Panssari Salama
Respected Leader
Kiitos, mutta en halua edes kuvitella tätä vaihtoehtoa 
- Status
Justin Case
Eversti
Olihan meillä ne eeuun turvatakuutkinKiitos, mutta en halua edes kuvitella tätä vaihtoehtoa
muistan kun Urpilainen niistä vouhkasi.Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Espanjan senaatti.
EDIT. Vähän vois Ana kiinnittää huomiota vieraskielisten sanojen oikeaan kirjoitusasuun.
EDIT. Vähän vois Ana kiinnittää huomiota vieraskielisten sanojen oikeaan kirjoitusasuun.
Ladakin on hemmetin hyvä auto kunhan ratin takana on itse Kimi räikkönen.
wargame
Kapteeni
Hienoa että et ymmärrä tätäkään pointtia, en muuta odottanutkaan!Ladakin on hemmetin hyvä auto kunhan ratin takana on itse Kimi räikkönen.
Kaikki ryssän tekniikka on täyttä paskaa usko pois. Jotain hyvää siellä tehdään kuten yksinkertaiset kevyet jalkaväen aseet.Hienoa että et ymmärrä tätäkään pointtia, en muuta odottanutkaan!
tulikomento
Supreme Leader
Ruottalaisten mietteitä. Suomi etulinjan maa mitä Ruotsi ei ole. Molempien tulee silti ryhtyä näkemään oma kansallinen puolustus NATO:n viitekehyksessä.
yle.fi
Ruotsalaisarvio: Natossa Ruotsin tehtävä olisi puolustaa Suomea
Ruotsalaisarvio: Natossa Ruotsin tehtävä olisi puolustaa Suomea
yle.fi
Suoria sanoja optiosta.
”Tässähän kävi niin, että kansa yllätti poliitikot housut kintuissa.”
www.verkkouutiset.fi
”Tässähän kävi niin, että kansa yllätti poliitikot housut kintuissa.”
Kenraalit avautuvat Nato-politiikasta – optio oli ”yhtä hölynpölyä” | Verkkouutiset
Kenraalit avautuvat Nato-politiikasta – optio oli ”yhtä hölynpölyä” | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Suoria sanoja optiosta.
”Tässähän kävi niin, että kansa yllätti poliitikot housut kintuissa.”
Kenraalit avautuvat Nato-politiikasta – optio oli ”yhtä hölynpölyä” | Verkkouutiset
Kenraalit avautuvat Nato-politiikasta – optio oli ”yhtä hölynpölyä” | Verkkouutiset
"Mitä haittaa siitä olisi ollut, jos upseerit olisivat avautuneet reippaammin Nato-kannoistaan?
– Täytyy muistaa, että poliitikot nimittävät korkeat upseerit. Kyllä sotilasura olisi kertaheitolla päättynyt siihen."
Tämä on kyllä loistava artikkeli. Suorastaan katkeran suloista tekstiä. Tämä vahvistaa sen mitä olen ajatellutkin.
tulikomento
Supreme Leader
Suoria sanoja optiosta.
”Tässähän kävi niin, että kansa yllätti poliitikot housut kintuissa.”
Kenraalit avautuvat Nato-politiikasta – optio oli ”yhtä hölynpölyä” | Verkkouutiset
Kenraalit avautuvat Nato-politiikasta – optio oli ”yhtä hölynpölyä” | Verkkouutiset
Tähän nyt se legendaarinen Karpo pilakuva.
tulikomento
Supreme Leader
Laajahko artikkeli.
www.maanpuolustus-lehti.fi
Nato-jäsenyys ja muodollinen sotilaallinen liittoutuminen tuovat muutoksia Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Kynnys Suomeen kohdistuvaan aggressioon noussee. Suomen nykyisistä puolustusyhteistyökumppaneista tulee sen liittolaisia, jotka ovat sitoutuneet tukemaan sitä sotilaallisessa konfliktissa – ja toisin päin. Naton jäsenenä liittokunta myös laatii operatiivisia suunnitelmia Suomen puolustamista varten. Aiemmin operatiivinen suunnittelu oli osa vain Ruotsin ja Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä. Suomi laskikin paljon sen varaan, että liittokunnat syntyvät ilman sopimuksia ja että mahdollinen sodanajan yhteistyö luonnistuu ad hoc -pohjalta. Nato-jäsenyyden myötä sodanajan yhteistyöhön valmistaudutaan aiempaa suunnitelmallisemmin.
