Bimbot intersektionaaliset feministit varoittavat yhteiskunnan militarisoitumisesta Nato-jäsenyyden myötä. Tutkimuksen johtopäätöskin tiedetään etukäteen: Nato ja militarismi ovat dekadenttia patriarkalismia
VAROITUS: POIMINNAT JA ARTIKKELI AIHEUTTAA RAIVOA
HS:
”HASTIN ja Kotilaisen tekemän tutkimuksen ytimessä on osoittaa, miten militarismi on ristiriidassa demokraattisen päätöksenteon ja tasavertaisten oikeuksien – yhteiskuntamme niin sanottujen perusarvojen – kanssa.
”Ja miten hirveän vähän näistä asioista on meillä puhuttu” Kotilainen sanoo. Hän lisää, että tällä hetkellä keskustelulle on vielä huomattavasti aiempaa vähemmän tilaa.
…”Tämä on militarismin ekseptionalismia. Sotilaallinen turvallisuus on kaiken muun yläpuolella.”
Tapaus osoittaa Kotilaisen mielestä myös Naton todellisen luonteen.
MILITARISMI kasvaa perinteisistä arvoista. Kodista, uskonnosta ja isänmaasta. Tiukan kaksijakoisesta sukupuolikäsityksestä.
Siksi se on vastavoima yhteiskunnan tasa-arvokehitykselle, Kotilainen sanoo.
…Kotilainen sanoo, että ”patriarkaalisten arvojen mukainen” asevelvollisuus on huutava vääryys.
”Militarismin keskeisimpiä ajatuksia on, että mies on luontainen suojelija”, Hast jatkaa. Naiset, vanhukset ja lapset taas ovat luonnollisia suojelun kohteita.
…Natoa julkisesti kritisoineet ovat saaneet tappouhkauksia ja syytöksiä putinismista. Sekin kertoo Suomen militarisoitumisesta. Eriävät poliittiset mielipiteet, jotka kuuluisivat demokraattiseen yhteiskuntaan, nähdään uhkana maamme turvallisuudelle. Siksi kaikkien pitäisi olla Natosta samaa mieltä. Tai ainakin hiljaa.
”Se aiheuttaa ikään kuin valtakunnallisen hätätilan, jos joku sanoo jotain, mikä ei ole linjassa”, Kotilainen sanoo.
Tutkijoiden mukaan tällä hetkellä on vaikeaa puhua esimerkiksi rauhasta, ihmisoikeuksista tai ilmastokriisistä niin, että ne saisivat yhtä suuren painoarvon kuin Nato tai Ukrainan sota.
SOTILAALLISIA arvoja tulisi kitkeä, koska ne kannustavat voimankäyttöön ja väkivaltaan, Hast ja Kotilainen sanovat. Aseellinen puolustus ei voi olla ainoa vastaus uhkiin ja turvattomuuteen.
Asenteiden koveneminen näkyy jo nyt, sanovat tutkijat.
”Emme halua antaa militarismille liikaa valtaa yhteiskunnassa ja siviiliasioissa”, Hast sanoo.
Hast ja Kotilainen ovat paitsi tutkijoita ja militarismin asiantuntijoita myös naisia ja feministejä, jotka eivät ole käyneet armeijaa. Joillekin se on liikaa.
”Mutta se, mitä liittymisellä menetetään, on surun aihe. On vielä hämärän peitossa, miten se vaikuttaa meidän yhteiskuntaamme.”
Hast on samaa mieltä: on surullista, että maailmassa on sotilasliittoja. ”Ne ovat myös reliikki menneestä.”
Kotilaisesta on kyseenalaista, että Natoa pidetään Suomessa jonkinlaisena turvasatamana.
”Että kunhan sen rajan yli on loikannut, niin sitten on turvassa. Eihän maailmanhistoria siihen lopu, eikä Venäjä mihinkään häviä”, Kotilainen sanoo.
”Natojäsenyys tuo poliittisesti uusia ongelmia eikä myöskään poista vanhoja ongelmia. Meidän pitää silti miettiä, millaista yhteiskuntaa rakennamme, miten tulemme Venäjän kanssa toimeen ja miten pystymme ehkäisemään sotia, konflikteja ja ilmastokriisiä.”
Sotilaallisen vallan purkamiseen kuuluvat myös antirasismi, kapitalismin kritiikki ja globaali oikeudenmukaisuus, tutkijat sanovat. Ne ovat entistäkin tärkeämpiä, jos sotia halutaan tulevaisuudessa välttää.
Suomalaisista on tulossa militaristeja, ja se on uhka demokratialle, sanovat tutkijat Susanna Hast ja Noora Kotilainen.
www.hs.fi
