Suomi NATOn jäseneksi - or not?

[teknohippi]

Suomen Nato-optio on omituisin optio ikinä

Se oli olemassa vain suomalaisten poliitikkojen päässä mutta se oli silti erittäin tärkeä optio. Optioon vetoamalla pidettiin yllä keskustelua siitä pitäisikö vai eikö pitäisi liittyä Natoon. Ilman tätä vuosikausien ollako vai eikö olla jankkaamista Niinistö ja Marin olisivat joutuneet potkaisemaan koko homman tyhjästä ja uskallan väittää että siitä ei olisi tullut yhtään mitään kun Ruotsikin lähti mukaan vain korvista kiskomalla ja nenästä vetämällä.

ELÄKÖÖN NATO-OPTIO!

Allekirjoitan tuon että NATO optiolla pidettiin poliittista keskustelua yllä. Mutta tehtiin sillä vähän muutakin, eli tehtiin Suomesta NATO yhteensopiva. Jotta NATO:oon pääsee niin armeijan pitää joko olla tai hyvää vauhtia kehittymässä NATO standardien mukaiseksi. Joten kun poliittinen ovi aukeaa NATO:oon niin tämän käytännön valmis yhteensopivuus vie tieltä paljon esteitä. Eiköhään tämä nähdä nyt itse liittymisneuvotteluissa, eipä ne aikaisemmin ole tainneet kestää tunteja vaan paremminkin kuukausia..

No nyt se poliittinen ovi aukesi, eli sekä kansanmielipide että NATO maiden mielipide on kyllä. Kaikki taustatyö tuon takana kesti vuosikymmenen-pari ja sen tuloksista saadaan nyt nauttia. Oikeastaan koko prosessi kuvaa sitä turvallispoliittista vakautta, Suomi ei ole tehnyt äkkijyrkkiä mutkia koskaan.

 

[vompatti]

Allekirjoitan tuon että NATO optiolla pidettiin poliittista keskustelua yllä. Mutta tehtiin sillä vähän muutakin, eli tehtiin Suomesta NATO yhteensopiva. Jotta NATO:oon pääsee niin armeijan pitää joko olla tai hyvää vauhtia kehittymässä NATO standardien mukaiseksi. Joten kun poliittinen ovi aukeaa NATO:oon niin tämän käytännön valmis yhteensopivuus vie tieltä paljon esteitä. Eiköhään tämä nähdä nyt itse liittymisneuvotteluissa, eipä ne aikaisemmin ole tainneet kestää tunteja vaan paremminkin kuukausia..

No nyt se poliittinen ovi aukesi, eli sekä kansanmielipide että NATO maiden mielipide on kyllä. Kaikki taustatyö tuon takana kesti vuosikymmenen-pari ja sen tuloksista saadaan nyt nauttia. Oikeastaan koko prosessi kuvaa sitä turvallispoliittista vakautta, Suomi ei ole tehnyt äkkijyrkkiä mutkia koskaan.

Korjaisin sen verran että NATO-optiolla nimenomaan pidettiin keskustelu kokonaan käymättä.

 

[tiedotusosasto]

Nato-optio sehän toimi ihan niin kuin pitikin. Poliitikot eivät vaan ymmärtäneet mitä olivat rakentaneet ja luvanneet.

Optio tarkoitti, että kun ollaan toden edessä, niin meillä on valmius hakea Natoon. No kansa oli sitä mieltä, että viimeistään Ukrainan tapahtumat tarkoittivat, että nyt se tosihetki koitti. Poliitikot vielä silloinkin hetken mietti mutta virta vei mukanaan.

Ja siellä ollaan, no porstuassa vielä mutta sisällä jo kuitenkin.

 

[Potsi]

Sinänsä tuo kuuluisa Nato-optio toimi kuten pitikin: sopivan tilaisuuden tullen Suomi haki Nato-jäsenyyttä. Tämän vakavammassa paikassa jäsenyyttä tuskin olisikaan voinut hakea. Jos Putlerin puheet Suomen ja Ruotsin kuulumisesta Venäjän etupiiriin ja lopulta häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan eivät olisi aktivoineet optiota, niin ei sitten mikään. Hakeminen olisi ollut myöhäistä siinä vaiheessa kun tankit tulevat rajan yli ja risteilyohjuksia putoilee niskaan.

