Analyysi: Valtiojohdon vakavat viestit valmistelevat suomalaisia historialliseen loikkaan
Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomen politiikkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kurssin korjausta, jossa halutaan pitää kaikki suomalaiset mukana.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kokoaa kansaa yhteen. Arkistokuva presidentti Niinistön mediatapaamisesta Presidentinlinnassa torstaina 10. maaliskuuta 2022. Kuva: Silja Viitala / Yle
PEKKA KINNUNEN
5.4. 19:19
https://yle.fi/uutiset/3-12390628#
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö on ottanut tavakseen kutsua eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhteisiin tapaamisiin, joissa linjataan kansakunnan suuria asioita.
Presidentti Niinistö tapasi puoluejohtajia viimeksi maanantaina 4. huhtikuuta.
Tapaamisesta julkaistiin yhteislausunto, jossa näkyy ja kuuluu presidentti Niinistön ääni.
Mielenkiintoinen oli erityisesti presidentin ja puoluejohtajien yhteisen kannanoton loppuvetoomus:
– Kutsumme kaikki Suomessa asuvat ihmiset maamme turvallisuuden eteen tehtävään yhteiseen työhön mukaan. On kaikkien vastuulla välttää vihanpitoa ja vastakkainasettelua Suomessa.
Rasismille(siirryt toiseen palveluun) ei ole tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa asuvien venäläisten ja venäjänkielisten syrjinnälle ei saa antaa tilaa.
Presidentti pitää tiivistä yhteyttä eduskuntaan
"Presidentti tiedottaa", on puoluejohtajien tyypillinen vastaus toimittajan kysymyksiin: mitä siellä puhuttiin, kuka sanoi mitä ja oliko erimielisyyttä.
– Toimikauteni aikana olen tavannut kutsua kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhteiseen keskusteluun. Puheena ovat olleet erityisesti turvallisuuteen liittyvät, usein herkkäluonteiset aiheet.
– Keskustelumme ovat aina olleet rakentavia ja uskoakseni muutkin kuin minä ovat niistä saaneet ajattelun aihetta, presidentti Niinistö kertoi huhtikuussa 2019, kun hän avasi nykyisen eduskunnan ensimmäiset valtiopäivät.
Vihapuhe on huolestuttanut presidenttiä
Viime eduskuntavaalien alla maaliskuussa 2019 presidentti
presidentti Niinistö ja puolueet vetosivat yhdessä vaalirauhan puolesta. Uhkailu tai väkivalta sanoissa tai teoissa eivät presidentin mielestä kuulu suomalaiselle vaalikentälle.
Huoli vihapuheesta ja Venäjän huolestuttava kehitys olivat presidentti Niinistön mielen päällä myös runsas vuosi sitten valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 2021.
Avajaispuheissaan sekä presidentti Niinistö että eduskunnan puhemiehenä silloin toiminut
Anu Vehviläinen (kesk.) olivat huolestuneita koventuneesta puheesta yhteiskunnassa ja pelkäsivät sen johtavan lopulta väkivaltaan.
Vehviläinen toivoi, että kansanedustajat näyttävät kansalle hyvää esimerkkiä puheissaan ja käytöksessään.
Niinistö viittasi valtiopäivien avajaispuheessaan myös venäläisen oppositiopoliitikon
Aleksei Navalnyin kohteluun.
Presidentti sanoi, että
Navalnyin tuomio oli aiheuttanut syvän railon Euroopan ja Venäjän suhteisiin, mikä hänen mukaansa heijastuu myös Suomen ja Venäjän väleihin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan riisui naamiot
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta toi uuden vaihteen presidentin ja puoluejohtajien tapaamisiin. Suomen turvallisuustilanne muuttui yhdessä yössä.
Presidentti Niinistön sanoin "nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kasvot näkyvät".
Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, mutta Suomen hakeutumisesta sotilasliitto Naton jäseneksi päättää eduskunta.
Presidentin ja puolueiden tiivistyneisiin tapaamisiin ovat usein liittyneet mukaan myös eduskunnan puhemiehistön sekä puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntien edustajat.
Presidentin, puolueiden ja eduskunnan tapaamisissa on sovittu turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän hallituksen selonteon tulevasta juoksutuksesta.
Eduskunnan selontekokeskustelun pohjalta tasavallan presidentti ja hallitus päättävät sitten mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen tuomisesta eduskunnan hyväksyttäväksi.
Presidentti ja puolueet kokoavat kansakuntaa yhteen
Tiedotteet presidentin ja puoluejohtajien keskusteluista ovat usein hyvin niukkoja.
Tunnelma viimeisimmässä tapaamisessa maanantaina 4. huhtikuuta oli vakava.
Presidentti ja puoluejohtajat tuomitsivat sotarikokset:
– Ukrainan sota ja Venäjän toimet Ukrainassa herättävät meissä syvää yhteistä huolta. Tuomitsemme kaikki sotarikokset, ja vaadimme niiden tutkimista ja syyllisten saattamista edesvastuuseen. Rikosten kohteeksi joutuneet siviilit ansaitsevat oikeutta.
Yhteistyö Ruotsin kanssa nousi voimakkaasti esille.
– Suomen turvallisuudesta on huolehdittava vakain tuumin ja yhdessä. Samalla on tärkeää, että tiivis yhteys ja yhteydenpito Suomen ja Ruotsin välillä säilyy, presidentti ja puoluejohtajat yhdessä linjasivat.
Loppuvetoomukset vihanpidon ja vastakkainasettelun välttämisestä sekä kaikille Suomessa asuville osoitettu kutsu osallistua Suomen turvallisuuden eteen tehtävään yhteiseen työhön ovat poikkeuksellisen vakavia viestiä.
Kansakuntaa valmistellaan nyt historialliseen loikkaan. Presidentti, hallitus ja eduskunta ottavat kevään aikana kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Voit keskustella tästä artikkelista 6.4.2022 kello 23 saakka.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomen politiikkaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kurssin korjausta, jossa halutaan pitää kaikki suomalaiset mukana.
yle.fi
www.svt.se