Miltä Suomen politiikka liittokunnassa sitten mahdollisesti näyttää? Sen perusteet kumpuavat ennen kaikkea maan strategisesta asemasta, jota määrittää Suomen sijainti Venäjän naapurissa. Suomi lukeutuukin niihin Nato-maihin, joiden pääasiallinen turvallisuusuhka on Venäjä. Naton vuoden 2022 strategisessa konseptissa määritellyistä tehtävistä – pelote ja puolustus, kriisinhallinta sekä yhteistyövarainen turvallisuus – sen fokus on nimenomaan perinteisessä puolustuksessa. Nato saa Suomesta peloteorientoituneen jäsenmaan. Suomalaisten päätöksentekijöiden ei kuitenkaan tule unohtaa kriisinhallintatoimia tai yhteistyövaraista turvallisuutta, vaan niiden huomioiminen on tärkeä osa sillanrakennusta Nato-maihin, joiden pääasiallisen uhkakuvat koskevat terrorismia tai Euroopan epävakaata etelänaapurustoa.
Naton jäsenenä Suomen tärkein tehtävä on edelleen kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämien, mihin Pohjois-Atlantin sopimuksen kolmas artikla sitä myös velvoittaa. Aiemmasta poiketen kansallista kykyä kehitetään ei ainoastaan kansallisista lähtökohdista käsin vaan myös liittokunnan kokonaisuusetu ja tavoitteet huomioiden. Suomen puolustusvalintoja ohjaava strateginen kulttuuri on kuitenkin edelleen varsin kansallinen, vaikka maan puolustuspolitiikka on viimeisten vuosikymmenien kuluessa kansainvälistynyt huomattavasti.
Suomen Nato-politiikan eräs – mutta ei ylitsepääsemätön – haaste onkin kansallisten ja liittokunnan intressien yhdistäminen. Naton jäsenenä Suomi muun muassa saa Naton puolustussuunnitteluprosessin kautta tasaisin väliajoin syötteitä oman puolustuskykynsä kehittämiseksi. Muun liittokunnan näkemykset eivät välttämättä, tai ainakaan automaattisesti, ole linjassa suomalaisten näkemysten kanssa, mikä voi vaatia Suomelta sopeutumista.
Suomi muodostaa Naton koillisen reunustan - Maanpuolustus-lehti
Matti Pesu: Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
www.maanpuolustus-lehti.fi
Nato-jäsenyys ja muodollinen sotilaallinen liittoutuminen tuovat muutoksia Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Kynnys Suomeen kohdistuvaan aggressioon noussee. Suomen nykyisistä puolustusyhteistyökumppaneista tulee sen liittolaisia, jotka ovat sitoutuneet tukemaan sitä sotilaallisessa konfliktissa – ja toisin päin. Naton jäsenenä liittokunta myös laatii operatiivisia suunnitelmia Suomen puolustamista varten. Aiemmin operatiivinen suunnittelu oli osa vain Ruotsin ja Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä. Suomi laskikin paljon sen varaan, että liittokunnat syntyvät ilman sopimuksia ja että mahdollinen sodanajan yhteistyö luonnistuu ad hoc -pohjalta. Nato-jäsenyyden myötä sodanajan yhteistyöhön valmistaudutaan aiempaa suunnitelmallisemmin.
Miltä Suomen politiikka liittokunnassa sitten mahdollisesti näyttää? Sen perusteet kumpuavat ennen kaikkea maan strategisesta asemasta, jota määrittää Suomen sijainti Venäjän naapurissa. Suomi lukeutuukin niihin Nato-maihin, joiden pääasiallinen turvallisuusuhka on Venäjä. Naton vuoden 2022 strategisessa konseptissa määritellyistä tehtävistä – pelote ja puolustus, kriisinhallinta sekä yhteistyövarainen turvallisuus – sen fokus on nimenomaan perinteisessä puolustuksessa. Nato saa Suomesta peloteorientoituneen jäsenmaan. Suomalaisten päätöksentekijöiden ei kuitenkaan tule unohtaa kriisinhallintatoimia tai yhteistyövaraista turvallisuutta, vaan niiden huomioiminen on tärkeä osa sillanrakennusta Nato-maihin, joiden pääasiallisen uhkakuvat koskevat terrorismia tai Euroopan epävakaata etelänaapurustoa.