Eräät poliitikot tosin taisivat ymmärtää option tarkoittavan, että Suomi pitää vain näön vuoksi yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, mutta ei todellisuudessa tule sitä koskaan hakemaan. Jonkinlaista YYA-ajalle ominaista retorista kikkailua siis.

 

[skärdis]

Nato-optio sehän toimi ihan niin kuin pitikin. Poliitikot eivät vaan ymmärtäneet mitä olivat rakentaneet ja luvanneet.

Optio tarkoitti, että kun ollaan toden edessä, niin meillä on valmius hakea Natoon.

Optio tarkoittaa kuitenkin sitä, että sen haltijalla on yksin oikeus päättää lunastaako sen vaiko ei.

Ei ollut kyse optiosta, kun kerran asia ei ollut sovittu NATO:n ja sen jäsenmaiden kanssa. Ihan soopaa nimittää tällaista tilannetta optioksi.

Option etu on juuri siinä, ettei tarvitse hattukourassa lähteä mitään kyselemään tai järjestelemään. Minulla on pätkällä ostetussa autossa takaisinosto-optio eli autoliike on sitoutunut ostamaan sen X hinnalla takaisin. Jos päätän lunastaa option laitan siitä vain mailia autoliikkeeseen ja jätän avaimet tiskille. Ei mitään neuvotteluita hinnoista eikä mistään muustakaan. Jos päätän olla lunastamatta optioa niin sittenkään ei tapahdu mitään.

 

[Panssari Salama]

Suomen Nato-optio on omituisin optio ikinä

Se oli olemassa vain suomalaisten poliitikkojen päässä mutta se oli silti erittäin tärkeä optio. Optioon vetoamalla pidettiin yllä keskustelua siitä pitäisikö vai eikö pitäisi liittyä Natoon. Ilman tätä vuosikausien ollako vai eikö olla jankkaamista Niinistö ja Marin olisivat joutuneet potkaisemaan koko homman tyhjästä ja uskallan väittää että siitä ei olisi tullut yhtään mitään kun Ruotsikin lähti mukaan vain korvista kiskomalla ja nenästä vetämällä.

ELÄKÖÖN NATO-OPTIO!

Vielä kun tuo Nato-optio ei ollut mikään Nato-optio, vaan kuten pienelle lapselle jolle ei haluta sanoa "ei" niin sanotaankin että "katsotaan sitten". Toisin sanoen torpattiin keskustelu ja päätöksen teko tämän "option" taakse.

Mutta kun se optio siellä kirjattuna oli, ja kun siinä luki että "olosuhteiden muuttuessa pidämme mahdollisena hakea Nato-jäsenyyttä", niin kansa otti sen kuten se oli kirjoitettu. Mukaan saimme nopeasti nuoren polven poliitikoita useasta puolueesta, mm. vihreiden Atte Harjanne, ja samoin Marin nopeasti lakkasi puhumasta munkkilatinaa asian ympärillä. Niin loppu onkin - kuten sanotaan - historiaa.

Ja muuttuivathan ne olosuhteet. Perusteellisesti.

Palaan taas netistä varastamaani TM-testaa loppuarvioon:

Kiitämme: katon nopeaa paikkausta myrskyn noustua.
Moitimme: katon paikkaamatta jättämistä hyvän sään aikana.

 

[Raveni]

Optio tarkoittaa kuitenkin sitä, että sen haltijalla on yksin oikeus päättää lunastaako sen vaiko ei.

Ei ollut kyse optiosta, kun kerran asia ei ollut sovittu NATO:n ja sen jäsenmaiden kanssa. Ihan soopaa nimittää tällaista tilannetta optioksi.

Option etu on juuri siinä, ettei tarvitse hattukourassa lähteä mitään kyselemään tai järjestelemään. Minulla on pätkällä ostetussa autossa takaisinosto-optio eli autoliike on sitoutunut ostamaan sen X hinnalla takaisin. Jos päätän lunastaa option laitan siitä vain mailia autoliikkeeseen ja jätän avaimet tiskille. Ei mitään neuvotteluita hinnoista eikä mistään muustakaan. Jos päätän olla lunastamatta optioa niin sittenkään ei tapahdu mitään.

