ja muusta paskasta. Ja euvostoliitto komppaa.
 
No mitäpä luulet, selkärankaan iskostetut punajuuret ei tule ikinä hekemaan NATO jäsenyyttä.

Kohta palataan takaisin normaali järjestykseen ja aletaan ulisemaan ilmastosta ja muusta paskasta. Ja euvostoliitto komppaa.
Juuri A-studiossa riemuiten kerrottiin vihreän siirtymän nopeutuneen. Kansalaiset kokevat siirtymän poikkeuksellisen korkeina energianhintoina, mutta posiitivistä on se ettei tämä kestä kuin vuosikymmennen loppuun...
 
Väitän että tuo liittyminen kuitenkin tapahtuu Ruotsissakin. Kansan ääntä ne sielläkin joutuvat kuuntelemaan, ottaa vain aikaa. Sama Suomessa. Tilanne elää koko ajan ja voihan olla, että on opittu jotain venäläisestä taktisesta totuudesta: Puhutaan yhtä ja tehdään taustalla oikeasti toista.
 
Tehköön Ruotsi mitä huvittaa. Meidän pitää mennä Natoon nyt heti, tulkoon Ruotsi perästä tai olkoon tulematta. Aivan sama. Suomessa pidettävä painetta yllä poliitikkoja kohtaan jatkuvasti. Mikäli kansalaisaloitteet jäsenyydestä hylätään eduskunnassa, niin heti uutta aloitetta ja nimien keräämistä uudestaan
 
Tämän mukaan svedujen puoluejohtajat kokoustivat suljettujen ovien takana. Ei Natoon, diskuteerasivat. Voi jumalauta että olen pettynyt jos AINOA mitä Suomikin saa aikaiseksi, on jonkun rakkauskirjeen lähettäminen EU:n johdolle. "Meistä olis niin kiva et sitte kun Putin käy meidän kimppuun, niin te muut sitten auttaisitte meitä jollain tavalla. Mutta ymmärretään että mitään pakkoa toimia näin ei tosin ole."

 
Tämän mukaan svedujen puoluejohtajat kokoustivat suljettujen ovien takana. Ei Natoon, diskuteerasivat. Voi jumalauta että olen pettynyt jos AINOA mitä Suomikin saa aikaiseksi, on jonkun rakkauskirjeen lähettäminen EU:n johdolle. "Meistä olis niin kiva et sitte kun Putin käy meidän kimppuun, niin te muut sitten auttaisitte meitä jollain tavalla. Mutta ymmärretään että mitään pakkoa toimia näin ei tosin ole."

Suomenkielisiäkin uutisia on aiheesta ja kyse demareiden ei-kannasta
 
Mikä on Muurmannin suunnan satamien kapasiteetti? Onko se Pietariin nähden ihan hiluja vaan?
Tarkoitin tietenkin itämeren satamia, kun niistä oli puhe. Eli sekä primorskia, pietaria, että viipuria, ja kaikkea muuta mitä noiden välissä mahdollisesti on.

Muurmannin satamassa joko on paljonkin kapasiteetia, tai sitä saadaan varsin helposti lisää. Mutta maakuljetukset muurmanskiin tai sieltä pois ovat paljon rajoitetumpia. Se kulkee mikä juniin mahtuu ja mihin junakalustoa juuri nyt riittää, eikö sisäisen junaliikenteen kapasiteettia voida siirtää yksinomaan muurmannin satamia varten. Sillä ei mitenkään voitaisi korvata Venäjän itämeren kaikkien satamien kapasiteettia.
Itämeren merisaarto olisi siis tehokas, mutta noin tehokas NATOn suora toimenpide Venäjää vastaan (varsinkin yhdistettynä Bosporin salmien sulkemiseen myös rahdilta) voisi hyvinkin aikaansaada sen pelätyn vastauksen ydinasein.
 
Suomenkielisiäkin uutisia on aiheesta ja kyse demareiden ei-kannasta

Pelkästään demareidenko ? Koko nykyinen hallitus on ymmärtääkseni sitä mieltä ettei aleta edes käymään mitään NATO-keskustelua. Oppositiopuolueet ovat sitten eri mieltä. Hallituspuolueet haluavat yhteistyötä Suomen ja USA:n kanssa, sekä sotatilanteessa EU:n apua.