Naton jäsenenä Suomen tärkein tehtävä on edelleen kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämien, mihin Pohjois-Atlantin sopimuksen kolmas artikla sitä myös velvoittaa. Aiemmasta poiketen kansallista kykyä kehitetään ei ainoastaan kansallisista lähtökohdista käsin vaan myös liittokunnan kokonaisuusetu ja tavoitteet huomioiden. Suomen puolustusvalintoja ohjaava strateginen kulttuuri on kuitenkin edelleen varsin kansallinen, vaikka maan puolustuspolitiikka on viimeisten vuosikymmenien kuluessa kansainvälistynyt huomattavasti.
Suomen Nato-politiikan eräs – mutta ei ylitsepääsemätön – haaste onkin kansallisten ja liittokunnan intressien yhdistäminen. Naton jäsenenä Suomi muun muassa saa Naton puolustussuunnitteluprosessin kautta tasaisin väliajoin syötteitä oman puolustuskykynsä kehittämiseksi. Muun liittokunnan näkemykset eivät välttämättä, tai ainakaan automaattisesti, ole linjassa suomalaisten näkemysten kanssa, mikä voi vaatia Suomelta sopeutumista.
Kun Ruotsi toimii Suomelle tukialueena niin jäseninä me puolestamme olemme uutena asiana tukialuetta pohjois-Norjalle sekä Baltian suuntaan.
Suomi, kyber ja Nato arvostaa.
Suomi mainittu. CCDCOE:n huhtikuun 2022 Locked Shields -kyberpuolustusharjoitukseen osallistui 24 joukkuetta, jotka puolustivat 5 500 virtualisoitua ympäristöä verkkohyökkäyksiltä. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen joukkue voitti harjoituksen. PETTERI JÄRVINEN
@
1 Pohjois-Atlantin puolustusliitto perustettiin vastaamaan Neuvostoliiton laajentumisen aiheuttamaan uhkaan 4.4.1949. Päämaja sijaitsee Belgian pääkaupungissa Brysselissä.
2 Jäsenmaat ovat sitoutuneet korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
3 Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato keskittyi terrorismin vastaiseen taisteluun. Tällä vuosikymmenellä huomiota ovat saaneet varsinkin kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen sekä tuoreimpana Ukrainan sota.
4 Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseniksi 29.6.2022. Heinäkuussa maista tuli tarkkailijajäseniä.
5 Kaikkien jäsenvaltioiden odotetaan hyväksyvän Suomen ja Ruotsin jäsenyyden vuoden loppuun mennessä. Hyväksyntä edellyttää yksimielisyyttä, minkä vuoksi Turkki on pystynyt asettamaan ehtoja hyväksynnälle.
Kaikki alkoi oikeastaan Pronssisoturista. Viro päätti nimittäin keväällä 2007 siirtää puna-armeijan muistomerkin Tallinnan keskustasta sotilashautausmaalle. Teko herätti suuria tunteita paikallisessa venäläisväestössä, sillä patsaan juurelle oli haudattu Tallinnan vapauttamisessa kaatuneita Neuvostoliiton sotilaita. Tunteet kuumenivat kahakoiksi, joissa yksi mielenosoittaja sai surmansa.
Viron julkishallintoa ja medioita vastaan tehtiin palvelunestohyökkäyksiä, jotka olivat vielä tuore ilmiö ja saivat sen vuoksi paljon kansainvälistä julkisuutta. Samalla Nato havahtui huomaamaan, että jäsenvaltioita vastaan voidaan hyökätä myös verkossa.
Tilaa tästä Tivin maksuton uutiskirje – Kokoamme it-alan kiinnostavimmat puheenaiheet sähköpostiisi joka päivä.