Olisi pitänyt puhua asioiden oikeilla nimillä ja nato option tilalla käyttää vaikka ilmausta, että Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea puolustusliiton jäsenyyttä mikäli turvallisuustilanne muuttuu. Sama asia pitkälti ilman optiolla kikkailua joka juurikin on ymmärrettävissä kuten oli myös poliitikkojen puheista kuultavista, että nato ovi on auki ja meillä on optio hakea jäsenyyttä ja jäseneksi päästään heittämällä. Aika moista itse petosta ja mitä jos tilanne olisikin ollut se, että Venäjä olisi esittänyt Suomelle aluevaatimuksia ja alkanut raijaamaan rautaa rajalle? Siinä tilanteessa tuo "optio" olisi ollut roskalaina luokassa.

 

[johan6]

Suomelle ei ole koitunut mitään erityistä hyötyä siitä että jättäydyimme muiden Euroopan demokraattisten maiden yhteisen puolustusliiton, NATO:n ulkopuolelle. Omasta mielestäni Suomen olisi pitänyt hakeutua NATO:n jäseneksi jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Varsinkin kun Suomessa on kaiken aikaa sotilaallisista/maanpuolustuksellisista syistä ymmärretty tarve hakeutua länsimaiden yhteiseen turvallisuusjärjestelmään. Puolustusvoimia on kehitetty jo Hornettien hankinnasta lähtien yhä enemmän ja pidemmälle yhteensopivaksi NATO:n kanssa..

Eli, Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomessa on menty ikäänkuin kaksilla rattailla...
Puolustusvoimat kehittyi NATO:n suuntaan mutta (sisä- ja ulko-)poliittisella puolella on haluttu esiintyä ikäänkuin "harmaalla alueella".
- suomalaisille on kerrottu NATO-optiosta ja toisaalta muulle maailmalle siitä että olemme sotilaallisesti liittoutumattomia.
- kumpikin edelläolevista väitteistä (Suomen turvallisuuspolitiikan perusteista?) on todellisuudessa enemmän ja vähemmän vääristelyä..jollei sitten silkkaa valhetta.
(eihän meillä ole ollut mitään NATO-optiota..se on omien sosialistiemme keksintöä. Toisaalta olemme liittoutuneet EU:n jäseniksi..nimenomaan saadaksemme myös sotilaallista tukea...talousyhteistyön ohella.)

Jatkossa NATO:n jäsenyys on omiaan selkiyttämään Suomen ulkopoliittista asemaa. Olemme Puolustusliiton jäsenmaana, konkreettisesti osana länsimaiden yhteistä turvallisuusjärjestelmää.
- pikku hiljaa Suomesta tulee muiden maiden näkökulmasta katsottuna uskottavasti länsimaa. Eikä mikään Venäjän pieni rajanaapuri joka politiikassaan tasapainoilee Venäjän ja EU:n välimaastossa, jossain pohjoisessa, meren takana.
- jäsenyydellä tulee olemaan positiivinen vaikutus Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, ulkopolitiikan uskottavuuteen, talouteen jne.

Kuten sanottu. Suomalainen yhteiskunta olisi saanut paljon positiivista ja hyödyllistä etua siitä jos olisimme ymmärtäneet hakeutua NATO:n jäseniksi heti silloin kun se (Neuvostoliiton romahduksen jälkeen) olisi ollut mahdollista. Aikoinaan ulkomailla pitkään asuneena ymmärrän jollain tavalla sen ettei suomalaiset olleet siihen valmiita.

Itse asiassa uskon että, Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden myötä, koko Itämeren ympärillä oleva Pohjois-Eurooppa, Skandinavia+Suomi+Baltianmaat (Puola ja Saksa mukaan lukien) muodostaa tulevaisuudessa aikaisempaa yhtenäisemmän sekä poliittisesti että taloudelliselta merkitykseltään vahvemman kokonaisuuden.

Suomalaiset voivat katsoa aikaisempaa luotavaisempina tulevaisuuteen...