Tätare försvarssamarbete med Finland och USA, militärt stöd av EU i händelse av krig och en fortsatt upprustning av det svenska försvaret. Så vill regeringen klara det svåra säkerhetspolitiska läget efter Rysslands angrepp på Ukraina. Däremot säger regeringen fortsatt nej till ett Nato-medlemskap.

På tisdagen samlades riksdagens partiledare hos statsminister Magdalena Andersson för en genomgång av läget efter den ryska invasionen av Ukraina.

Efteråt stod det klart att den svenska regeringen i dagsläget inte är beredd att ompröva sin ståndpunkt när det gäller alliansfriheten. Ett Nato-medlemskap är inte aktuellt, enligt statsminister Magdalena Andersson.

De fyra borgerliga partierna (M, KD, L och C) vill alla att Sverige går med i Nato och menar att det säkerhetspolitiska läget just nu skapar en sådan möjlighet. Inte alls, kontrar statsministern och varnar för att det snarare skulle kunna destabilisera läget ytterligare.

Sverigedemokraternas inställning kan få stor betydelse på den svenska Nato-debatten. Partiet som hittills varit motståndare till ett Nato-medlemskap har signalerat en omsvängning i frågan, men ännu inte preciserat hur den nya ståndpunkten ska formuleras. Skulle SD sluta upp på samma sida som de borgerliga partierna bildas en majoritet i riksdagen för ett Nato-medlemskap.
 
En tiedä, mutta suuri öljysatama on entisessä Suomessa Koivistolla. Luulisin, että junalla joutuisivat viemään öljyn Muurmanskiin.
En myöskään tiedä, mikä tämä sulkemiskeskustelu on. Turkki sulki salmensa sodan takia sota-aluksilta, mutten tiedä voiko Tanskan salmea noin vain sulkea kauppa-aluksilta, ilman että tilanne eskaloituu.
Keskustelu alkoi siitä että joku perusteli suomen NATOhakemuksen suuriksi oletettuja hyväksymislukuja sillä, että Suomi ja Viro voisivat NATOjäseninä yhdessä sulkea Venäjän meriliikenteen suomenlahden läpi. Vastattiin ettei se tilanteeseen vaikuta, koska NATO voisi yhtä hyvin jo nyt estää Venäjän itämerenliikenteen Tanskan ja Norjan välistä. Sama toki pätee myös Tanskan ja Ruotsin välistä salmea, vaikka vain toinen ranta olisikin NATOmaan hallussa.

Kaikki tuollaiset meriliikenteen sulkemiset ilman muuta eskaloisivat tilannetta, jopa ydinaseiden käyttöön saakka. Eihän Venäjä jättäisi moiseen reagoimatta, eikä se NATOlle pärjäisi ilman ydinaseitaan kaukana omalta alueeltaan.
 
Pelkästään demareidenko ? Koko nykyinen hallitus on ymmärtääkseni sitä mieltä ettei aleta edes käymään mitään NATO-keskustelua. Oppositiopuolueet ovat sitten eri mieltä. Hallituspuolueet haluavat yhteistyötä Suomen ja USA:n kanssa, sekä sotatilanteessa EU:n apua.



Tätare försvarssamarbete med Finland och USA, militärt stöd av EU i händelse av krig och en fortsatt upprustning av det svenska försvaret. Så vill regeringen klara det svåra säkerhetspolitiska läget efter Rysslands angrepp på Ukraina. Däremot säger regeringen fortsatt nej till ett Nato-medlemskap.

På tisdagen samlades riksdagens partiledare hos statsminister Magdalena Andersson för en genomgång av läget efter den ryska invasionen av Ukraina.

Efteråt stod det klart att den svenska regeringen i dagsläget inte är beredd att ompröva sin ståndpunkt när det gäller alliansfriheten. Ett Nato-medlemskap är inte aktuellt, enligt statsminister Magdalena Andersson.

De fyra borgerliga partierna (M, KD, L och C) vill alla att Sverige går med i Nato och menar att det säkerhetspolitiska läget just nu skapar en sådan möjlighet. Inte alls, kontrar statsministern och varnar för att det snarare skulle kunna destabilisera läget ytterligare.