Monet hyökkäykset tulivat venäläisistä ip-osoitteista. Virallinen Venäjä kiisti olevansa hyökkäysten takana, mutta asialla olivat todennäköisesti sen kansallismieliset hakkerit.
KOSKA VIROLLA oli ensimmäisenä kokemusta kyberhyökkäyksen kohteeksi joutumisesta, Nato perusti toukokuussa 2008 siihen liittyvän osaamiskeskuksen Tallinnaan, vanhan kasarmin alueelle.
LUE MYÖS:
Suomeen iskeneen vakoiluohjelman kehittäjä nosti kytkintä – ottaa Nato-markkinat tähtäimeensä
Jarno Limnéll valaisee Venäjän kybersodan taktiikkaa – Nato luo suomalaisille yrityksille mahdollisuuden läpimurtoon
Nato tutkii: varastivatko venäläishakkerit salaisia ohjustietoja?
Kyberturvaosaaminen on keskitetty keskukseen, jolla on mutkikas nimi: NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence eli lyhyemmin CCDCOE.
Natolla on yhteensä 28 osaamiskeskusta, ja niiden erikoistumisalueet vaihtelevat kriisinhallinnasta Bulgarian Sofiassa ja energiaturvallisuudesta Latvian Vilnassa henkilötiedusteluun Romanian Oradeassa ja sotilaslääketieteeseen Unkarin Budapestissa. Itsenäisten yksiköiden rahoitus tulee toimintaan osallistuvilta jäsenmailta.
Tunteiden kohde. Puna-armeijan muistomerkin siirtäminen sytytti kahakoita Tallinnassa keväällä 2007 ja sai aikaan lukuisia palvelunestohyökkäyksiä Viron julkishallintoa ja mediaa vastaan. Osin sen seurauksena Naton kyberosaamiskeskus perustettiin vuonna 2008 Tallinnaan. Pronssisoturi-patsas sijaitsee nykyään Tallinnan sotilashautausmaalla. PETTERI JÄRVINEN
CCDCOE TUTKII ja kouluttaa. Yksi sen työn tuloksista on niin sanottu Tallinna-manuaali, johon on koottu eri maiden kyberkonflikteihin liittyvä lainsäädäntö.
Nato-maiden lisäksi keskuksen yhteistyökumppaneita ovat Itävalta, Sveitsi, Etelä-Korea sekä Suomi ja Ruotsi. Tässä roolissa Suomi on lähettänyt keskukseen vuosittain vaihtuvan tutkijan. Täysjäsenyyden myötä Suomen ja osaamiskeskuksen yhteistyö syvenee entisestään.
Keskus järjestää kyberaiheisia kursseja tekniikasta strategiselle tasolle asti. Koulutukset ovat suosittuja ja jonotuslista niille on pitkä. Keskus vastaa koulutustarpeen kartoituksesta ja koulutusten koordinoinnista sekä järjestää vuosittain CyCon-tietoturvakonferenssin.
Vuodesta 2010 lähtien järjestetty Locked shields -kyberpuolustusharjoitus on alallaan laajin maailmassa. Siinä joukkueet kilpailevat keskenään kuvitteellisen Berylia-saarivaltion puolustamisesta verkkohyökkäyksiä vastaan.
Huhtikuun 2022 harjoitukseen osallistui 24 joukkuetta. Ne puolustivat 5 500 virtualisoitua ympäristöä verkkohyökkäyksiltä, joita tehtiin yli 8 000. Tapahtuma ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa, sillä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen joukkue voitti harjoituksen. Lisäksi Norjan, Suomen ja Ruotsin yhteinen pohjoismaiden joukkue sijoittui neljänneksi.
KYBEROSAAMISEN KANNALTA Nato-ajan alkaminen herättää kiinnostavia kysymyksiä.
Suomen sopeutumista helpottaa se, että jäsenyyteen on varauduttu kaikessa hiljaisuudessa jo vuosia, ja kalusto ja toimintamenetelmät ovat heti Nato-yhteensopivia. Muodollisesti Nato-jäsenyys sinetöi Suomen aseman läntisessä arvo- ja puolustusyhteistyössä.
