- Status
Loyd
Kenraali
Hyvä että Suomessa on yhteinen näkemys asiasta. Myös oppositio kannattaa nato-jäsenyyttä.
On kohtelias ele jos Orpo keskustelee asiasta demokraattien ja konservatiivien kanssa.
Tuskin Orpo tyrii, vaan esiintyy Suomen eduksi. Uskon että matkasta on keskusteltu myös valtionjohdon kanssa.
On kohtelias ele jos Orpo keskustelee asiasta demokraattien ja konservatiivien kanssa.
Tuskin Orpo tyrii, vaan esiintyy Suomen eduksi. Uskon että matkasta on keskusteltu myös valtionjohdon kanssa.
Sako
Eversti
Ei voi eikä saa. Mutta Orpo voi hakea tukea Suomen ratkaisulle, kunhan ei lupaile valtion suulla vastapalvuksia. Henilökohtaiset palvelukset saa riittää
Siks tää veto haisee paskalleEi voi eikä saa. Mutta Orpo voi hakea tukea Suomen ratkaisulle, kunhan ei lupaile valtion suulla vastapalvuksia. Henilökohtaiset palvelukset saa riittää
tulikomento
Supreme Leader
Voi perkele jos Urpo on napsimassa poliittisia irtopisteitä ensi vuoden edarivaaleja varten. Antaisi Marinin nyt viedä Suomi Natoon ensin kun sille nyt on kansalaisten ja eduskunnan tuki.
Jos se menee keskustelemaan opposition kanssa ja "tulevan" republikaanien presidenttiehdokas Donald Trumpin kanssa
Tarkoitit varmaan tasavallan presidentti Niinistöä?
viimeinen mohikaani
Majuri
Orpon kaikkien aikojen suurin hölmön tölväys oli pelata itsensä ja puolueensa oppositioon historiallisesti kriittisellä hetkellä: EU-eunukiksi ehtii myöhemminkin mutta NATO:on liitytään vain kerran. "NATO-puolue Kokoomuksen" pääministerillä olisi ollut ainutkertainen tilaisuus jättää oma puumerkkinsä historiaan mutta nyt Petteri joutuukin seuraamaan vaihtopenkiltä, kuinka sossut vievät Suomen NATO:on.
"Oppositiojohtaja" Orpon haastatteluista on paistanut läpi sellainen maailmaa syleilevä voi-vittu-kun-vituttaa vitutus. Ensin meni koronamiljardit sivu suun ja nyt tämä. Arvo Pohjalla ja muilla sekoiluilla on hintansa, toivottavasti pumppu kestää!
skärdis
Greatest Leader
Menolipulla
Chariowalda
Kersantti
Eikös siellä ole jo ollut yksi dosentti?
Lähinnä tästä Orpon reissusta tulee mieleen vanha kunnon toinen maailmansota ja Suomen ulkopolitiikka.
Silloin Neuvostoliiton suurlähettiläs Ruotsissa madame Aleksandra Kollontai oli mukana sekä talvi- että jatkosodan rauhanneuvotteluissa osittain puhtaasti henkilökohtaisella tasolla. Tai entinen valtiollisen poliisin virkailija ja entinen Suomen sisäasiainministeri Kekkonen kävi keskustelemassa Britannian tiedustelupalvelun kanssa jatkosodan aikana Tukholmassa. Baltiassa käy Valpon virkailijoita katsomassa, mitä se liittolainen niillä miehitetyillä alueilla oikeasti puuhaa...
Lähtökohtaisesti oletan, että puhevälit ovat kunnossa, joten valtiojohto on ollut reissusta tietoinen ja kaikki harasoo. Jos taas valtiojohto ei ole ollut asiasta tietoinen, niin melkoisen omituista toimintaa on taas Orpolta. Ei mitään katastrofaalista maailman kannalta, mutta munat valtiolle Suomen edun vaarantamisesta.
Silloin Neuvostoliiton suurlähettiläs Ruotsissa madame Aleksandra Kollontai oli mukana sekä talvi- että jatkosodan rauhanneuvotteluissa osittain puhtaasti henkilökohtaisella tasolla. Tai entinen valtiollisen poliisin virkailija ja entinen Suomen sisäasiainministeri Kekkonen kävi keskustelemassa Britannian tiedustelupalvelun kanssa jatkosodan aikana Tukholmassa. Baltiassa käy Valpon virkailijoita katsomassa, mitä se liittolainen niillä miehitetyillä alueilla oikeasti puuhaa...
