Kansa katsomossa?
Kari Rajamäki31.3.2022 15:59päivitetty 31.3.2022 15:596
10
Ukrainan järkyttävä sota on herättänyt ymmärrettävää vihaa Venäjää kohtaan. Suomella ei kuitenkaan ole ollut turvallisuusvajetta. Suomi on lunastanut itsenäisyytensä raskailla uhrauksilla ja vahvalla itsenäisyystahdolla. Suomen taloudellinen, demokraattinen ja sosiaalinen perusta on vakaa.
Suomi on vahva läntinen toimija ja EU:n jäsenmaa mutta joka Nato-kumppanuudella ja turvallisuusjärjestelyllään on vakauttanut myös lähialuetta.
Pohjois-Euroopan vakautta on Ruotsinkin hallitus korostanut ratkaisuissaan. Median raivoisa mielipidemuokkaus sekä aktiiviset viestit Naton ex-pääsihteereiltä, puhumattakaan Viron entisistä ja nykyisistä johtajista sekä USA:n ulkoministeristä ovat ajaneet Suomea etulinjaan. Jäämereltä Mustallemerelle ei kaivata enää uutta rintamalinjaa eikä Suomi haluttuna sotilaallisesti vahvana kumppanina voi olla myöskään ajamassa itseään tilaan, jossa sillä ei ole liikkumavaraa.
Nato-ratkaisun runttaaminen lehdistössä tuntuu nyt pehmittäneen valtiojohtoakin.
Taloustutkimuksen ja HS:n gallupit kelpaavat jo vastaamaan kansanäänestystä. Kansallisesti ratkaisevan ja mahdollisesti myös vakavia seurauksia luovan ratkaisun osalta ei vastuullinen valtiojohto katso gallupeja.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Ilmari Käihkö puhuu perustellusti etupiiriajattelun ansasta, joka vaikuttaa sisäpolitiikkaan, missä monimutkaiset tilanteet yksinkertaistetaan. ”Esimerkiksi suomalaisten Naton kannattajien ja vastustajien puheenvuoroissa saatetaan vaihtoehdot supistaa kahteen. Jos valtiot kuuluvat jo yhteen tai toiseen etupiiriin, on niiden valittava puolensa.
Tosiasiassa vaihtoehtoja on useita.
Jo liittoutumisen ja puolueettomuuden välillä on suuri kirjo erilaisia yhteistyön muotoja eri toimijoiden välillä.”
Eurooppalaisen sodan inhimilliset ja taloudelliset uhraukset suistavat nyt koko Eurooppaa syöksyyn ja perustellusti Alexander Stubb vaati sodan ja rauhan hinnan selvittämistä. Euroopan on vahvistettava sotilaallista voimaansa ja tahtoansa, jottei suurvaltojen raa´assa valtapolitiikassa pienet maat joudu niiden tantereiksi. Arvioitaessa mahdollisen Nato-hakemusta kysymys on sen käsittelystä ja sisällöstä. Kansalaisten ja päättäjien on arvioitava Venäjän kehityksen lisäksi suistaako mm. mahdollinen trumppilainen republikaani presidentinvaaleissa 2024 transatlanttisen suhteen raiteiltaan (UP 1/2022). Miten amerikkalaisten gallupit heijastelevat eurooppalaisten tarpeita?
Euroopan maat Suomea myöten ovat pahimmillaan kriisin eskaloituessa vaikeasti hallittavan pakolaisaallon kohteena kaikkine lieveilmiöineen ja valtavin kustannuksin. Saksan poliisi pelkää, että maahan pääsee ukrainalaisina sotapakolaisina myös rikollisliigan salakuljettamia ihmisiä Afrikasta ja Aasiasta. Suomen osalta Venäjän kehitykseen liittyy myös turvapaikanhakijoiden määrän hallitsematon kasvu. Valko-Venäjän aiemmat toimet ja nyt sodan kautta ihmisten hätää käytetään rikollisesti hyväksi ja samalla iskien länteen.
Jotta ymmärretään, että asiat heijastuvat myös sisäiseen turvallisuuteen on syytä muistaa talvi 2015. Sitä edelsi ulkoministeri Timo Soinin ja Suomen päätös boikotoida Venäjää ETYKin juhlakokouksen yhteydessä. Tätä Ranska ja Saksakin ihmetteli.
Ulkoministeriö lienee saanut tässäkin apua Viron suunnasta.
Venäjän Duuma piti ylimääräisen kokouksen Suomen tuomitsemiseksi ja tämä heijastui Sallassa. Laittoman maahanmuuton virta pysähtyi vasta Presidentti Niinistön Moskovan matkalla, jolloin Venäjä palasi noudattamaan vuodelta 2005 sovittua toimivaa rajavalvontaa.
Kansanvallan ja edustuksellisen demokratian uskottavuus ja kansalaisten sitoutuminen yhteiseen etenemiseen edellyttää avointa asian käsittelyä. Myös kansalaisten virallista mielipiteen kuulemista valittavista linjauksista.
Suomen selviytyminen edellyttää Suomen valtionjohdolta syvällisempää käsittelyä ja kansalaisten avoimen ja luotettavan keskustelun varmistamista ja yhteistä historiallista sitoutumista ja johtopäätöstä.
Suomen kansanvallan ja turvallisuuden perusta on arvokkaampi asia kuin Iltalehden Ristamäen kuvaus Nato-päätöksen käsittelyn merkityksestä Sanna Ukkolassa. Hänen mukaansa kyse on vain siitä, että päätöksen täytäntöön paneminen ”vaatii tietyn koreografian.”
KARI RAJAMÄKI
valtiopäiväneuvos, sisäministeri, tp-utvan jäsen 2003-2007, EU:n sisäasiainministerineuvoston pj 2006, sdp
www.tekniikkatalous.fi