 

[tiedotusosasto]

Optio tarkoittaa kuitenkin sitä, että sen haltijalla on yksin oikeus päättää lunastaako sen vaiko ei.

Ei ollut kyse optiosta, kun kerran asia ei ollut sovittu NATO:n ja sen jäsenmaiden kanssa. Ihan soopaa nimittää tällaista tilannetta optioksi.

Option etu on juuri siinä, ettei tarvitse hattukourassa lähteä mitään kyselemään tai järjestelemään. Minulla on pätkällä ostetussa autossa takaisinosto-optio eli autoliike on sitoutunut ostamaan sen X hinnalla takaisin. Jos päätän lunastaa option laitan siitä vain mailia autoliikkeeseen ja jätän avaimet tiskille. Ei mitään neuvotteluita hinnoista eikä mistään muustakaan. Jos päätän olla lunastamatta optioa niin sittenkään ei tapahdu mitään.

Noo, ei nyt takerruta muotoseikkoihin. Meillä oli optio hakea Natoon - ja Natossa on avoimet ovet kirjattuna sääntöihinkin. Kyse on siis itseluottamuksesta siihen, että kelpaamme jäseneksi.

 

[tiedotusosasto]

Sitäpaitsi meidän Nato-optio käsitti senkin, että Ruotsi pääsee mukaan. Sielläkään ei ymmärretty, että meidän Nato-optio tarkoittaa myös heitä.

https://maanpuolustus.net/threads/hyviä-uutisia-suomesta-kansallista-hyvä-me-selkääntaputtelua.5208/page-57

 

[Rannari]

Suomelle ei ole koitunut mitään erityistä hyötyä siitä että jättäydyimme muiden Euroopan demokraattisten maiden yhteisen puolustusliiton, NATO:n ulkopuolelle. Omasta mielestäni Suomen olisi pitänyt hakeutua NATO:n jäseneksi jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Varsinkin kun Suomessa on kaiken aikaa sotilaallisista/maanpuolustuksellisista syistä ymmärretty tarve hakeutua länsimaiden yhteiseen turvallisuusjärjestelmään. Puolustusvoimia on kehitetty jo Hornettien hankinnasta lähtien yhä enemmän ja pidemmälle yhteensopivaksi NATO:n kanssa..

Eli, Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomessa on menty ikäänkuin kaksilla rattailla...
Puolustusvoimat kehittyi NATO:n suuntaan mutta (sisä- ja ulko-)poliittisella puolella on haluttu esiintyä ikäänkuin "harmaalla alueella".
- suomalaisille on kerrottu NATO-optiosta ja toisaalta muulle maailmalle siitä että olemme sotilaallisesti liittoutumattomia.
- kumpikin edelläolevista väitteistä (Suomen turvallisuuspolitiikan perusteista?) on todellisuudessa enemmän ja vähemmän vääristelyä..jollei sitten silkkaa valhetta.
(eihän meillä ole ollut mitään NATO-optiota..se on omien sosialistiemme keksintöä. Toisaalta olemme liittoutuneet EU:n jäseniksi..nimenomaan saadaksemme myös sotilaallista tukea...talousyhteistyön ohella.)

Jatkossa NATO:n jäsenyys on omiaan selkiyttämään Suomen ulkopoliittista asemaa. Olemme Puolustusliiton jäsenmaana, konkreettisesti osana länsimaiden yhteistä turvallisuusjärjestelmää.
- pikku hiljaa Suomesta tulee muiden maiden näkökulmasta katsottuna uskottavasti länsimaa. Eikä mikään Venäjän pieni rajanaapuri joka politiikassaan tasapainoilee Venäjän ja EU:n välimaastossa, jossain pohjoisessa, meren takana.
- jäsenyydellä tulee olemaan positiivinen vaikutus Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, ulkopolitiikan uskottavuuteen, talouteen jne.

Kuten sanottu. Suomalainen yhteiskunta olisi saanut paljon positiivista ja hyödyllistä etua siitä jos olisimme ymmärtäneet hakeutua NATO:n jäseniksi heti silloin kun se (Neuvostoliiton romahduksen jälkeen) olisi ollut mahdollista. Aikoinaan ulkomailla pitkään asuneena ymmärrän jollain tavalla sen ettei suomalaiset olleet siihen valmiita.

