Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi

  • Äänestäjiä yhteensä
    883

Bloombergin lähteet: Nämä ovat Turkin ehdot Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle​

Suomen ja Ruotsin on tarkoitus jättää hakemuskirjeensä Brysseliin keskiviikkona yhdeksältä aamulla.


...

Bloomberg: Turkki olisi valmis hyväksymään Suomen Nato-jäsenyyden päästyään F-35-hävittäjäohjelmaan​

Turkki voisi hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden päästyään takaisin F-35-hävittäjä järjestelmään, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Bloomberg on haastatellut aiheesta kolmea nimettömänä pysyttelevää turkkilaista virkamieslähdettä.
Yhdysvallat erotti Turkin F-35-hävittäjäohjelmasta sen jälkeen, kun Turkki oli ostanut Venäjältä S-400-ohjustorjuntajärjestelmän. Sitä pidettiin riskinä Natolle, jonka jäsenmaa Turkki on.
Virkamieslähteiden mukaan Turkki haluaa, että asekauppaa seuranneet pakotteet poistetaan.
Lisäksi Turkki vaatii Suomea ja Ruotsia tunnustamaan kurdien itsehallintoa ajavan PKK:n terroristijärjestöksi. EU on jo luokitellut sen terroristijärjestöksi.
Tämä ei vielä riitä Turkille. Ankarassa halutaan, että Suomi ja Ruotsi tuomitsevat PKK:n ohella myös esimerkiksi Syyriassa toimivat kurdijoukot.
Moni länsimaa on tukenut Syyriassa kurdijohtoisia Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF) taistelussa äärijärjestö Isisiä vastaan, mikä on hiertänyt Turkin ja muiden Nato-maiden välejä. Turkki näkee SDF:ään kuuluvat kurdijoukot PKK:n haarana.
Turkki haluaa virkamiesten mukaan myös, että Suomi ja Ruotsi ottavat tiukemman linjan maissa oleviin PKK-myönteisiin henkilöihin.
Virkamiehet nostavat esiin myös asevientikiellon, jonka Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.
Vaikka Turkilla ei ole merkittävää asekauppaa Suomen ja Ruotsin kanssa, ei se virkamiesten mukaan halua periaatteessa ottaa liittoumaan maita, jotka eivät suostu asekauppoihin sen kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
(IS - STT)https://www.is.fi/politiikka/art-2000008809832.html
 
Hesarin näkökulma

Ulkomaat|HS-analyysi

Suomen Nato-hakemuksen yllä leijuu myös Turkin ja USA:n kieroon kasvaneiden suhteiden haamu​

Turkin näkökulmasta Yhdysvallat on veljeillyt terroristien kanssa ja antanut suojapaikan vallankaappausyrityksen päätekijälle. Tutkija Johanna Vuorelman mukaan on virhe kuitata Erdoğanin puheet kurditerroristeista pelkäksi sanahelinäksi.

TILAAJILLE
Räjähdys valaisi taivaan syyrialaisessa Ras al-Ainin kaupungissa Turkin rajan tuntumassa 17. lokakuuta 2019.

Räjähdys valaisi taivaan syyrialaisessa Ras al-Ainin kaupungissa Turkin rajan tuntumassa 17. lokakuuta 2019. KUVA: STOYAN NENOV / REUTERS
Pekka Mykkänen HS

2:00 | Päivitetty 6:14
VOISITTEKO kuvitella niin kieroa tilannetta, että yksi sotilasliitto Naton jäsenmaa tekisi läheistä yhteistyötä järjestön kanssa, jota toinen Nato-maa pitää terroristijärjestönä?

Tai että tämä samainen mukamas-liittolainen antaisi turvapaikan miehelle, jota siellä toisessa Nato-maassa pidetään itseensä kohdistuneen vallankaappaushankkeen pääpiruna?

Siinäpä ylimalkaisesti kaksi mutkikasta asetelmaa, jotka ovat hiertäneet Turkin ja Yhdysvaltain suhteita viime vuosina, monien muiden ongelmien ohella.

Turkkihan on tunnetusti se maa, joka seisoo parhaillaan pahimpana tulppana Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien tiellä. Turkki syyttää maakaksikkoa kurdien PKK-järjestön terroristien suojelemisesta.