Suomen signaalitiedustelun yhteistyö länsimaiden kanssa on tähän asti perustunut osittain henkilösuhteisiin. On luultavaa, että Nato-aikana tiedustelutiedon jakaminen molempiin suuntiin vilkastuu ja arkipäiväistyy, mikä hyödyttää varsinkin Suomea.
Ruotsille muutos on paljon pienempi, sillä muodollisesta puolueettomuusasemastaan huolimatta se on tehnyt salaista ja tiivistä tiedusteluyhteistyötä monien Nato-maiden kanssa jo 1950-luvulta lähtien.
Yksi kiinnostava kysymys on Naton perustamissopimuksen viides artikla. Se velvoittaa jäsenmaat osallistumaan puolustukseen, jos yhtä jäsenvaltiota kohtaan hyökätään.
Mutta miten tätä pitäisi soveltaa kybermaailmassa? Voisiko riittävän raju Suomeen kohdistunut kyberhyökkäys aktivoida viidennen artiklan?
Yleinen käsitys on, että sellaisen hyökkäyksen tulisi olla erittäin vakava ja johtaa kuolonuhreihin tai vakavaan materiaaliseen tuhoon. Yhdysvaltojen oma kanta on, että isoihin kyberhyökkäyksiin voidaan vastata myös aseellisesti. Natossa vastaus riippuu viime kädessä jäsenmaiden omista tulkinnoista.
Joka tapauksessa Nato antaa ainakin henkistä selkänojaa mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan, ja CCDCOE:n koko osaaminen on käytettävissä niiden torjumiseksi.
TIETOTURVAYHTIÖIDEN MYYJILLE Nato-jäsenyys avaa ovia, mutta Euroopan ulkopuolella se voi herättää myös epäluuloja. Muistissa on varsinkin niin sanottu Maximator-operaatio, jossa ruotsalaiseksi mielletyn Crypto-salauslaitteen todelliset omistajat olivat CIA ja Saksan tiedustelupalvelu.
Britit pystyivät murtamaan Argentiinan laitteella lähettämät salatut viestit, mikä auttoi upottamaan General Belgrano -risteilijän Falklandin sodassa.
Edward Snowden paljasti kesäkuussa 2013, että NSA oli tahallisesti heikentänyt salaustekniikoita ujuttamalla niihin murtoa helpottavia heikkouksia.
Suomen asema sotilasliittojen ulkopuolella nähtiin tuolloin kansallisena kilpailutekijänä. Esimerkiksi SSH korosti, että sen ohjelmakoodi oli kokonaan suomalaisten laatimaa, eikä siinä varmasti ollut suurvaltojen haluamia takaovia.
Tilanne ei ole siitä muuttunut, mutta salaustekniikat ovat aina myös luottamuskysymyksiä.
(Tilaajille)
Puolustajat. Locked Shields -harjoituksessa puolustauduttiin yli 8 000 verkkohyökkäystä vastaan. Harjoitukseen osallistuneiden joukkueiden jäsenten nimet eivät ole julkisia. PUOLUSTUSVOIMAT
@
Suomen voitto Locked shields -kyberpuolustusharjoituksessa huhtikuussa oli osoitus Suomen korkeatasoisesta kyberosaamisesta eikä jäänyt huomaamatta Naton sisällä.
Jäsenyyshakemuksen ja F-35-konehankintojen vuoksi Suomella onkin nyt harvinainen mahdollisuus ja aikaikkuna nostaa omaa näkyvyyttään Naton sisällä ja hyödyntää sen kaupalliset mahdollisuudet.
Tilaa tästä Tivin maksuton uutiskirje – Kokoamme it-alan kiinnostavimmat puheenaiheet sähköpostiisi joka päivä.
Nato-jäsenyys velvoittaa Suomen lisäämään puolustuksen määrärahoja, mikä jo itsessään sataa tietoturvayhtiöiden laariin. Monien suomalaisten organisaatioiden tietoturva kaipaa päivittämistä, ja nyt rahaa on käytettävissä aiempaa enemmän.
NATO ON puolustusliitto, jossa jäsenvaltiot päättävät itse tietoturvansa standardeista. Erityisiä Nato-standardeja ei ole. Naton sisäisen verkon tiedot ovat salaisia.