Itse asiassa uskon että, Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden myötä, koko Itämeren ympärillä oleva Pohjois-Eurooppa, Skandinavia+Suomi+Baltianmaat (Puola ja Saksa mukaan lukien) muodostaa tulevaisuudessa aikaisempaa yhtenäisemmän sekä poliittisesti että taloudelliselta merkitykseltään vahvemman kokonaisuuden.

Suomalaiset voivat katsoa aikaisempaa luotavaisempina tulevaisuuteen...

Puolustuspolitiikka on aina omanlaistaan peliä. Olimme vuosikymmeniä YYA-sidoksessa itänaapuriin. Silti oli julkinen salaisuus että varauduimme koko ajan puolustautumaan samaisen itänaapurin hyökkäykseltä.

 

[proileri]

Hemmetin Suomen takia täytyy mennä Natoon, totesi Ruotsin ulkoministeri keväällä.

"Hemmetin Suomi. Nyt meidänkin on ehkä pakko mennä mukaan", parahti ulkoministeri Ann Linde keväällä – lehti selvitti Ruotsin Nato-tien

Svenska Dagbladetin kartoituksesta paljastuu Suomen iso rooli ja Ruotsin puolustusministerin varomaton möläytys puhelinkeskustelussa kadulla.

yle.fi

Ironista tässä on, että kyllähän Ruotsille väläyteltiin useampaan otteeseen jonkinlaista puolustusliittoa, ainakin vuosikymmenen ajan. Ruotsissa vaan ei kiinnostanut ajatus köyttää itseään kiveen nimeltä Suomi, koska oli riski upota mukana pohjaan jos sota syttyy.

Luojan kiitos Suomi vihdoin onnistui karistamaan pikkuvelisyndrooman ja kerrankin tekemään jotain ennen Ruotsia. En ole älyttömän suuri Marin-fani, mutta rispekti on kyllä kasvanut kun pääministeri on sekä uskaltanut ottaa ottaa radikaalin lähestymiskulman setämies-Erkkien painolastista huolimatta, ja samalla myös osoittautunut tiimipelaajaksi joka osaa puhaltaa ulkopolitiikassa yhteen Salen ja kumppanien kanssa.

Olen edelleen suuresti kiitollinen niille tahoille jotka pyörittivät Nato-yhteistyötä kulisseissa viimeisen 30 vuoden aikana. Se on ollut hyvin pitkänäköistä ja järjestelmällistä politiikkaa, toisin kuin useimpien hallitusten toilailut. Olen myös aika varma että saanut vetää melko tiukkoja väittelyitä esim. demareiden rauhansektorin kanssa.

 

[johan6]

No nyt se poliittinen ovi aukesi, eli sekä kansanmielipide että NATO maiden mielipide on kyllä. Kaikki taustatyö tuon takana kesti vuosikymmenen-pari ja sen tuloksista saadaan nyt nauttia. Oikeastaan koko prosessi kuvaa sitä turvallispoliittista vakautta, Suomi ei ole tehnyt äkkijyrkkiä mutkia koskaan.

En kyllä antaisi kovin suuria pisteitä poliitikoille tuosta mainitsemastasi "taustatyöstä". Toki puolustusvoimat ovat kolmenkymmenen vuoden aikana integroineet suomalaisten järjestelmät yhtenäisisiksi NATO:n kanssa. Tottahan siinä on mukana poliittista tukea taustalla.

Juuri tämä poliitikkojen asenteellisuus, väärät ideologiat sekä puutteellinen kyky nähdä tulevaisuutta on useampaan kertaan johtanut suomalaisen yhteiskunnan kriisirajoille. Siis todellakin äkkijyrkkiin muutoksiin/päätöksiin.

Talvisota on siitä ikävänä esimerkkinä.
- asiat etenivät paljon nopeammin kuin nuoren vasta itsenäisyytensä saavuttaneen maan pollitikkojen ajatukset.