Lähtökohtaisesti oletan, että puhevälit ovat kunnossa, joten valtiojohto on ollut reissusta tietoinen ja kaikki harasoo. Jos taas valtiojohto ei ole ollut asiasta tietoinen, niin melkoisen omituista toimintaa on taas Orpolta. Ei mitään katastrofaalista maailman kannalta, mutta munat valtiolle Suomen edun vaarantamisesta.
Venäjä voi pelästyttää suomalaiset Nato-jäsenyysprosessin aikana: ”Yhtenä mahdollisuutena on pienen, rajallisen alueen haltuunotto syrjäiseltä seudulta” ‒ Jussi Halla-aho kehottaa varaamaan ruokaa kellariin pariksi viikoksi
”Venäjä ei ensisijaisesti halua sotaa, vaan se haluaa saada muut käyttäytymään haluamallaan tavalla.”Jaa
Kuuntele
Jussi Halla-ahosta on mahdollista, että Venäjä pyrkii pelottelemaan Suomea tai vaikuttamaan Naton jäsenmaihin, jotta niiden kynnys hyväksyä Suomi jäseneksi nousisi. Kuva: Annika Haapanen
Uutiset|Politiikka17.4.202218:00
Paula Liesmäki
Ukrainan sodan pitkittyessä Venäjä tuskin hyökkää kovin pian minnekään muualle, perussuomalaisten kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo. ”Sillä ole siihen kykyä.”
Realistisempi uhka Suomelle on pienimuotoisempi kiusanteko.
”Vaikka Venäjä ei kykene kunnialliseen sodankäyntiin, se kykenee kyllä tuhoamaan kaiken ympäriltään. Sillä on materiaalia, joka soveltuu kaupunkien tuhoamiseen. Sen takia kaikkein tärkeintä on nostaa hyökkäyksen kynnys niin korkealle, että Venäjä ei ryhdy siihen.”
Eduskunta keskustelee ensi keskiviikkona Natosta ajankohtaisselonteon pohjalta.
Nato-jäsenyysprosessin aikana Venäjä voi tehdä jotain, mikä ei muodosta suurta sotilaallista uhkaa mutta pelästyttää ihmiset.
”Yhtenä mahdollisuutena on pienen, rajallisen alueen haltuunotto syrjäiseltä seudulta. Näin saadaan aikaiseksi rajakonflikti ilman, että täytyy ampua laukaustakaan. Se pelästyttäisi kaikki.”
Halla-aho kehottaakin suomalaisia pitämään yllä jatkuvaa hätävaraa: ruokaa pariksi viikoksi ja muita välttämättömyyksiä kellarissa.
”Se ei ole vaikea asia, että uhraa muutaman tunnin suunnitteluun ja isompaan kauppareissuun.”
Halla-aho pitää Naton ulkopuolella olemista Suomelle suurempana riskinä kuin siihen liittymistä.
Miksi Venäjä vastustaa Naton laajenemista? Halla-ahosta oikea tulkinta on se, että Venäjä kokee Naton esteeksi imperialististen ambitioidensa toteuttamiselle.
Suomen tai Ukrainan Nato-jäsenyys olisi niin suuri pelote, että se estäisi Venäjää edistämästä tavoitteitaan.
Venäjä itse kertoo vastustavansa Naton laajenemista, koska se kokee Naton sotilaallisena uhkana itselleen. ”Tätä tarinaa Moskova ja Moskovan ymmärtäjät kertovat.”
”Meillä Suomessa Natoon kriittiseksi suhtautuvat ajattelevat yleensä, että Venäjällä ei ole järkevää syytä kohdistaa voimatoimia Suomeen. No ei sillä ole järkeviä syitä kohdistaa niitä Ukrainaankaan.”
Halla-aho puhuu ukrainaa ja venäjää. Hän oli Kiovassa Suomen suurlähetystössä töissä 1990-luvulla.
Sodan aikana hän on julkaissut videoita niin venäläisille kuin ukrainalaisille.
Venäjä määrittelee itse motiivinsa ja intressinsä, Halla-aho korostaa. ”Voimme vain yrittää puolustaa omaa turvallisuuttamme Suomeen kohdistuvia intressejä vastaan.”
Entä Nato-jäsenyyden riskit?
Halla-ahosta on mahdollista, Venäjä pyrkii pelottelemaan Suomea tai vaikuttamaan Naton jäsenmaihin, jotta niiden kynnys hyväksyä Suomi jäseneksi nousisi.
