Ukrainaan luulivat menevänsä vahvasta asemasta. Nyt ei ole sitä vaaraa.
Jäätynyt konflikti ei ole Suomen etu. Sellaisen päättämien vaatii sotilaallisa toimia. Joten miten? Sotilaallisella paineella eli etenemällä. Eikä Venäjällä ole oikeastaan mitään, millä pidätellä etenemistä. Jäätynyt konflikti vaatii muskeleita, joilla pitää vastustaja hissukseen. Eli joukkoja rajalle. Venäjän joukot on Ukrainassa. Venäjä ei ole niin aivohalvaantunut, että voisi aloittaa uusia sotia. Ei Naton eikä edes Suomen kanssa. Ei tällä hetkellä ja muutamaan vuoteenkin voi olla hankalaa.
Jäätyneen konfliktin ratkaisu tarvitsee mielestäni ensisijaisesti sen, että toinen osapuoli myöntää, että on konflikti.
Siitähän niissä usein on kyse, erityisesti Venäjän kanssa. Jos toinen osapuoli sanoo, että me emme ole osapuoli, ei ole ketään kenen kanssa neuvotella konfliktin päättämisestä. Ja samaan aikaan koko maailma näkee, että kyllä, konflikti on, ja tuon kanssa.
Sitten vasta siinä patsastellaankin, että mitäs nyt. Kun en usko kuitenkaan, että Viipuria - tai Petsamoa! - lähdettäisiin hakemaan. Sitten varmaan katsoisivat Venäjällä, että ovat sodassa ja voitaisiin joskus rauhakin päästä solmimaan.
Siksi todella toivon, että Naton kanssa on asia käyty selväksi. Sillä vaikka Venäjä ei todellakaan just nyt pysty Suomea muuten uhkaamaan, niin kyllä se tuollaisen selkkauksen vaikka Kirjasalon tasavallan nimissä, jos ei omissaan, saa pystyyn. Koska: se voi luottaa siihen, että me emme rajaa ylitä ja käy Leningradia valtaamaan. Natomaiden kanssa tähän eivät voi luottaa.
Riskitön homma, jos muutaman sadan sotilaan henki ei merkitse mitään.