Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Päivitystä:

71 Kyllä
11 Ei
20 EOS
96 Ei kerro

Huomattavaa on, että yksi ei-ääni on muuttunut EOS:ksi. Lisäksi muutama uusi on kertonut kantansa, ja se on näköjään kaikilla ollut kyllä.
@Passi

 

Professori: Päätös on Suomea suurempi asia​

Ihmiset eivät ole tarpeeksi sisäistäneet, kuinka vakava maailmantilanne Venäjän hyökkäyksen jälkeen on, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki MTV:lle.
– Maailma ei ole ollut yhtä lähellä ydinsotaa sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin, hän arvioi.

Kuuban ohjuskriisissä Neuvostoliitto kuljetti ballistisia ohjuksia Kuubaan sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut vastaavia ohjuksia Turkkiin ja Italiaa.
Vuoden 1962 kriisi laukesi, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto julkisesti ilmoittivat, ettei Yhdysvallat hyökkää Kuubaan ja Neuvostoliitto vetää ohjukset takaisin. Salaisesti sovittiin myös, että Yhdysvallat vie ohjuksensa pois Turkista.

Patomäen mukaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen aiheuttamat uhkakuvat ovat Suomea suurempia asioita.
– Tilanne on todella vaarallinen.

Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle. Suurin uhka liittyy siihen, että tämä Ukrainan sota laajentuisi Naton ja Venäjän väliseksi sodaksi. Se voi tapahtua aika helpostikin, Patomäki pohtii.

Ukrainan vuoden 2019 perustuslaissa lukee, että maa haluaa sekä Euroopan unionin että Naton jäsenmaaksi.
Ukraina jättikin jäsenhakemuksen EU:lle Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä vajaa kuukausi sitten. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on sen sijaan todennut, että Nato-jäsenyyden havittelusta Ukraina on valmis luopumaan osana mahdollista rauhaa Venäjän kanssa.

– Mielestäni ei missään nimessä kannata Suomen toimesta tehdä sellaista tekoa, joka voisi edesauttaa (Ukrainan) konfliktin edelleen laajentumista, Patomäki toteaa.

Naton tuomaa aseellista turvaa Patomäki pitää sikäli merkittävänä, että Venäjän kynnys käyttää aseellista voimaa Nato-jäsentä vastaan on hänen mielestään korkeampi kuin sellaista maata vastaan, joka ei ole Naton jäsen.
– Mutta kun sidotaan asia tähän laajempaan keskusteltuun, niin en näe sitä mitenkään riittävänä perusteena Nato-jäsenyydelle, hän sanoo.

 
68560252-3-1118x629.jpg

Norjassa on ollut viime päivinä käynnissä Cold Response 2022 -sotaharjoitus. Mukana on Nato-maiden lisäksi joukkoja myös Suomesta ja Ruotsista. LEHTIKUVA / AFP Geir Olsen

Ex-suurlähettiläs: Venäjän näkökulmasta olemme jo puolemme valinneet​

SATU SCHAUMAN | 19.03.2022 | 14:25
Pasi Patokallio ei usko, että Suomen Nato-hakemus eskaloisi tilannetta Ukrainassa.

Suomelle paras ajankohta Nato-jäsenyyden hakemiseen olisi seuraavien parin kuukauden aikana. Näin arvioi eläkkeellä oleva suurlähettiläs ja monissa asevalvontaneuvotteluissa Suomen edustajana toiminut Pasi Patokallio.
Hän muistuttaa, että Natolla on huippukokous Madridissa kesäkuun lopulla.
– Prosessi pitäisi saada siihen malliin, että tuossa kokouksessa olisi mahdollista tehdä jonkinlainen periaatepäätös asiasta. Siihen mennessä Suomessa pitäisi siis kyetä päättämään, haemmeko Nato-jäsenyyttä vai emme, jolloin huippukokous voisi tuoreeltaan ottaa siihen kantaa. Tätä tulisi pohjustaa diplomaattisilla kontakteilla kaikkiin Naton jäsenmaihin. Näkisin, että tässä on juuri nyt mahdollisuuksien ikkuna auki, reilun parin kuukauden ajan, Patokallio arvioi asiaa Verkkouutisille.
Patokallion mielestä Madridin huippukokous olisi luonteva paikka ottaa kantaa Suomen mahdolliseen haluun liittyä jäseneksi. Tätä seuraisivat luonnollisesti vielä jäsenyysneuvottelut sekä hakemuksen käsittely ja hyväksyminen kaikissa Naton 30 jäsenmaan parlamentissa.
Patokallio korostaa, että Suomen kannalta tärkeää olisi saada välivaihe Nato-hakemuksen jättämisestä sen voimaan tuloon mahdollisimman lyhyeksi.
– Vaikka tälle ajalle ei mitään kiveen hakattuja turvallisuustakeita saataisi, joka tapauksessa kaikkien 30 Nato-maan kanssa olisi käytävä keskustelut. Toivottavasti tätä pohjustetaan ja tehdään paraikaa.
– Suomen kannalta olisi todella tärkeää, ettemme joutuisi tilanteeseen, jossa prosessi jotenkin jämähtäisi Natoon.

