Näkökulma: Nato-gallupit merkitsivät Niinistölle vielä silloin, kun kansan kanta oli kielteinen, mutta enää näin ei ole
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tunnu enää antavan kansalaismielipiteelle Nato-jäsenyydestä niin suurta painoa kuin vielä jokin aika sitten, kun enemmistö suomalaisista vastusti Nato-jäsenyyttä, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön Nato-kannasta ei ota selvää. ELLE LAITILA
Kreeta Karvala
[email protected]
Tänään klo 21:47
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö vieraili maanantaina ja tiistaina Lontoossa Britannian johtaman 10 maan JEF-puolustusyhteistyön tiimoilta.
Tiistaina Lontoossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa toimittajat kysyivät kaikkien muiden aiheiden lisäksi kuusi kertaa presidentti Niinistöltä Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvusta ja sen vaikutuksista esimerkiksi presidentin omaan ajatteluun.
Niinistö ei vastauksissaan tuntunut antavan gallupeille suurtakaan arvoa, mistä kertoo muun muassa presidentin kommentti: ”Se on galluptulos. Eihän siitä muuta lausuttavaa ole. Kovassa nousussa”.
Tilanne on sikäli erikoinen, että aiemmin Niinistö on perustellut nimenomaan galluptuloksilla sitä, ettei Suomen pidä liittyä Natoon.
Tämä kävi ilmi muun muassa
Financial Times -lehden haastattelussa (4.6.2018) kun Niinistöltä kysyttiin, pitäisikö Suomen harkita Natoon liittymistä vahvistaakseen turvallisuuttaan?
– Se (Nato-jäsenyys) on turvallisuusase itsessään. Suomalaiset eivät kannata sitä ja minä olen suomalainen, Niinistö sanoi tuolloin.
Moni kansalainen ja asiantuntija on viime päivinä kaivannut keskeisten ulkopoliittisten päättäjien, kuten presidentti Niinistön näkyvämpää roolia Nato-keskustelussa.
Oheisesta kuuden kohdan kysymys ja vastaus -kokonaisuudesta näkyy, mitä presidentti tiistaina ajatteli Nato-asiasta ja suomalaisten Nato-kantojen historiallisesta muutoksesta.
1. Toimittaja: ”Arvoisa presidentti, mitä puhuitte JEF-johtajien kanssa Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta tai Nato-jäsenyydestä?”
Niinistö: ”Sanoisin niin, että kaikissa niissä keskusteluissa, joita kävin niin, toistui tuo meidän monesti kuulemamme, että Naton ovet ovat avoimena.”
2. Muun muassa suomalaisten Nato-kannatuksen huikeaan nousuun liittyen Niinistöltä kysyttiin myös, mistä teemoista hän puhui Ruotsin pääministeri
Magdalena Anderssonin kanssa?
Niinistö: ”Oikeastaan siinä oli tänään kysymys vähän niin kuin tilannepäivityksestä, jossa sinänsä ei ole viime tapaamiseen nähden kovin paljoa uutta tapahtunut, mutta nythän Ruotsissa on lähdössä liikkeelle tällainen selvityskierros ja hän siitäkin sitten vähän kertoi”.
3. Toimittaja: ”Kysyisin vielä tästä sotilasliitto Natosta. Viimeisimmässä (Ylen) gallupissa suomalaisethan ovat yhä vankemmin sen kannalla. Mitä ajattelette tästä kyselystä ja miten kolleganne tähän reagoivat?”
Niinistö: ”No varmasti seurataan. Suomi ei nyt ole tässä aivan keskiössä ajatuksissa, vaan Ukraina”.
– Se on galluptulos. Eihän siitä muuta lausuttavaa ole. Kovassa nousussa, presidentti jatkoi.
4. Toimittaja: ”Jatkaisin vielä tästä Ylen eilisestä kyselystä, joka osoitti Nato-jäsenyyden kasvaneen entisestään Suomessa. Vaikuttaako tämä valtiojohdon tilanneavioon Nato-jäsenyydestä?”
Niinistö: ”Tuota, minä ainakin olen kovasti sitä mieltä, että eduskunta keskustelee nyt kaikki eri mahdollisuudet.”
– Olen sanonut, että meillä on turvallisia ratkaisuja olemassa, jotka turvaavat meitä, mutta jokaiseen liittyy myös omia riskejään. Nämä on nyt syytä huolellisesti käydä läpi. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole kannanoton tai edes valmiin kannanilmaisun aika, tai muutoin päädytään siihen, kyllä–ei-asetelmaan, vaan nyt on parempi, että nuo seikat perin pohjin selvitetään.
– Täytyy nimittäin muistaa, että jokaiseen ratkaisuun liittyy varmasti hyviä puolia, mutta jokaiseen ratkaisuun liittyy myöskin riskitekijöitä ja niitten puntaroinnista tässä on viime kädessä kyse – aivan aidosti, Niinistö sanoi.
5. Toimittaja: ”Tähän samaan teemaan haluaisin vielä jatkaa, että onko tämä kansalaisten kasvava Nato-kannatus jotenkin vaikuttanut teidän ajatteluunne tai ajatuksiinne? Ja kun tapasitte Ruotsin pääministerin, onko tällä Suomen kansan tahdolla merkitystä Ruotsin pääministerin ajatteluun?”
Niinistö: ”Nyt en lähtisi ollenkaan kertailemaan gallupien syy-yhteyttä tai konneksiteettiä päätöksenteon ajatteluun”.
6. Presidentiltä kysyttiin myös ruotsiksi Nato-jäsenyyden kannatuksen noususta Suomessa, sekä siitä, onko Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin kommenteilla Ruotsin Nato-jäsenyydestä ollut vaikutusta keskusteluun Suomessa.
Ruotsin pääministeri nimittäin kohautti viikko sitten (8.3.) toteamalla, että jos Ruotsi hakisi Naton jäseneksi nyt, se horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Lausunnon arvosteltiin rajoittavan esimerkiksi Suomen toimintaa ja päätöksentekoa.
Niinistö vastasi kysymykseen ja sanoi, että he ovat Anderssonin kanssa keskustelleet tilanteen (Nato-jäsenyyskannatuksen) muuttumisesta.
– Luulen, ettei sillä ole niin suurta merkitystä meidän kummankaan ajatuskulkuihin, presidentti sanoi.
Tällä hetkellä tuntuu, ettei pirukaan ota selvää presidentin Nato-mielipiteestä. Se lienee tarkoituskin, jotta kansanedustajat saavat kevään aikana rauhassa ja ilman ”valtiojohdon painostusta” miettiä mahdollisen Natoon liittymisen tai puolustusliiton ulkopuolelle jäämisen plussat ja miinukset.
Jos Niinistön Nato-kantoja kaivaa aiemmilta vuosilta, voi tiivistetysti todeta, että vielä ensimmäisessä presidentinvaalikampanjassaan Niinistö oli valmis liittymään ”eurooppalaisempaan Natoon”. Sittemmin hän ei ole nähnyt tarvetta sotilasliiton jäsenyydelle, mutta presidenttinä hän on kuitenkin halunnut pitää Nato-oven auki.
Lisäksi Niinistö on viimeisen kymmenen vuoden aikana vienyt Suomea kohti koko ajan syvempää sotilaallista puolustusyhteistyötä niin Naton kuin lukuisten muiden läntisten yhteistyökumppanuuksien kautta.
