Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Tärkeintä on se että Natoon mennään ennen Ukrainan sodan päättymistä ihan siitä riippumatta mitä Ruotsi tekee tai jättää tekemättä. Ukrainan sota on se aikaikkuna jonka sisällä Suomesta pitää tulla Naton täysjäsen. Sen jälkeen riskit moninkertaistuvat vaikka toki Venäjä on heikko vielä pitkään sodan jälkeenkin.
Arviot sodan kestosta on kuukausista vuosiin.Sen suhteen ei tee tiukkaa. Mutta tää välitila, jossa nyt jo ollaan, olisi syytä pitää järkevän pituisena. Pistetään hakemus sisään mieluummin äkkiä kuin kuukausien kuluttua. Samalla pistetään naapurin diskuteeraukseen vauhtia. Ei hakemusten tarvitse samalle päivälle olla, swedut voi hyvin pistää omansa sisään viikkoja myöhemmin ja ehtivät samaan aikaan liittymään. Wirallinen jäsenyys vaatii sen huippukokouksen.
 
Naton kysymykseen vastaaminen pitäisi kaikenjärjen mukaan olla hyvin helppoa. Se on sillä tavalla mustavalkoinen kysymys kun ei ole kuin kaksivaihtoehtoa. Joka me liitymme ja saamme turvallisuustakuut sekä korkeamman mutta lyhyen aikavälin riskin sen suhteen mitä kaikkea Venäjä mahdollisesti päämme kääntämiseksi keksii tai sitten emme hae Naton jäsenyyttä ja otamme ehkä pienemmän riskin lyhyellä aikavälillä mutta huomattavasti suuremman riskin pidemmällä aikavälillä sen suhteen mitä Venäjä mahdollisesti päämme menoksi keksii.

Minulle vastaus on helppo ja varmasti suurimmalle osalle Foorumin jäsenistä muutoinkin. Vaikeampaa se on niille kansalaisille joille uutiset tarjoillaan valmiiksi pureskeltuina somen välityksellä ja joilla on heikommat eväät itsenäiseen ajatteluun (näitäkin kansalaisia meillä on paljon) nämä ihmiset on sitten vietävissä idoliensa suuntaa. Osa kääntyy naton kannalle ja osa pelottelun seurauksena natoa vastaan.
 
Jokaisella kansanedustajalla on kahteen mielipideleiriin kuuluvia äänestäjiä. Oman mielipiteen kertomista on viivyteltävä siihen asti, että kantansa voi perustella puolueen julki tuomalla kannalla. Mitä kauemmin SDP:n kantaa saadaan odottaa, sitä enemmän se heikentää vahvana pidetyn puolueen brändiä ja vaikutetaan potentiaalisiin liikkuvviin. Heinäluoman mitaliroskis, Tarjan Viro-sammakot ja Tuomiojan perussetit ovat niihin vaikuttaneet, mutta nyt demareiden pitäisi tehdä vahvoja ulostuloja, joissa ilmaistaisiin vahvaa paheksuntaa, järkyttyneisyyttä ja auttamishalua, eli samoja tunteita kuin heidän kaikilla äänestäjillään. Se häivyttäisi sumuverhoa, jonka läpi demariäänestäjät haluaisivat nyt nähdä.
Tuo puolueen valitseman linjan odottelu on hyvä selitys monen viivyttelylle. Useimmat kansanedustajat ovat hommassaan aivan muista syistä kuin NATO-kantaan liittyen. Eivät äänet ole siitä tulleet.

Sanna Marinilla ei näytä onnistuvan parhaalla tavalla nyt SDP:n puheenjohtajuuden ja pääministeriyden yhdistäminen. Mutta vaaleissa se mitataan -- en minä äänestäisi SDP:tä vaikka päätä leikattaisiin. Ei ole niin väliä, mikä on minusta uskottavaa tai johdonmukaista. Gallupeissa demareilla menee kovaa. Paljon tuolla kulkee väkeä, joiden järjenjuoksusta ei kiinni saa.
 
Voidaan varmaan jättää Ruotsi kokonaan keskustelusta kun ei niiltä näytä tulevan minkäänlaista "saman tahdin" signaalia.
Mitäpä niiden mielipiteellä muutenkaan enää on merkitystä Suomen mahdolliseen jäsenyyteen.

Kaivakoon napanöyhtää keskenään.
.
 
Voidaan varmaan jättää Ruotsi kokonaan keskustelusta kun ei niiltä näytä tulevan minkäänlaista "saman tahdin" signaalia.
Mitäpä niiden mielipiteellä muutenkaan enää on merkitystä Suomen mahdolliseen jäsenyyteen.

