Olen todella tyytyväinen tähän, mutta pettynyt siihen, että miksi vasta nyt?
Tämä olisi pitänyt tehdä jo 31 vuotta sitten, vuonna 1991.
Parempi silti myöhässä, kuin ei ollenkaan!
Joidenkin vassari-idealistien lässytys kiireestä Nato-päätöksenteossa on käsittämätöntä. Ei tässä todellakaan ole mitään liiallista kiirettä pidetty, ja tälläkin kansanedustajalla on todellisuudessa ollut kymmeniä vuosia aikaa moittia länttä ja Natoa.
Vaikka kaikki selvitykset ovat yksimielisesti sitä mieltä, että Natojäsenyys on Suomen ja lähialueemme etu, joidenkin päät eivät käänny - varsinkaan sellaisten, jotka kumartavat itään ja pyllistävät samalla länteen jo monessa sukupolvessa:
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...vastaan-jos-hallitus-paattaa-hakea-jasenyytta
Veronika Honkasalo äänestää Natoa vastaan, jos hallitus päättää hakea jäsenyyttä
TOIVO HAIMI11.5.2022 14.32
KOTIMAA
Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo vastustaa edelleen Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Jos hallitus päättää hakea Naton jäsenyyttä, Honkasalo aikoo äänestää sitä vastaan.
Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas) ei ole muuttanut mieltään, vaan vastustaa edelleen Suomen Nato-jäsenyyttä. Honkasalo kertoo halunneensa katsoa selontekoprosessin rauhassa läpi ja punnita asiaa eri näkökulmista.
Veronika Honkasalo kertoo suhtautuvansa Suomen Nato-jäsenyyteen yhä kriittisesti ja äänestävänsä jäsenyyttä vastaan, jos ja kun hallitus tuo jäsenhakemuksen eduskunnan käsiteltäväksi.
– Tässä joudutaan tekemään hyvin pitkälle tähtäävää analyysiä hyvin epävarman tiedon varassa, Honkasalo kertoo KU:lle keskiviikkona 11. toukokuuta.
– Ei ole ketään asiantuntijaa, joka voisi varmuudella ennustaa tulevaisuutta, joten se jää meidän kansanedustajien vastuulle.
Veronika Honkasalo sanoo, että Suomessa on ollut liittoutumattomuuteen pohjautuva turvallisuuspoliittinen linja, joka on luotu kestämään myös konflikteja ja kriisejä. Honkasalon mukaan nyt on ollut se hetki arvioida, onko nykyinen tilanne sellainen, joka antaa tarpeen dramaattisella tavalla muuttaa sitä linjaa.
ILMOITUS
Veronika Honkasalo korostaa sitä, että liittoutumattomuus ei ole sama kuin puolueettomuus.
– Asevientipäätös, joka oli mielestäni oikeansuuntainen, oli historiallinen. Sen myötä emme ole enää puolueettomia. Sotilaallinen liittoutumattomuus on mielestäni asia erikseen, Honkasalo sanoo.
Onko ydinaseriisunta mahdollista Nato-maana?
Honkasalo näkee pitkällä aikavälillä arvioitaessa ydinaseet Nato-jäsenyyden negatiivisena puolena.
– Pelotevaikutus perustuu ydinaseisiin, joka on osa Naton sisäänkirjoitettua doktriiniä. Liittymällä Natoon me ikään kuin allekirjoitamme ydinasejärjestelmän, kun meidän pitäisi päinvastoin voimallisesti edistää ydinaseriisuntaa eikä liittyä osaksi sotilasliittoa, jonka toiminnan ytimeen kuuluvat ydinaseet ja ydinasepelote.
Veronika Honkasalo muistuttaa, että 86 maata ovat allekirjoittaneet YK:n ydinasekieltosopimuksen ja 60 maata ovat ratifioineet sen.
– Yksikään Nato-maa ei ole sitä tehnyt. Mielestäni keskeinen kysymys on se, onko ydinaseriisunta mahdollista Nato-maana.
Toinen Honkasalon huoli liittyy Yhdysvaltojen kehitykseen.
– USA käyttää Natossa merkittävää valtaa, mutta sen demokratiakehitys on erittäin epävarmaa tulevaisuudessa. Emme tiedä, kuka siellä valitaan seuraavaksi presidentiksi ja voi olla, että Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittiset intressit ovat hyvin erilaisia kuin Suomen, Honkasalo pohtii ja nostaa esille Naton viidennen artiklan turvatakuut.
– Viidennen artiklan aktivointi ei velvoita kaikkia Naton jäsenmaita osallistumaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan puolustamiseen, mutta kaikilla mailla on velvollisuus antaa jonkinlaista apua, Honkasalo avaa.
– Emme voi olla varmoja siitä, mitä se apu sisällöllisesti olisi. Kaikki tiedämme, että jokainen maa viime kädessä vastaa itse omasta puolustuksestaan.
Honkasalo kysyy myös, miten Suomi voi jatkossa tehdä uskottavaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Se linja joutuu koetukselle. Tässä tietysti Nato-maa Turkki on keskeisin esimerkki.
Valtava todistustaakka
Veronika Honkasalo sanoo, että sekä Naton kannattajat että vastustajat ja alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomen on varautudattava laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin Venäjän suunnalta, kun tämä Nato-päätös tehdään.
– Meille syntyy myös hyvin jännitteinen itäraja Venäjän kanssa. Se tulee olemaan pysyvä osa turvallisuuspolitiikkaamme. Pohdintaa siitä, mitä jännitteinen itäraja tarkoittaa myös sillä alueella asuvien ihmisten arjen näkökulmasta, en ole juurikaan nähnyt. Merja Kyllönen on sitä omissa puheenvuoroissaan nostanut esille.
Veronika Honkasalo kokee, että monipuolista, kriittistä ja analyyttistä Nato-keskustelua ei ole ehditty Suomessa käydä.
– Niillä, jotka suhtautuvat jäsenyyteen kielteisesti ja kriittisesti, on ollut valtava todistustaakka argumentointinsa kirkastamiseksi, Honkasalo pohtii. Samanlaista todistustaakkaa ei Honkasalon mukaan ole ollut jäsenyyden kannattajilla.
– Palstatilaa mediassa saa kertomalla kannattavansa Natoa, mutta ei sillä, että kertoo kriittisistä pohdinnoista ja analyyseistä.
Veronika Honkasalo ajattelee, että jälkikäteen varmasti osataan arvostaa sitä, että Suomen Nato-jäsenyydestä käytiin kriittistä ja analyyttistä keskustelua.
– Kuten Li Andersson on sanonut, on terveen demokratian merkki, että myös tällaisessa jännitteisessä uhkaavassa ja pelottavassa tilanteessa kestetään erimielisyyksiä. Niistä pitää voida puhua.
Veronika Honkasalon lisäksi myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ilmoitti kantansa keskiviikkona. Saramo sanoi Uutissuomalaiselle kannattavansa Nato-jäsenyyttä.