Varsin nopeita ja äkkijyrkkiä käännöksiä nähtiin myös ns. Jatkosodan edellä..
- historia kertoo senkin että ilman presidentti Rytin ja Mannerheimin ylivertaista tilannetajua, myös sodasta irtaantuminen olisi saattanut käydä onnettomaksi.

Eikä tämä NATO-jäsenyyden hakeminenkaan lähtenyt liikkeelle politikkojen puolelta...ehkä Niinistöä lukuunottamatta.
- kansa heräsi ja täydellinen yleisen mielipiteen muuttuminen NATO:n kannatukseksi käytännössä "pakotti" poliitikot päätöksentekoon.
- kyllä tämäkin oli aikalailla "äkkijyrkkä mutka" Suomen politiikkaan..

Onneksi loppuviimeksi on käynyt hyvin (vai olisiko Talvi- sekä Jatkosota voitu välttää?) ehkä, ehkä ei? Se on kuitenkin jo kokonaan toinen juttu. Eikä historiaa voi elää/tehdä uudelleen, patsi tietysti ryssälässä.

Matkan varrelle meille on sattunut muutama osaava ja kokonaisuutta ymmärtävä poliittinen johtaja..tai ainakin tilanteeseen herännyt päättäjä. Heillä kuuluu kiitos.
- muuten ollaan Suomessa edetty ajassa ja historiassa tasaisesti...ilman sen suurempia suunnitelmia tai näkemyksiä tulevaisuudesta.

Suomen kansa on hyvin koulutettua ja ymmärtävät tilanteen tullen asiat jopa paremmin kuin tavalliset päivän poliitikot..Tarvittaessa ja hädän hetkellä kansalaiset osaavat olla yhtenäisiä ja "puhaltaa samaan hiileen"..
- toisaalta kansalaiset ovat omat päättäjänsä valinneet...ja valitsevat heidät jatkossakin.
- silti joskus tulee tarve "viheltää pelin poikki" ja myös siihen kansalaisilla on valmiudet..hyvä niin.

Suomen sotilaallisen turvallisuuden kannalta NATO:n jäsenyys antaa luottamusta tulevaisuuteen. Ainakin sitä toivomme. Suomi on mukana juuri siinä joukkueessa joka edustaa meidän omia näkemyksiämme yhteiskunnasta.
- ehkä jäsenyyden myötä saadaan elää mahdollisimman pitkään - jopa sukupolvien ajan - ilman ikäviä ja "äkkijykkiä mutkia tai muutoksia".
- yhteiskunta tarvitsee fiksuimmat osaajansa yrittäjinä, opettajina, talousasioiden päättäjinä jne...
- poliitikoiden hommissa pärjää normaalioloissa hyvillä lupauksilla ja puheilla..asiallisessa yhteiskunnassa heidät on helppo vaihtaa säännöllisin välein.

 

[Coffee Man]

Allekirjoitan tuon että NATO optiolla pidettiin poliittista keskustelua yllä. Mutta tehtiin sillä vähän muutakin, eli tehtiin Suomesta NATO yhteensopiva. Jotta NATO:oon pääsee niin armeijan pitää joko olla tai hyvää vauhtia kehittymässä NATO standardien mukaiseksi. Joten kun poliittinen ovi aukeaa NATO:oon niin tämän käytännön valmis yhteensopivuus vie tieltä paljon esteitä. Eiköhään tämä nähdä nyt itse liittymisneuvotteluissa, eipä ne aikaisemmin ole tainneet kestää tunteja vaan paremminkin kuukausia..

No nyt se poliittinen ovi aukesi, eli sekä kansanmielipide että NATO maiden mielipide on kyllä. Kaikki taustatyö tuon takana kesti vuosikymmenen-pari ja sen tuloksista saadaan nyt nauttia. Oikeastaan koko prosessi kuvaa sitä turvallispoliittista vakautta, Suomi ei ole tehnyt äkkijyrkkiä mutkia koskaan.

Yhteensopivuuden (vassarikielellä natottamisen) hyödyt ulosmitataan juurikin nyt. Siitä ei ole hyötyä ainoastaan Natoon menemisessä vaan myös siellä olemisessa. Kun iso osa hankinnoista on jo tehty ja yhteistoimintaakin useaan otteeseen harjoiteltu, niin Suomi ei todellakaan liity sotilasliittoon kylmiltään nollasta sataan alta sekunnin systeemillä Se olisi todella kova ja kallis koulu.