Yhdysvallat puolestaan ei malta odottaa, että maakaksikosta tulee osa sotilasliittoa, koska ne ovat Yhdysvaltain mielestä kaikin puolin valioyksilöitä Nato-yhteisöön.

Näin ollen Turkille on koittanut erityisen otollinen hetki koetella Yhdysvaltoja ja muita Nato-liittolaisiaan, nostaa esille mielipahan aiheitaan, maksaa kalavelkojaan ja mahdollisesti ladella vaatimuksia pöytään.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin Naton huippukokouksessa Lontoossa joulukuussa 2019.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin Naton huippukokouksessa Lontoossa joulukuussa 2019. KUVA: MURAT CETINMUHURDAR / TURKIN PRESIDENTIN KANSLIA
MONI muistanee vielä syksyn 2019 uutiset, joissa kerrottiin Turkin hyökänneen Pohjois-Syyriaan. Hyökkäys alkoi vain kolme päivää sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vetävänsä yhdysvaltalaisjoukot pois alueelta.

Trumpin näkökulmasta homma oli Pohjois-Syyriassa taputeltu: Yhdysvallat oli paikallisten kurdiliittolaistensa ja kansainvälisen koalitionsa kanssa lyönyt terroristijärjestö Isisin. Oli aika häipyä.

Yhdysvaltain ykkösliittolainen Pohjois-Syyriassa oli ollut kurdien Syyrian demokraattiset joukot eli SDF, jonka sotilaallinen ydinryhmä on nimeltään YPG.

Turkin näkökulmasta PKK-taustasta syntynyt YPG on yhtä kuin PKK eli Kurdistanin työväenpuolue, Turkkia vuosikymmenet piinannut terroristijärjestö. Myös Yhdysvallat ja EU pitävät PKK:ta terroristijärjestönä.

Menemättä tarkemmin syksyn 2019 tapahtumiin, mainittakoon, että Turkin raju hyökkäys Yhdysvaltain hylkäämiä kurdiliittolaisia vastaan pakotti kurdijoukot tekemään yhteistyötä Syyrian asevoimien kanssa. Tämän yhteistyökuvion taas kätilöi Venäjä, joka oli Syyriassa turvaamassa omia etujaan.

Turkki lopetti hyökkäyksensä runsaan viikon päästä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kahden kesken solmimalla tulitaukosopimuksella.

Kurdit kokivat, että Yhdysvaltain äkkilähtö alueeltaan oli suuren luokan petos. Turkkikin koki tulleensa petetyksi: sen sijaan, että Nato-liittolaiset olisivat osoittaneet solidaarisuutta Turkin terrorismihuolille, jotkut niistä panivat Turkin asevientikieltoon. Siihen kieltoon liittyivät myös Suomi ja Ruotsi.

TURKIN ja Yhdysvaltain suhteissa on monia keskinäisen katkeruuden lähteitä ja siten voi ajatella, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ripustaminen kurdikysymykseen on Erdoğanin tapa uhitella yhdysvaltalaisille. Mutta se on vain osa tarinaa.

”Ajatus siitä, että pelkästään Yhdysvallat olisi näiden retoristen ulostulojen yleisö, ei pidä paikkansa”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma sanoo.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma. KUVA: MIKA RANTA / HS
Hänen mukaansa Turkissa kurdikysymys määritellään todella merkittäväksi turvallisuuspoliittiseksi ongelmaksi, kun taas esimerkiksi Euroopan parlamentissa se muotoillaan usein ihmisoikeuskysymykseksi.

Näin ollen Erdoğanin puheita ei pitäisi kuitata sanahelinänä. Turkki haluaa nyt käyttää tilaisuuden puhuakseen kurdeista, PKK:sta ja muista huolistaan mahdollisimman laajalle yleisöllä, kotimaassa ja ulkomailla.

”On esitetty tulkintaa, että tämä olisi vain puhetta, ettei siinä olisi sisältöä. Tämä on mielestäni väärä tulkinta. Kyllä tämä kurdikysymys on Turkille eksistentiaalinen”, Vuorelma sanoo.

Hänen mukaansa Turkki sai 2000-luvun alkuvuosina enemmän ymmärrystä asialleen, kun terrorismi oli länsimaidenkin puheenparren keskiössä. Euroopan unioni asetti PKK-järjestön terroristijärjestöjen listalleen kahdeksan kuukautta syksyn 2001 terrori-iskujen jälkeen.