Yksityiskohtia ei myöskään kerrota siitä teollisesta yhteistyöstä, joka F-35-kauppaan sisältyy. Joka tapauksessa Lockheed Martin kumppaneineen tekee suomalaisten kanssa puolustusteollista yhteistyötä, jonka arvo nousee noin kolmeen miljardiin euroon.
Nato-jäsenyys antaa suomalaisille toimijoille uskottavuutta ja mahdollisuuden osallistua yhteisten rajapintojen kehittämiseen. Se avaa myös mahdollisuuden osallistua Naton yhteishankintoihin.
JÄSENVALTIOIDEN yhdenvertainen kohtelu kuuluu myös Naton periaatteisiin: kaikille jaetaan sama tieto ja tarjouskilpailut ovat reiluja. Tämä hyödyttää toimijoita, joilla on kansainvälistä osaamista esimerkiksi salasanattomuuden, zero trust -ratkaisujen, identiteetinhallinnan sekä kvanttitietokoneet kestävien salausmenetelmien (PQC eli Post Quantum Cryptography) kehittämisessä.
”Suomalaiset yritykset ovat pieniä, mutta meidät tunnetaan kyvystämme yhdistellä palasista toimivia kokonaisuuksia”, sanoo Jari Mielonen, Kyberala ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Instan varatoimitusjohtaja.
”Meillä on paljon annettavaa verkkoturvallisuuteen. Eri toimijoiden pitää kuitenkin pystyä yhteistyöhön ja katsoa markkinoita rohkeasti uusin silmin.”
Korjaus 23.9. 10:30 -- Väitimme, että voiton vei maanpuolustuskorkeakoulun joukkue. Tosiasiallisesti voiton vei Suomen joukkue, mutta vaikka se koostuikin pääosin maanpuolustuskorkeakoulun edustajista, MPKK ei liittynyt harjoitukseen millään tavalla.
Suomen kyberosaaminen on huomattu Natossa
Petteri Järvinen23.9.202207:05|päivitetty23.9.202210:28KYBERSOTATURVALLISUUSNato-jäsenyys velvoittaa Suomen lisäämään puolustuksen määrärahoja, mikä jo itsessään sataa tietoturvayhtiöiden laariin.
Puolustajat. Locked Shields -harjoituksessa puolustauduttiin yli 8 000 verkkohyökkäystä vastaan. Harjoitukseen osallistuneiden joukkueiden jäsenten nimet eivät ole julkisia. PUOLUSTUSVOIMAT
@
Suomen voitto Locked shields -kyberpuolustusharjoituksessa huhtikuussa oli osoitus Suomen korkeatasoisesta kyberosaamisesta eikä jäänyt huomaamatta Naton sisällä.
Jäsenyyshakemuksen ja F-35-konehankintojen vuoksi Suomella onkin nyt harvinainen mahdollisuus ja aikaikkuna nostaa omaa näkyvyyttään Naton sisällä ja hyödyntää sen kaupalliset mahdollisuudet.
Tilaa tästä Tivin maksuton uutiskirje – Kokoamme it-alan kiinnostavimmat puheenaiheet sähköpostiisi joka päivä.
Nato-jäsenyys velvoittaa Suomen lisäämään puolustuksen määrärahoja, mikä jo itsessään sataa tietoturvayhtiöiden laariin. Monien suomalaisten organisaatioiden tietoturva kaipaa päivittämistä, ja nyt rahaa on käytettävissä aiempaa enemmän.
NATO ON puolustusliitto, jossa jäsenvaltiot päättävät itse tietoturvansa standardeista. Erityisiä Nato-standardeja ei ole. Naton sisäisen verkon tiedot ovat salaisia.
Yksityiskohtia ei myöskään kerrota siitä teollisesta yhteistyöstä, joka F-35-kauppaan sisältyy. Joka tapauksessa Lockheed Martin kumppaneineen tekee suomalaisten kanssa puolustusteollista yhteistyötä, jonka arvo nousee noin kolmeen miljardiin euroon.
Nato-jäsenyys antaa suomalaisille toimijoille uskottavuutta ja mahdollisuuden osallistua yhteisten rajapintojen kehittämiseen. Se avaa myös mahdollisuuden osallistua Naton yhteishankintoihin.