Sverigedemokraternas inställning kan få stor betydelse på den svenska Nato-debatten. Partiet som hittills varit motståndare till ett Nato-medlemskap har signalerat en omsvängning i frågan, men ännu inte preciserat hur den nya ståndpunkten ska formuleras. Skulle SD sluta upp på samma sida som de borgerliga partierna bildas en majoritet i riksdagen för ett Nato-medlemskap.
RUOTSIN sosiaalidemokraatit kokoontuivat maanantai-iltana keskustelemaan turvallisuustilanteesta. Kokouksen jälkeen valtiovarainministeri Mikael Damberg kertoi ruotsalaismedialle, että puolue pitää kiinni kielteisestä Nato-kannastaan.

”Me emme ole tehneet uusia päätöksiä. Hallituksen turvallisuuspoliittinen linja ei ole muuttunut”, Damberg sanoi ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan.
 
Siis mihin perustui se ajatus, että Suomi voisi jäädä ainakin joidenkin Euroopan mahdollisten sotien ulkopuolelle? Jotain tällaista se oli, sikäli kun kykenen rehellisesti vanhentunutta ajattelua kelaamaan. Ensisijaisena mallina Venäjän "etupiirin" kehät. Jotenkin näin:
1) Ydin-Venäjä.
2) Neuvostoliiton osat.
3) Varsovan liiton maat.
4) Suomi ja Itävalta.
5) Balkanin meritiet, Norja.
"Jos Venäjä hakee takaisin Neuvostoliiton rajoja esim. Ukrainassa, Suomen ei tarvitse olla osapuolena. Suomella ei elintärkeitä etuja siellä. Ainakin teoriassa vaikkapa Baltian nielaisu voisi jättää Suomen itsenäiseksi. Ei kannata sitoutua etukäteen."

Ajattelussa on ilmeisenä ja jo silloin myönnettynä heikkoutena se, että jos voimistuva Venäjä lähtisi tuota asteikkoa kipuamaan 1->5, niin jokainen askel ennen 4-pykälää heikentäisi Suomen asemaa. Mutta samalla kipuaminen voisi aina myös tyssätä kohtiin 1-3.
Kun tuon luki toisen kerran, niin ajatuskulun pohjalla on ihan oikea havainto eli Venäjän uhka. Tosin Suomi kuuluisi kohtaan 3 ja kohtaan 4 Ruotsi. Johtopäätöksessä on tuolloin ollut minusta pieni logiikan katkos. Posin kautta.
 
Kun tuon luki toisen kerran, niin ajatuskulun pohjalla on ihan oikea havainto eli Venäjän uhka. Tosin Suomi kuuluisi kohtaan 3 ja kohtaan 4 Ruotsi. Johtopäätöksessä on tuolloin ollut minusta pieni logiikan katkos. Posin kautta.
Putinin mielestä Suomi kuuluu 1-kohtaan. Perusteluna vuodet 1809-1917.
Ja sitä mielipidettä kai tuolla listalla oli tarkoitus hakea?
Oletettavasti enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, ettei mikään maa kuulu mihinkään Venäjän etupiiriin, koska mitään etupiirejä ei edes ole, eli kaikki kohdat ovat vääriä.
 
Putinin mielestä Suomi kuuluu 1-kohtaan. Perusteluna vuodet 1809-1917.
Ja sitä mielipidettä kai tuolla listalla oli tarkoitus hakea?
Oletettavasti enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, ettei mikään maa kuulu mihinkään Venäjän etupiiriin, koska mitään etupiirejä ei edes ole, eli kaikki kohdat ovat vääriä.
Et ymmärrä, mitä numeroinnilla haettiin. Ei vain Putin, vaan Venäjä ekspansiivisena suurvaltana mielellään nielaisee paljonkin ja keksii perustelut jos ei niitä historiasta löydy. Esimerkiksi Bosporin salmen hallinta on Venäjälle jonkinlainen haave. Samoin pääsy Intian valtamerelle oli 1800-luvulla Englannin kanssa Keski-Aasian "Suuren Pelin" aiheita. Havaijin pääsaarella asti on vanha venäläinen linnoitus.

Yllä pyrin demonstroimaan, että Venäjän tavoitteet ekspansiolle ovat kaukana asti. Ei ole viisasta olettaa, että se Havaiji on samanlainen tavoite kuin Vladivostok tai Port Arthur. Vastaavasti Ukraina on Venäjälle tärkeämpi kuin Puola. Se on lähempänä ja sellaisena tuottaa enemmän "turvallisuutta Moskovalle"; se tuo kunnon satamat Mustallemerelle, sen väestö on läheistä sukua ja uskonto samaa...