 
68560252-3-1118x629.jpg

Norjassa on ollut viime päivinä käynnissä Cold Response 2022 -sotaharjoitus. Mukana on Nato-maiden lisäksi joukkoja myös Suomesta ja Ruotsista. LEHTIKUVA / AFP Geir Olsen

Ex-suurlähettiläs: Venäjän näkökulmasta olemme jo puolemme valinneet​

SATU SCHAUMAN | 19.03.2022 | 14:25
Pasi Patokallio ei usko, että Suomen Nato-hakemus eskaloisi tilannetta Ukrainassa.

Suomelle paras ajankohta Nato-jäsenyyden hakemiseen olisi seuraavien parin kuukauden aikana. Näin arvioi eläkkeellä oleva suurlähettiläs ja monissa asevalvontaneuvotteluissa Suomen edustajana toiminut Pasi Patokallio.
Hän muistuttaa, että Natolla on huippukokous Madridissa kesäkuun lopulla.
– Prosessi pitäisi saada siihen malliin, että tuossa kokouksessa olisi mahdollista tehdä jonkinlainen periaatepäätös asiasta. Siihen mennessä Suomessa pitäisi siis kyetä päättämään, haemmeko Nato-jäsenyyttä vai emme, jolloin huippukokous voisi tuoreeltaan ottaa siihen kantaa. Tätä tulisi pohjustaa diplomaattisilla kontakteilla kaikkiin Naton jäsenmaihin. Näkisin, että tässä on juuri nyt mahdollisuuksien ikkuna auki, reilun parin kuukauden ajan, Patokallio arvioi asiaa Verkkouutisille.
Patokallion mielestä Madridin huippukokous olisi luonteva paikka ottaa kantaa Suomen mahdolliseen haluun liittyä jäseneksi. Tätä seuraisivat luonnollisesti vielä jäsenyysneuvottelut sekä hakemuksen käsittely ja hyväksyminen kaikissa Naton 30 jäsenmaan parlamentissa.
Patokallio korostaa, että Suomen kannalta tärkeää olisi saada välivaihe Nato-hakemuksen jättämisestä sen voimaan tuloon mahdollisimman lyhyeksi.
– Vaikka tälle ajalle ei mitään kiveen hakattuja turvallisuustakeita saataisi, joka tapauksessa kaikkien 30 Nato-maan kanssa olisi käytävä keskustelut. Toivottavasti tätä pohjustetaan ja tehdään paraikaa.
– Suomen kannalta olisi todella tärkeää, ettemme joutuisi tilanteeseen, jossa prosessi jotenkin jämähtäisi Natoon.

Patokallio on Nato-jäsenyyden vastustaja. Omasta näkökulmastani, suomalaisena, puolen valinta tapahtuu vasta silloin, kun liitymme Naton täysjäseniksi. Kaikki muut vaihtoehdot ovat ryssän näkökulmasta vain heikkoutta, mihin voi iskeä. Jos Ukraina olisi Naton jäsen, siellä ei olisi sotaa nyt.
 
Tämä tarkoittaisi - jos siis otettaisiin tämä oikeasti tosissaan - yhteiskunnan militarisointia tasolle, jota en halua nähdä. Mallia Albania. Asekäsittelyä miehille ja naisille, lapsista vanhuksiin. Bunkkereiden sijoittelua tonteille ja puistoille joka mahdollisessa paikassa. Sotilasbudjetin nostoa reippaasti ylemmälle tasolle kuin Naton toivoma 2%.

Puolustusliitto Natoon liittyminen nyt kun faktat ovat ei vain pöydillä vaan suoraan brutaalisti silmillä luulisi olevan itsestään selvyys.
Eikä militarisointi vaikuttaisi uhkailuun. Sitten odottaisivat heikkoa PM tai presidentiä ja vaikuttamaan.
Jossain oli, että seuraavista eduskuntavaaleista tulisi nato vaalit niin ei niistä tule. Kyllä päätös tulee olla tehtynä ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa.
Jos vastaus on ei liitytä, niin Nato-vaalit kyllä käydään. Iso luuta kävisi eduskunnassa, vaikka päätöstä ei voisikaan enää muuttaa.
 