Kaivakoon napanöyhtää keskenään.
.
Lähinnä on mietityttänyt, että onko ruotsi esittänyt epävirallista toivetta, että Suomi hidastaisi omaa prosessiaan.
 
Tuossa kun otsikko tasolla luin päivän uutisia niin poliitikot kaipailevat keskustelua myös Naton varjopuolista, Kaikkonenkin maininnut, että vaikka Natossa on positiivisia asioita niin on myös negatiivisia. En oikein tiedä kenelle tuo on osoitettu ja totta kai joka asiassa on positiivisia ja negatiivisia puolia. Niin liittoutumattomuudessakin.

Suomessa varmaankin suurimpana negatiivisena asiana koetaan se, että joutuisimme fyysisesti auttamaan jotain toista maata jossain kuvitteellisessa mutta jonkin analyysin lopputulemana tulevassa tilanteessa. Suomalaiset ovat tottuneet että rahalla selvitään kaikesta mutta mitä jos joutuisimmekin lähettämään pataljoonan vapaaehtoisia puolustamaan jotain toista maata. Kotiin tulisi sinkkiarkkuja. Toisaalta voimmeko missään tilanteessa odottaa itse apua jos emme ole valmiita sitä antamaan? Monissa yhteyksissä suomalaisista oikein paistaa sellainen kuvotus muiden fyysistä auttamista kohtaan, kun kerran ollaan totuttu siihen, että rahalla saa apua toisille. Tällaisena esimerkkinä voisi mainita vaikka roskan kadulla. Miksi nostaa se kun jollekin maksetaan sen nostamisesta.

Nato myös maksaa mutta ehkä tuo myös säästöjä toista kautta. Meillä ei tarvitse kotimaasta löytyä ei niin kriittistä suorituskykyä mutta naton kautta on mahdollista saada siihen kakun päälle se mansikka mihin ei omalla rahalla ole mahdollisuuksia.

Joka tapauksessa näen näiden negatiivisten asioiden vastapainona paljon enemmän niitä positiivisia asioita. Venäjän reagointi suomen nato jäsenyyteen en näe negatiivisena koska se reaktio on joka tapauksessa olemassa. olemme jäseniä tai emme. Se reaktio tulee nyt todennäköisesti lyhyemmällä aikavälillä voimakkaammin mitä olisi tullut jos emme hakisi natoon. Toisaalta jos emme hae natoon niin se todennäköisesti tulisi jollain aikavälillä vielä voimakkaampana. Sellaisella voimakkuudella joka maksaa ihmishenkiä kymmeniä tuhansia enemmän mitä mahdollisessa naton operaatiossa menisi.
 
Minkäslainen joukko-osasto meillä tulisi olla valmiudessa, Nato tarvitsee apua muualla, vaikkapa Turkin suunnalla? Varusmiehiä sinne ei voine lähettää, ja aikamoinen menetys olisi pistää kouluttajat kiväärimiehiksi.
 
Minkäslainen joukko-osasto meillä tulisi olla valmiudessa, Nato tarvitsee apua muualla, vaikkapa Turkin suunnalla? Varusmiehiä sinne ei voine lähettää, ja aikamoinen menetys olisi pistää kouluttajat kiväärimiehiksi.
Suomessa olisi joka tapauksessa hyvä olla pataljoonan suuruinen korkean valmiuden joukko. Nämä voisivat olla vaikka sopimussotilaita 2-5 vuoden sopimuksella. Joukon koostumus olisi varmaankin, jos miettii suomen omia mahdollisia riskejä ja tarpeita niin taistelutoimintaan osallistuva joukko ei taistelua tukeva.
 
Minkäslainen joukko-osasto meillä tulisi olla valmiudessa, Nato tarvitsee apua muualla, vaikkapa Turkin suunnalla? Varusmiehiä sinne ei voine lähettää, ja aikamoinen menetys olisi pistää kouluttajat kiväärimiehiksi.
Onhan tästä ollut tuhannen kertaa puhetta. Ensinnäkin meidän miehet lähtevät vain Suomen päätöksestä. Toisekseen sinne ei mene varusmiehiä vaan sopimussotilaita kuten tähänkin asti. Varusmiespalveluksen suorittanut useimmiten erikoisjoukosta ilmoittautuu valmiuteen. Porukkaa kerätessä näistä valitaan ja tehdään heille sopimus. Tähän asti ja viimevuosina vain pieni osa halukkaista on mukaan päässyt. Tätä porukkaa sitten johtaa muutamat kantikset. Ja oikein pahaan paikkaan laitetaan erkkareita tai vastaavia.