TURKIN ja länsimaiden suhteita on parin vuosikymmenen ajan määritellyt triangelidraama, jossa Yhdysvaltain, EU:n ja Turkin ajatukset ja ajoitukset harvoin käyvät yksiin.

Yhdysvaltain ja Turkin suhteissa iso käännekohta oli Vuorelman mukaan se, kun Turkki ei antanut Yhdysvaltain käyttää Turkin maaperää hyökkäyksessään Irakiin vuonna 2003. Turkin näkökulmasta Yhdysvaltain sodat alueella ovat kasvattaneet epävakautta Turkin naapurustossa.

EU puolestaan on saanut sekä Turkin että Yhdysvallat turhautumaan siitä, miten tahmeasti Turkin jäsenyysprosessi 2000-luvulla käynnistyi. Vuorelman mielestä EU on onnistunut aktivoimaan Turkin historialliset traumat siitä, ettei Eurooppaan voi luottaa.

Vuorelman mukaan Yhdysvalloissa taas on aiemmin katsottu, että ”ylimielisesti” Turkkiin suhtautuneen EU:n vitkastelu johti siihen, että Turkki alkoi kääntyä autoritaariseen suuntaan.

Turkin sotilaat etsivät vallankaappausyrityksestä epäiltyjä asevoimien jäseniä metsässä Marmariksessa 20. heinäkuuta vuonna 2016.

Turkin sotilaat etsivät vallankaappausyrityksestä epäiltyjä asevoimien jäseniä metsässä Marmariksessa 20. heinäkuuta vuonna 2016. KUVA: KENAN GURBUZ / REUTERS
HEINÄKUUSSA vuonna 2016 kolmen osapuolen suhteet menivät perinpohjaisesti sekaisin, kun Turkissa tehtiin vallankaappausyritys, jota pidettiin omituisen kömpelönä hankkeena. Runsaat kolmesataa ihmistä sai surmansa parin päivän sekasorron keskellä.

Erdoğanin mukaan vallankaappaushankkeen takana oli Yhdysvalloissa maanpaossa elävä muslimisaarnaaja Fethullah Gülen ja hänen valtavaksi väitetty verkostonsa. Kymmeniätuhansia ihmisiä pidätettiin ja yli 160 000 ihmistä sai potkut työpaikoiltaan, koska heitä pidettiin gülenisteina eli terroristeina.

Turkki on vaatinut Yhdysvaltoja luovuttamaan Gülenin Turkkiin, mutta Yhdysvallat ei ole siihen suostunut. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo totesi pari vuotta vallankaappausyrityksen jälkeen, että Yhdysvallat pyrkii varmistamaan Turkin kanssa, että ”meillä on yhteisesti ymmärretyt faktat käytössämme”.

Vallankaappausta ympäröinyt kriisi läikkyi myös sotilasliitto Naton organisaatioon, kun Turkki ryhtyi puhdistamaan gülenisteiksi epäiltyjä upseereita tehtävistään.

Osa Turkin Nato-upseereista palasi kotimaahansa ja joutui pidätetyiksi, kun taas osa painui maan alle. Nato oli organisaationa kriisistä enimmäkseen hiljaa, koska ei halunnut suututtaa Turkkia eikä mahdollisesti vaarantaa Natossa palvelleita turkkilaisia.

HS haastatteli paria maan alle painunutta turkkilaista Nato-upseeria alkuvuodesta 2017. He uskoivat, että Erdoğan lavasti vallankaappauksen puhdistaakseen asevoimat upseereista, jotka olivat estelleet Erdoğania sekaantumasta Syyrian sotaan. Ehkä ne olivat katkerien, työnsä menettäneiden upseerien puheita?

Joka tapauksessa, kuusi viikkoa vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin joukot hyökkäsivät Pohjois-Syyriaan tavoitteenaan lyödä sekä Isis että SDF, joista ensiksi mainittu oli Yhdysvaltain vihollinen ja jälkimmäinen liittolainen.
www.hs.fi

HS-analyysi | Suomen Nato-hakemuksen yllä leijuu myös Turkin ja USA:n kieroon kasvaneiden suhteiden haamu

Turkin näkökulmasta Yhdysvallat on veljeillyt terroristien kanssa ja antanut suojapaikan vallankaappausyrityksen päätekijälle. Tutkija Johanna Vuorelman mukaan on virhe kuitata Erdoğanin puheet kurditerroristeista pelkäksi sanahelinäksi.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Olipa hyvä tuo HS:n analyysi. Aikamoinen umpisolmu tuo tilanne. Ei ole mikään helppo ratkaista. Ei pysty sanomaan miten tuossa asiassa loppujen lopuksi käy.