Perussuomalaisten enemmistö kannattaa NATO-jäsenyyttä, ja ettei kansanäänestystä tarvita.

Puheenjohtaja Riikka Purra: Selonteko tulee eduskunnalle, joten kanta linjataan siellä. Eduskuntaryhmä päättää, ja mandaatti tälle prosessille on haettu puoluejohdolta. Jäsenistön kanta on selvä, ja linjaus tehdään joka tapauksessa huhtikuun aikana. Nopeamminkin, jos tarve vaatii.

Sanoisin, ettei mitään epäselvää PS:n osalta. Prosessiksi on päätetty selontekoon pohjautuva eduskunnan keskustelu ja sitten eduskunnan linjaus. Ottaa nyt hetkensä, mutta näin harkiten, mutta viivyttelemättä edeten tämä kestää myös jälkikäteen historiallisen tarkastelun. Hätiköity paniikkiratkaisu antaisi tulevina vuosikymmeninä turhaa jossittelun ja hybridisenkin kyseenalaistamisen varaa.

Suunnatkaahan jatkossa kiihkeimmät kyselyt Kepun ja demarien suuntaan.

 
Tiedän että bulgaria on yksi venäjä myönteisimmistä nato maista mutta torppaisiko bulgaria suomen jäsenyyden? Hirvittävä ajatus. Video ilmeisesti tältä päivältä
Järjestäjänä:
The party is defined by various analysts and media as anti-European, anti-Western,[7] pro-Russian,[8] pro-Kremlin and pro-Putin,[9] as well as representing a Russian "fifth column" in Bulgaria.[10]



Ja vastamielenosoitus Naton puolesta
 

Professori: Päätös on Suomea suurempi asia​

Ihmiset eivät ole tarpeeksi sisäistäneet, kuinka vakava maailmantilanne Venäjän hyökkäyksen jälkeen on, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin professori Heikki Patomäki MTV:lle.
– Maailma ei ole ollut yhtä lähellä ydinsotaa sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin, hän arvioi.

Kuuban ohjuskriisissä Neuvostoliitto kuljetti ballistisia ohjuksia Kuubaan sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut vastaavia ohjuksia Turkkiin ja Italiaa.
Vuoden 1962 kriisi laukesi, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto julkisesti ilmoittivat, ettei Yhdysvallat hyökkää Kuubaan ja Neuvostoliitto vetää ohjukset takaisin. Salaisesti sovittiin myös, että Yhdysvallat vie ohjuksensa pois Turkista.

Patomäen mukaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen aiheuttamat uhkakuvat ovat Suomea suurempia asioita.
– Tilanne on todella vaarallinen.

Suurin uhka ei liity siihen, mitä Venäjä tekisi Suomelle. Suurin uhka liittyy siihen, että tämä Ukrainan sota laajentuisi Naton ja Venäjän väliseksi sodaksi. Se voi tapahtua aika helpostikin, Patomäki pohtii.

Ukrainan vuoden 2019 perustuslaissa lukee, että maa haluaa sekä Euroopan unionin että Naton jäsenmaaksi.
Ukraina jättikin jäsenhakemuksen EU:lle Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä vajaa kuukausi sitten. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on sen sijaan todennut, että Nato-jäsenyyden havittelusta Ukraina on valmis luopumaan osana mahdollista rauhaa Venäjän kanssa.

– Mielestäni ei missään nimessä kannata Suomen toimesta tehdä sellaista tekoa, joka voisi edesauttaa (Ukrainan) konfliktin edelleen laajentumista, Patomäki toteaa.

Naton tuomaa aseellista turvaa Patomäki pitää sikäli merkittävänä, että Venäjän kynnys käyttää aseellista voimaa Nato-jäsentä vastaan on hänen mielestään korkeampi kuin sellaista maata vastaan, joka ei ole Naton jäsen.
– Mutta kun sidotaan asia tähän laajempaan keskusteltuun, niin en näe sitä mitenkään riittävänä perusteena Nato-jäsenyydelle, hän sanoo.

Offtopiccina että Patomäellä on yliopiston hallintopiireissä(ainakin opiskelijoilla) maine hankalana vasemmisto-trollina. Toki ei noi nyt täysin tuulesta temmattuja pointteja ole, mutta enemmän opportunismi ja pelko haisee läpi sen tekstistä.

Ja en laske pois sitä vaihtoehtoa että olisi putinisti
 
Viimeksi muokattu:


Ja vastamielenosoitus Naton puolesta
onneksi suhteellisen pieni oppositiopuolue
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top