Itse näen, että Naton myötä ehkä useampi pääsee reissuun ja halukkaita kyllä löytyy. Huomioitavaa kuitenkin on, että useinkaan operaatiot eivät ole ns Naton operaatioita vaan Natomaista kerätyn ryhmän operaatio. Ja joskus on Natojohtoinen YK:n operaatio kuten Jugoslaviassa. Yhtäkaikki menijöitä kyllä on se mitä tarvitseekin. Hieman voi olla paineita erkkarien tapaisten joukkojen lukumääräiseen kasvattamiseen ja aliupseerien näihin tehtäviin ja koulutukseen hiomiseen.
 
b0a5b2313cce4dc04b45a1e5a4c7d8d65b60fa2f979e05240d4a97b1587c2307.jpg
 

Marinin sosialidemokraattisessa ajattelussa turvallisuudesta huolehtiminen on rauhanteko. Hallituksen kehysriihessä päättämät 1,7 miljardin euron uudet puolustushankinnat ovat pragmaattista politiikkaa.


– Kun tarkastelen omaa arvopohjaani sosialidemokraattina, se perustuu hyvin vahvasti rauhan, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden aatteille. Jokainenhan meistä tietenkin toivoo, että sotaa ja väkivaltaa ei olisi, mutta yhtä lailla olen pragmaattinen ja näen sen, että maailma, jossa me elämme, ei aina ole kaunis, Marin vakavoituu.

...

– Meidän pitää varautua siihen, että kaikki eivät toimi rauhanomaisesti. Ja itse näen myös turvallisuuspoliittiset ratkaisut siitä näkökulmasta, millä tavalla voimme ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti sitä, että väkivaltaa, konflikteja ja sotaa ei tulisi. Ja Nato-jäsenyys toisi mielestäni tähän syvyyttä sitä kautta, että on korkeampi kynnys hyökätä Nato-maahan kuin Natoon kuulumattomaan maahan, Marin arvioi.

...

”Puhuisin ennemmin viikoista”​

Milloin olemme ratkaisusta viisaampia?

– Olen itse sanonut, että tämän kevään aikana ratkaisuja pitää pystyä tekemään. Huolellisesti, mutta kuitenkin ripeästi.

– Puhuisin ennemmin viikoista kuin kuukausista, Marin sanoo.

On aika käydä läpi, miten Nato-hakemus tapahtuisi.

TP-Utva voi antaa selonteon eduskuntakäsittelyn aikana lisäkirjauksen jäsenyyden hakemisesta. TP-Utva siis pitäisi kokouksen, jossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Marin esittäisivät puolustusliitto Natoon liittymistä.


– Mikäli valtionjohto eli tasavallan presidentti ja valtioneuvosto katsoisivat, että Nato-jäsenyyttä on syytä hakea, siitä annettaisiin eduskunnalle tiedonanto tai selonteko, jonka eduskunta omalta osaltaan käsittelisi, Marin kertoo.

– Olisi tietenkin suotavaa, että tämä vaihe olisi nyt tämän keskiviikkona annettavan selontekoprosessin jälkeen, mikäli tällaisiin johtopäätöksiin tulisimme, mutta ei ole mitään ehtoa sille, että tämän ensimmäisen vaiheen pitäisi olla käyty loppuun, ennen kuin toisessa vaiheessa voisimme toimia, Marin jatkaa.

Puoluejohtajilta signaali TP-Utvalle​

TP-Utvassa tehtävää päätöstä edeltäisi puoluejohtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista koostuvan työryhmän ilmoitus Niinistölle ja Marinille, että Nato-jäsenyyden kannalla on vankka parlamentaarinen enemmistö.

Marin korostaa parlamentaarisen työryhmän painoarvoa.

– Meillä on aika vahvat hartiat näitä johtopäätöksiä tekemään parlamentaarisesti, ja tietenkin tasavallan presidentti omalta osaltaan puoluejohtajia tapaa ja on tässä prosessissa tiiviisti mukana. Eli meillä ovat kaikki keskeiset toimijat saman pöydän ääressä näitä pohdintoja tekemässä. Se mahdollistaa myös nopean ja virtaviivaisen päätöksenteon, Marin painottaa.

Marin johtaa Suomea historiallisessa murroskohdassa.

Hän on syntynyt vuonna 1985 ja varttunut aikuiseksi vapauden ilmapiirissä. Hänelle Nato ei ole tabu eikä mörkö, vaan demokraattisten valtioiden liittouma.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on Norjan työväenpuolueen entinen puheenjohtaja.

Minkälainen mielikuva sinulle on puolustusliitosta muodostunut?

