Marinin sosialidemokraattisessa ajattelussa turvallisuudesta huolehtiminen on rauhanteko. Hallituksen kehysriihessä päättämät 1,7 miljardin euron uudet puolustushankinnat ovat pragmaattista politiikkaa.
– Kun tarkastelen omaa arvopohjaani sosialidemokraattina, se perustuu hyvin vahvasti rauhan, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden aatteille. Jokainenhan meistä tietenkin toivoo, että sotaa ja väkivaltaa ei olisi, mutta yhtä lailla olen pragmaattinen ja näen sen, että maailma, jossa me elämme, ei aina ole kaunis, Marin vakavoituu.
...
– Meidän pitää varautua siihen, että kaikki eivät toimi rauhanomaisesti. Ja itse näen myös turvallisuuspoliittiset ratkaisut siitä näkökulmasta, millä tavalla voimme ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti sitä, että väkivaltaa, konflikteja ja sotaa ei tulisi. Ja Nato-jäsenyys toisi mielestäni tähän syvyyttä sitä kautta, että on korkeampi kynnys hyökätä Nato-maahan kuin Natoon kuulumattomaan maahan, Marin arvioi.
...
”Puhuisin ennemmin viikoista”
Milloin olemme ratkaisusta viisaampia?
– Olen itse sanonut, että tämän kevään aikana ratkaisuja pitää pystyä tekemään. Huolellisesti, mutta kuitenkin ripeästi.
– Puhuisin ennemmin viikoista kuin kuukausista, Marin sanoo.
On aika käydä läpi, miten Nato-hakemus tapahtuisi.
TP-Utva voi antaa selonteon eduskuntakäsittelyn aikana lisäkirjauksen jäsenyyden hakemisesta. TP-Utva siis pitäisi kokouksen, jossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Marin esittäisivät puolustusliitto Natoon liittymistä.
– Mikäli valtionjohto eli tasavallan presidentti ja valtioneuvosto katsoisivat, että Nato-jäsenyyttä on syytä hakea, siitä annettaisiin eduskunnalle tiedonanto tai selonteko, jonka eduskunta omalta osaltaan käsittelisi, Marin kertoo.
– Olisi tietenkin suotavaa, että tämä vaihe olisi nyt tämän keskiviikkona annettavan selontekoprosessin jälkeen, mikäli tällaisiin johtopäätöksiin tulisimme, mutta ei ole mitään ehtoa sille, että tämän ensimmäisen vaiheen pitäisi olla käyty loppuun, ennen kuin toisessa vaiheessa voisimme toimia, Marin jatkaa.
Puoluejohtajilta signaali TP-Utvalle
TP-Utvassa tehtävää päätöstä edeltäisi puoluejohtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista koostuvan työryhmän ilmoitus Niinistölle ja Marinille, että Nato-jäsenyyden kannalla on vankka parlamentaarinen enemmistö.
Marin korostaa parlamentaarisen työryhmän painoarvoa.
– Meillä on aika vahvat hartiat näitä johtopäätöksiä tekemään parlamentaarisesti, ja tietenkin tasavallan presidentti omalta osaltaan puoluejohtajia tapaa ja on tässä prosessissa tiiviisti mukana. Eli meillä ovat kaikki keskeiset toimijat saman pöydän ääressä näitä pohdintoja tekemässä. Se mahdollistaa myös nopean ja virtaviivaisen päätöksenteon, Marin painottaa.
Marin johtaa Suomea historiallisessa murroskohdassa.
Hän on syntynyt vuonna 1985 ja varttunut aikuiseksi vapauden ilmapiirissä. Hänelle Nato ei ole tabu eikä mörkö, vaan demokraattisten valtioiden liittouma.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on Norjan työväenpuolueen entinen puheenjohtaja.
Minkälainen mielikuva sinulle on puolustusliitosta muodostunut?
– Nato on yksi yhteistyön foorumi, jossa puhutaan yhteisestä turvallisuudesta. Nato on poliittinen organisaatio. Eli näen, että Naton ydinolemus on siinä, että siellä ovat demokraattisesti valitut tahot keskustelemassa. Se ei ole sotilaiden johtama organisaatio, vaan se on poliittisesti valittujen ihmisten johtama organisaatio, Marin tähdentää.
Ja EU-maiden enemmistön yhteinen puolustusratkaisu.
– Kyllä, valtaosa EU:n jäsenmaista on Naton jäseniä. Ja keskustelua turvallisuudesta käydään molemmissa pöydissä, mutta Natossa totta kai paljon konkreettisemmalla tasolla, Marin arvioi.
www.kansanuutiset.fi
www.verkkouutiset.fi
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