 

[johan6]

Ironista tässä on, että kyllähän Ruotsille väläyteltiin useampaan otteeseen jonkinlaista puolustusliittoa, ainakin vuosikymmenen ajan. Ruotsissa vaan ei kiinnostanut ajatus köyttää itseään kiveen nimeltä Suomi, koska oli riski upota mukana pohjaan jos sota syttyy.

Minulla on sellainen näkemys että kyseistä puolustusliittoa väläyteltiin erityisesti ruotsalaisten suunnalta..
- suomalaiset ja varsinkaan Suomen puolustusvoimat eivät olleet siitä erityisen innokkaana.

Ensimmäisen kerran Suomen-Ruotsin puolustusliitto oli vahvasti esillä 1990-luvun alussa...ja nimenomaan silloin kun Suomessa oli meneillään suuri hanke hävittäjien uudistamisesta. Meille hankittiin Hornet'it ja samalla kuihtui myös silloinen puolustusliittohanke..
- itseasiassa Ruotsissa ryhdyttiin ajamaan alas puolustusvoimia. Lopetettiin asevelvollisuus jne.
- ilmeisesti heillä pääteltiin NL:n romahdettua ettei tarvitakaan mitään puolustusliittoja eikä edes omaa armeijaakaan
- ainakaan muuta kuin joskus Tukholman kuninkaanlinnan edessä paraatia varten.

Mutta, kas kummaa.

Nyt taas viime vuosina on sama puolustusliittohanke saatu vireille. Ruotsalaiset olisivat taas olleet erittäin innokkaita liittoutumaan Suomen kanssa. Tosin puheet siitä loppuivat kuin seinään kun Suomi ilmoitti hankkivansa uudet F-35 koneensa USA:sta.

Mutta, nyt asia on paremmassa kuosissa. Molemmat maat ovat samassa puolustusliitossa - NATO:ssa - jäseninä. Kaiken lisäksi yhdessä Norjan, Tanskan, Baltianmaiden, Puolan ja jopa Saksan kanssa,
- mitään esteitä yhteiselle maanpuolustukselle ei enää ole..pikemmin velvoite yhteiseen puolustukseen.

Hienoa että "kolmas kerta toden sanoo" ja asia on saatu hoidettua ns. "päiväjärjestykseen".

 

[proileri]

Minulla on sellainen näkemys että kyseistä puolustusliittoa väläyteltiin erityisesti ruotsalaisten suunnalta..

Itselleni on jäänyt kuva että ruotsalaisille olisi kyllä kelvannut kaikenlainen puolustusvoimien tiivistäminen ja integrointi - varsinkin Gripenien osalta - paitsi se virallinen paperi jossa lukee että Ruotsin joukot tulevat taistelemaan Suomessa.

Ajattelisin että PV:lle olisivat kelvanneet vähämiehisetkin Ruotsin joukot liittolaiseksi, onhan sekin pelotetta selvästi nostava ja ruotsalaisissa varastoissa myös nykyaikaisen materiaalin määrä merkittävä.

 

[YliKoo]

Luojan kiitos Suomi vihdoin onnistui karistamaan pikkuvelisyndrooman ja kerrankin tekemään jotain ennen Ruotsia. En ole älyttömän suuri Marin-fani, mutta rispekti on kyllä kasvanut kun pääministeri on sekä uskaltanut ottaa ottaa radikaalin lähestymiskulman setämies-Erkkien painolastista huolimatta, ja samalla myös osoittautunut tiimipelaajaksi joka osaa puhaltaa ulkopolitiikassa yhteen Salen ja kumppanien kanssa.

Marin on kyllä opportunisti joka pyrkii vain itse hyötymään siitä mitä muutenkin tulee tapahtumaan.

Se oli kyllä joku boomeri, joka raskaan duunin teki. Tietenkin hyvä juttu, ettei käynyt poikkiteloin, tosin kansa ei antanut siihen mahdollisuutta.