Baltian maiden ja Suomen kohdalla Venäjä mielellään tekisi niille seuraavat asiat
- venäläistäminen, vrt Inkerinmaa
- valtiollinen hallinta
- hallinta nukkehallituksella
- muodollinen liittosopimus (YYA)
- neutraali puskurivaltio
Kun nuo listan alkupään asiat ovat Baltiassa NATOn kautta vaikeina, niin ilmeisenä tavoitteena säilyy NATOn horjuttamisen tai p.o. maan sisältä mädättämisen kautta irrottaa niitä NATOsta, jotta pääsee eteenpäin listalla.

Tästä päästään Suomeen. Tiedämme historiasta, että Venäjä on Suomen kohdalla toimeenpannut tuota koko ylle kirjotettua listaa. Tämä ei johdu kulloisenkin tsaarin tai putinin päähänpistoista, vaan tuo lista on johdonmukaista ja pysyvää Venäjän politiikkaa. Viimeksi jatkosodassa Venäjä aivan varmasti halusi alistaa Suomen valtiolliseen hallintaan asti, mutta Suomen puolustus teki sen niin kalliiksi suhteessa muihin tärkeämpiin etuihin, että Venäjän oli tyydyttävä Suomen irrottamiseen sodasta ja sotakorvauksiin ja Lapin sotaan. Eikä pidä unohtaa sotakorvausten roolia siinä tilanteessa. Venäjä sai Suomelta paljon erittäin kipeästi tarvitsemaansa kamaa, joka auttoi sitä käymään sodan tärkeämpää osaa. Venäjällä suunniteltiin "Suomen kysymyksen" ratkaisua listalla ylemmäs asti sodan jälkeen. Siksihän aikalaiset panivat toimeen asekätkentää ym.

Jussi Halla-aho taannoisessa puheessaan puhui tästä samasta asiasta. Liittokunnat tulevat ja menevät. Venäjä on ollut tuossa naapurissa satoja vuosia. NATO on nyt minusta p_rkeleen tärkeä asia. Mikään ei tule menemään Suomessa hyvin lähivuosikymmeninä ilman NATOa. Silti on mahdollista ja välttämätöntä ajatella ja punnita Suomen asemaa ilman NATOa, jo siitä ilmeisestä syystä, että nyt sitä jäsenyyttä ei ole eikä sitä ehkä tulekaan.
 
Viimeksi muokattu:
Haluaisin kovasti uskoa, että hallitus vain pelaa peliä ja salassa järjestelee hyväksyntöjä ja hakemusta. Jos tilanne olisi todella se, että Ruotsi ei hae ja Suomi hakee, niin siinä tilanteessa Venäjä voisi kuluttaa energiaa Ruotsin painostamiseen, ettei tämä hakisikaan. Samalla Suomi saisi vähän työrauhaa. No, tuskin se näin menee.
Jotenkin näen mielessäni tilanteen, kuinka Sanna Marin & co. uhriutuvat kyyneleet silmissä, kun sitten tosipaikan tullen saamme lähinnä jaksuhaleja NATOlta ja ehkä parit "teillä oli 30 vuotta aikaa hakea ja liittyä" kommentit
 
Kysymys kuuluu - onko juuri nyt oikea aika nostaa NATO-lippu salkoon?

Tarkoitan tänään, tällä viikolla. Tilanne muuttuu joka päivä, ja Venäjä hakee eskalaatiota myös lännen ja NATOn kanssa. Mikä olisikaan herkullisempi tapa, kuin vähän räiskiä yhtä tai kahta NATOon hakevaa valtiota kohti. Ei se vaadi edes uskottavaa hyökkäystä, hybridiä tehostetaan ilmatilaloukkauksin ja torjumalla muutama NATO-aggressio vaikkapa Kuolan suuntaan tai kaasuputkea kohti.

Hyvä muistaa, että Venäj on ihan nurkassa eikä sen toiminta enää seuraa itään logiikkaa minkä me ymmärrämme.

Kyllä poliitikot voivat sitten muuttaa kantansa, kun aika on. Ainakin Suomi etenee hyvin eikä kaikkea tarvitse julistaa suureen ääneen, savolaistyypinen ilmaisu sopii tähän paremmin.
 
Back
Top