– Nato on yksi yhteistyön foorumi, jossa puhutaan yhteisestä turvallisuudesta. Nato on poliittinen organisaatio. Eli näen, että Naton ydinolemus on siinä, että siellä ovat demokraattisesti valitut tahot keskustelemassa. Se ei ole sotilaiden johtama organisaatio, vaan se on poliittisesti valittujen ihmisten johtama organisaatio, Marin tähdentää.

Ja EU-maiden enemmistön yhteinen puolustusratkaisu.


– Kyllä, valtaosa EU:n jäsenmaista on Naton jäseniä. Ja keskustelua turvallisuudesta käydään molemmissa pöydissä, mutta Natossa totta kai paljon konkreettisemmalla tasolla, Marin arvioi.

Marinin henkilökohtainen turvallisuuspoliittinen ajattelu on nuoruudesta alkaen perustunut siihen, että Suomi sijaitsee kansakuntana vaikeassa paikassa.

Hän puhuu isänmaan asiasta.

– Jokaiselle suomalaiselle Suomen itsenäisyys ja turvallisuus eli isänmaan asia on se kaikkein tärkein. Meillä on vaikea historia kansakuntana: olemme olleet Ruotsin vallan alla ja Venäjän vallan alla ja olleet sodassa. Kaikilla on nämä kokemukset sukujen tarinoiden kautta, Marin sanoo.

Marinin sukupolven sosialidemokratiassa yhdistyvät rauhanaate ja ennakkoluulottomuus Natoa kohtaan. Puolustusliitto itsessään pitää yllä rauhaa.

– Olen aina ollut vahvasti rauhanliikkeen toimija ja rauhan puolestapuhuja, kuten sosialidemokraatit ovat. Olen ollut Rauhanliiton hallituksessa jäsenenä aikoinaan. Minulle on tärkeää, että ihmiset voisivat elää rauhassa mahdollisimman hyvää elämää. Nyt Eurooppa on kuitenkin sodassa, kun Ukrainaan on hyökätty. Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että Ukrainaa tuetaan ja autetaan taistelemaan itsenäisyytensä ja rauhansa puolesta, Marin painottaa.
 
Ruotissa saa tapahtua ihmeitä tai sitten Suomessa täytyy laittaa jarrutus päälle jos Suomi ja Ruotsi meinaisivat tasa jalkaa astella Natoon. Ruotsi on siitä keskustelusta ja ajatusten vaihdosta Suomea perässä jota demokraattisessa yhteiskunnassa on hyvä käydä ennen päätösten tekoa. Suomessa sitä keskustelua on käyty viime aikoina aika reilustikin ja kohta pitäisi olla yhteenvedon ja päätösten teon hetki.

Suomessa laitettin turbo päälle samana päivänä kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ei mennyt montaa päivää siihenkään kun saatin ensimmäiset gallupit kansalaisten tunnelmista jotka olivat muuttuneet melko roimasti edellisistä mittauksista.

Jotenkin voisin kuvitella että Sauli oli miettinyt kuvion jo ihan valmiiksi siltä varalta että vaihtoehto se ja se toteutuu. Ruotsalaisilla ei ole Saulia kun se on meillä joten siellä marssitaan ihan eri tahtia :ROFLMAO: Niinistöstä on tullut ikääntyessään varovainen mies joka höpisee ympäripyöreitä silloinkin kun asiat pitäisi sanoa suoraan ja kiertelemättä mutta Saulissa on edelleenkin tiettyä oveluutta joka tulee esiin tiukoissa paikoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus muinoin olin tekemässä jotain remonttihommia kokoustilassa, jota käytti myös paikallinen Suomi-venäjä-seura. Vitriinissä oli venäjän puolelta tulleita pieniä lahjoja, enimmäkseen leninin pääknuppi- tai kokovartalopienoismalleja. Huomioni kiinnittyi yhteen lahjaan, se oli IL-2 maataistelukoneen metalliin valettu pienoismalli. Aika erikoinen lahja "ystävyysseuralta", ihmettelin jo tuolloin.
 
Viimeksi muokattu:
Junkkari | Vasemmistoliiton Nato-yllätys: kansanedustaja kertoo kannattavansa jäsenyyttä – ja puolue aikoo ehkä häivyttää kielteisen kantansa: https://www.hs.fi/junkkari/art-2000008744423.html?share=392e56658f1ee4f3352f072d10ac3a8b
NATO kynnyskysymys on pyyhitty jo pois tulevan puolueohjelman luonnoksesta
"
Puoluekokouksen pohjustukseksi vasemmistoliitto on lähettänyt luonnoksen uudesta tavoiteohjelmastaan puolueen piireihin ja puolueosastoihin kommentoitavaksi. HS:n näkemästä luonnoksesta löytyy melkoinen yllätys.

Siinä ei nimittäin mainita Natoa lainkaan."
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top