 

[Gyllis1]

Marin on kyllä opportunisti joka pyrkii vain itse hyötymään siitä mitä muutenkin tulee tapahtumaan.

Se oli kyllä joku boomeri, joka raskaan duunin teki. Tietenkin hyvä juttu, ettei käynyt poikkiteloin, tosin kansa ei antanut siihen mahdollisuutta.

Sauli kiva että tekin olette täällä

 

[YliKoo]

Sauli kiva että tekin olette täällä

Lepo vaan, laita yhteystiedot niin saat kapteenin jämät paluupostissa.

 

[Panssari Salama]

Nato-optiosta vielä.

Katsoin, nyt kuukautta myöhemmin, Suomen diplomatiakunnan, ulkopolitiikan ja talouselämän grand old manin Jaakko Iloniemen haastattelun. Turkkihan oli juuri heittänyt kapulaa rattaaseen. Iloniemen silmät eivät räpyttäneet.

Vapaasti muistini mukaan tiivistäen:

Toimittaja: Kuinka todennäköisenä pidätte Suomen Nato-jäsenyyttä?
Iloniemi: 99,99% todennäköisenä.

Toimittaja: Entä Turkin vaatimukset
Iloniemi: Turkin vaatimukset eivät ole suunnattu meille, eivätkä edes Ruotsille, vaan valtameren taakse.

Toimittaja: Tuleeko muilta Nato-jäsenmailta vielä mutkia matkaan?
Iloniemi: Olisin erittäin hämmästynyt jos tulisi. Olemme Nato jäseniä ehkä nopeastikin, vielä tämän vuoden aikana.

Jaakko Iloniemi | Ykkösaamu

Suomen poliittinen historia on sotien jälkeen ollut tasapainoilua ensin Neuvostoliiton ja sitten Venäjän kanssa. Ykkösaamun vieraana on Suomen ulkopolitiikassa pitkän päivätyön tehnyt ministeri Jaakko Iloniemi. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

areena.yle.fi

Nato-optiosta vielä sen verran, että Iloniemen elämänkertaa lukiessani nousee esille 2000-luvun alku, jolloin päätös olisi pitänyt tehdä. Mutta Suomessa "koettiin jonkilainsta ylimielisyyttä sotilasliittojen ulkopuolella pysymisessä", eikä muistettu eikä osin ymmärretty, että "toinen sotilasliitto oli suuniteltu puolustamaan demokratioita, ja toinen alistamaan ne".

Sivukommenttina Haastattelussa Iloniemi korrektina ihmisenä pyydettäessä arvioimaan Halosen kautta ei siihen sinällään suostunut, mutta kommentoi tyyliin että "Halosen politiikassa näkyi hänen vahva ideologiansa", ja että "tähän päivään se ei enää oikein sovellu". No shit, Sherlock. Mutta herrasmies on aina herrasmies.

Vastaavasti kirjassa Iloniemi kertoo hyvin vahvasti tuolloin (2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä) lobanneensa, että Nato-optio on vaarallinen: uusia jäseniä otetaan hyvinä aikoina, ja kun odotetaan huonoja aikoja - kuten Suomen Nato-optio oli määritetty - niih silloin nimenomaan uusia jäseniä ei oteta. Nato-optio näin kansan kielellä oli siis jos ei sulaa hulluutta, niin toisen vanhan sanonnan mukaisesti "jos tuo ei ole tyhmää, niin sitten se on tavattoman rohkeaa". Muoks samassa yhteydessä maininta Venäjän informaatiotoiminta Naton leimaamisessa sotaisaksi sotilasliitoksi, mikä Suomessa upposikin valitettavan otolliseen maaperään.

Iloniemi totesikin taas haastattelussa, että meille aukesi ainutlaatuinen ikkuna Natoon hakeutumiselle, ja se käytettiin hyvin hyväksi. "24.2. toi Nato-keskustelun keskiöön, hyvin vakavaksi asiaksi. Se ei ollut enää yksi asia muiden joukossa. Kansa tekikin johtopäätöksensä hyvin nopeasti".

Käykääpä katsomassa ohjelma. Oikeinkin mielenkiintoinen haastis nyt kun olemme taas kuukautta viisaampia.