Olisi kyllä aika ihme, jos Turkki haluisi maalata itsensä täysin nurkkaan, muiden Nato-maiden keskuudessa. Toisaalta taas miksi antaisivat kovin helposti periksikään ? Ei Suomen&Ruotsin jäsenyys lisää Turkin turvallisuutta yhtään.
 
Heikkiv kirjoitti:
Olipa hyvä tuo HS:n analyysi. Aikamoinen umpisolmu tuo tilanne. Ei ole mikään helppo ratkaista. Ei pysty sanomaan miten tuossa asiassa loppujen lopuksi käy.

Olisi kyllä aika ihme, jos Turkki haluisi maalata itsensä täysin nurkkaan, muiden Nato-maiden keskuudessa. Toisaalta taas miksi antaisivat kovin helposti periksikään ? Ei Suomen&Ruotsin jäsenyys lisää Turkin turvallisuutta yhtään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisää euroopan vakautta ja sitä myöten on myös Turkin etu. Onhan ukrainasta nähty millaisia kansainvälisiä vaikutuksia sodalla on ollut. Ukrainan sota käy myös turkin kukkaron päälle ja lisää alueellista epävakautta. Sama se vaikka sota olisi tuhatkunta kilometriä korkeammalla.

Naton kannalta Turkki on ongelmallinen. Sijainti on strateginen mutta itse kansakunta kulttuurillisesti sekä ajatusmaailmaltaan muusta natosta poikkeava. Turkki aiheuttaa liiton sisäisiä jännitteitä ja koska arvopohja on aika eri niin onko päätöksenteko toimiva kriisi tilanteessa? Kyllä tuossa on koko natolla pohdinnan paikka. Olisi ollut jo kauan. Suomen ja Ruotsin hakemus vain toi pinnan alla muhineet ongelmat jälleen päivän valoon. Ongelmat joita ei ole aikoinaan ratkaistu.

Hommahan ei voi olla niin että yksi maa voi halvauttaa omanedun tavoittelullaan ja ilkeydellään koko liittokunnan toiminnan.
 
Viimeksi muokattu:
Halosen luonnetta kuvaa parhaiten sana häpeämättömyys. Täydellisen häpeämätön ihminen, joka ei tajua olla hiljaa edes suuren tappionsa aikana. Ihminen joka vastustanut Natoa kaiken kuviteltavissa olevin tavoin koko ikänsä, on nyt muka Naton kannattaja ! Erkki on aivan samanlainen, mutta ei ihan niin häikäilemättömän moraaliton kuin Punanoita.
 
Hyvää on, että päätös tehtiin reilulla poliittisen vihervasemmiston äänillä. Jos vallassa olisi ollut oikeistohallitus ja päätös olisi tehty hallituspuolueiden äänillä niin jos ratifiointi meneekin eduskuntavaalien yli niin nyt myös vihervasemmisto on siihen sitoutunut. Oikeisto siihen on sitoutunut joka tapauksessa. Perussuomalaiset ovat tietyllä tavalla jokerina tuossa. Nyt olivat sen kannalla mutta puolueen äänesjäkunnassa on kyllä hyvö muistista porukkaa.
 
ak.tied kirjoitti:
Suomen Nato-jäsenyyden kantavana äänitorvena tunnettu Tarja Halonen ilmoittaa kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään o_O

https://twitter.com/x/status/1526574488661463043
Klikkaa laajentaaksesi...
Kannatusta Halonen ja puna örkki olisivat saaneet näyttää 2004 tai 2009 NATO laajentumisen yhteydessä, niin olisi Turkin perseilyltä vältetty... Nyt puhdasta länkytystä.
Ryssäkin olisi ehkä harkinnut sotiaan uudemman kerran, kun NATO rajaa olisi ollut olennaisesti enemmän suojattavana.
 