Riski on olemassa ajanjaksolla, kun Suomi on jättänyt jäsenyyshakemuksen, mutta Nato ei ole tehnyt jäsenyydestä päätöstä.
”On mahdollista että Venäjä pyrkii näyttävään jäynään, joka voitaisiin tulkita konfliktiksi.”
Konfliktin osapuoli ei voi liittyä Natoon. Halla-aho näkee, että asiasta tulisi silloin arvovaltakysymys Natolle.
”En oikein usko, että siellä päässä olisi poliittista valmiutta antaa Venäjän määritellä tällä tavalla, kuka voi liittyä jäseneksi.”
Vastatoimien pelko on kuitenkin pikemminkin syy liittyä Natoon kuin olla liittymättä, Halla-aho sanoo.
”Jos teemme päätöksen, meidän täytyy edetä sen mukaan, eikä ryhtyä poukkoilemaan ulkoisten provokaatioiden takia.”
”Venäjä ei ensisijaisesti halua sotaa, vaan se haluaa saada muut käyttäytymään haluamallaan tavalla.”
Ukrainassa venäläisten parissa on selkeästi turhautumista siihen, että sota sujuu huonosti, sanoo Halla-aho.
”Venäläisistä ei ole käymään perinteistä sotaa vaan he kykenevät lähinnä tappamaan siviilejä tai pommittamaan kaupunkeja kaukaa turvallisen välimatkan päästä.”
Siivileihin kohdistuvat rikokset ovat selvästi saaneet vauhtia EU:n pakotekeskusteluun ja sen vaikeimpaan kysymykseen eli energiayhteistyön lopettamiseen Venäjän kanssa.
EU:ssa päätöksenteko vie yleensä vuosia. Nyt päätöksiä on saatu aikaan tyypillisesti viikoissa, Halla-aho sanoo. Todelliseen tarpeeseen nähden päätöksenteko on kuitenkin liian hidasta.
”Jos ajatellaan sotatilannetta Ukrainassa, siinä päivät ja tunnit ovat kalliita.”
Kaikkein nopeimpiin toimiin ovat kyenneet Yhdysvallat ja Britannia, Halla-aho huomauttaa. EU on hidastanut energiasaartoon liittyvää päätöksentekoa, koska se on pyrkinyt etenemään pakoterintamalla samassa tahdissa.
Nyt monet Itä-Euroopan maat ovat ryhtyneet tekemään kansallisia päätöksen venäläisen energian tuonnin lopettamisesta.
”Toivottavasti niitä tulee lisää, koska ne tietenkin lisäävät EU:n sisällä painetta vastaanpanevia maita kohtaan.”
Venäjä voi pelästyttää suomalaiset Nato-jäsenyysprosessin aikana: ”Yhtenä mahdollisuutena on pienen, rajallisen alueen haltuunotto syrjäiseltä seudulta” ‒ Jussi Halla-aho kehottaa varaamaan ruokaa kellariin pariksi viikoksi
”Venäjä ei ensisijaisesti halua sotaa, vaan se haluaa saada muut käyttäytymään haluamallaan tavalla.”
www.maaseuduntulevaisuus.fi
No mietihän nyt. Kokoomus on kailottanut Nato-teemaa hau evö pitkään ja nyt se on lähinnä statistin roolissa koko touhussa. Kai se on pakko jollain tapaa nostaa häntäänsä edes kotimaisten syiden takia. Keitä Kokoomus lopulta matkoillaan tapaa ja ei tapaa....siinä on se pointti. Kun haisee tunkiolle, niin kyllä se on nimenomaan tuo Nöösipojan rooli tässä kohtaa, täysi sivurooli...katsellaan ketä tapaa ja siitä sen koko matkailusession Arvon tosiolevasti sitten näkee.
Kannattajiaan varten Kokoomus tämän tekee, mutta voihan siitä sukeutua vaikka millainen Tarina, jonka mukaan Kokoomus suorastaan pelasti jäsenyyden.....
No tämähän se selvästi kirvestää mieltä. Silkka statistin osa, kenties vain kuiskaaja jossain pölhössä kesäteatterissa. Kuka nostaa kissin hännän, jos ei kissi ite? Ketä Orpo tapaa.....siinä on SE kysymys. En tiedä onko matkailusta kansallista vahinkoa, tuskin, jos tavataan kolmannen luokan virkamiehiä tai neljännen luokan analyysiviisaita. Ompahan nyt jotain.
- Status