Miettikää, että Nato ensin ilmoittaa koko kevään melkein joka viikko, että Naton ovet ovat auki. Kaikki tietää kuinka kiperä tilanne Suomella ja myös Ruotsilla on Natoon liittymisen suhteen. Hommat etenee ja Suomi ja Ruotsi päättävät jättää natohakemuksen. Sitten tulee turkki joka ilmoittaa, että he eivät voi hyväksyä Suomen ja Ruotsin natojäsenyyttä ja alkaa asettamaan ehtoja.

Jos nyt järjellä alkaa tätä asiaa miettimään, niin miettikää mihin valoon jenkit ja koko Nato joutuu, jos Suomi ja Ruotsi jätetään tälläisessä tilanteessa Naton ulkopuolle jonkun turkin vittuilun takia. Ei tule tapahtumaan.
Suomi ja Ruotsi on Natossa tai Nato keksitään uudelleen ja turkki jää ulkopuolelle.
 
Kustavi kirjoitti:
Miettikää, että Nato ensin ilmoittaa koko kevään melkein joka viikko, että Naton ovet ovat auki. Kaikki tietää kuinka kiperä tilanne Suomella ja myös Ruotsilla on Natoon liittymisen suhteen. Hommat etenee ja Suomi ja Ruotsi päättävät jättää natohakemuksen. Sitten tulee turkki joka ilmoittaa, että he eivät voi hyväksyä Suomen ja Ruotsin natojäsenyyttä ja alkaa asettamaan ehtoja.

Jos nyt järjellä alkaa tätä asiaa miettimään, niin miettikää mihin valoon jenkit ja koko Nato joutuu, jos Suomi ja Ruotsi jätetään tälläisessä tilanteessa Naton ulkopuolle jonkun turkin vittuilun takia. Ei tule tapahtumaan.
Suomi ja Ruotsi on Natossa tai Nato keksitään uudelleen ja turkki jää ulkopuolelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mielestäni Turkille ja sen vittupää-wanna-be-sulttaanille tulisi tehdä selväksi sekä NATO:n että EU:n toimesta, että olemalla Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä vastaan, hän on de facto valinnut Venäjän puolella olemisen, ja täten Turkkia tullaan kohtelemaan Venäjän liittolaisena tästä eteenpäin, mikä johtaa samoihin talouspakotteisiin kuin Valko-Venäjälle on asetettu, ja Erdgogan saa saman kohtelun kuin Lukashenko länneltä tästä eteenpäin. Ja samalla loppuu kaikki asetoimitukset lännestä Turkkiin kokonaan.

Nimittäin tuota korttia ja bluffia ei Erdoganilla ole varaa tsekata. Sillä se olisi hänen täysi loppu, jos hän sen tsekkaisi ja uhkaus toteutettaisiin. Sen jälkeen tulisi mitä nopein vallankaappaus ja Erdogan löytäisi itsensä nopeaa lähimpään katupylvääseen hirtettynä.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Mielestäni Turkille ja sen vittupää-wanna-be-sulttaanille tulisi tehdä selväksi sekä NATO:n että EU:n toimesta, että olemalla Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä vastaan, hän on de facto valinnut Venäjän puolella olemisen, ja täten Turkkia tullaan kohtelemaan Venäjän liittolaisena tästä eteenpäin, mikä johtaa samoihin talouspakotteisiin kuin Valko-Venäjälle on asetettu, ja Erdgogan saa saman kohtelun kuin Lukashenko länneltä tästä eteenpäin. Ja samalla loppuu kaikki asetoimitukset lännestä Turkkiin kokonaan.

Nimittäin tuota korttia ja bluffia ei Erdoganilla ole varaa tsekata. Sillä se olisi hänen täysi loppu, jos hän sen tsekkaisi ja uhkaus toteutettaisiin. Sen jälkeen tulisi mitä nopein vallankaappaus ja Erdogan löytäisi itsensä nopeaa lähimpään katupylvääseen hirtettynä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noin siinä hyvin tulee käymään. Turkissa tällä hetkellä 100% inflaatio. Ei turkki pysty ottamaan ensimmäistäkään pakotetta vastaan tai korttitalo sortuu samantien. Ennemmin näkisin, että turkille järjestetään jotain valuuttalainoja dollareissa, jotta saisi inflaatiota kuriin ja vahvistettua liiraa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top