JÄSENVALTIOIDEN yhdenvertainen kohtelu kuuluu myös Naton periaatteisiin: kaikille jaetaan sama tieto ja tarjouskilpailut ovat reiluja. Tämä hyödyttää toimijoita, joilla on kansainvälistä osaamista esimerkiksi salasanattomuuden, zero trust -ratkaisujen, identiteetinhallinnan sekä kvanttitietokoneet kestävien salausmenetelmien (PQC eli Post Quantum Cryptography) kehittämisessä.
”Suomalaiset yritykset ovat pieniä, mutta meidät tunnetaan kyvystämme yhdistellä palasista toimivia kokonaisuuksia”, sanoo Jari Mielonen, Kyberala ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Instan varatoimitusjohtaja.
”Meillä on paljon annettavaa verkkoturvallisuuteen. Eri toimijoiden pitää kuitenkin pystyä yhteistyöhön ja katsoa markkinoita rohkeasti uusin silmin.”
Korjaus 23.9. 10:30 -- Väitimme, että voiton vei maanpuolustuskorkeakoulun joukkue. Tosiasiallisesti voiton vei Suomen joukkue, mutta vaikka se koostuikin pääosin maanpuolustuskorkeakoulun edustajista, MPKK ei liittynyt harjoitukseen millään tavalla.
Suomen Nato-jäsenyys lähestyy – voisiko kyberhyökkäys aktivoida 5. artiklan?
Petteri Järvinen23.9.202206:05KYBERSOTATURVALLISUUSTuleva Nato-jäsenyys aiheuttaa muutoksia kyberturvallisuuteen ja avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle tietoturva-alalle.
Suomi mainittu. CCDCOE:n huhtikuun 2022 Locked Shields -kyberpuolustusharjoitukseen osallistui 24 joukkuetta, jotka puolustivat 5 500 virtualisoitua ympäristöä verkkohyökkäyksiltä. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen joukkue voitti harjoituksen. PETTERI JÄRVINEN
@
Viisi pointtia Natosta
1 Pohjois-Atlantin puolustusliitto perustettiin vastaamaan Neuvostoliiton laajentumisen aiheuttamaan uhkaan 4.4.1949. Päämaja sijaitsee Belgian pääkaupungissa Brysselissä.
2 Jäsenmaat ovat sitoutuneet korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
3 Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato keskittyi terrorismin vastaiseen taisteluun. Tällä vuosikymmenellä huomiota ovat saaneet varsinkin kyberuhkat ja informaatiovaikuttaminen sekä tuoreimpana Ukrainan sota.
4 Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseniksi 29.6.2022. Heinäkuussa maista tuli tarkkailijajäseniä.
5 Kaikkien jäsenvaltioiden odotetaan hyväksyvän Suomen ja Ruotsin jäsenyyden vuoden loppuun mennessä. Hyväksyntä edellyttää yksimielisyyttä, minkä vuoksi Turkki on pystynyt asettamaan ehtoja hyväksynnälle.
Kaikki alkoi oikeastaan Pronssisoturista. Viro päätti nimittäin keväällä 2007 siirtää puna-armeijan muistomerkin Tallinnan keskustasta sotilashautausmaalle. Teko herätti suuria tunteita paikallisessa venäläisväestössä, sillä patsaan juurelle oli haudattu Tallinnan vapauttamisessa kaatuneita Neuvostoliiton sotilaita. Tunteet kuumenivat kahakoiksi, joissa yksi mielenosoittaja sai surmansa.
Viron julkishallintoa ja medioita vastaan tehtiin palvelunestohyökkäyksiä, jotka olivat vielä tuore ilmiö ja saivat sen vuoksi paljon kansainvälistä julkisuutta. Samalla Nato havahtui huomaamaan, että jäsenvaltioita vastaan voidaan hyökätä myös verkossa.
Tilaa tästä Tivin maksuton uutiskirje – Kokoamme it-alan kiinnostavimmat puheenaiheet sähköpostiisi joka päivä.
Monet hyökkäykset tulivat venäläisistä ip-osoitteista. Virallinen Venäjä kiisti olevansa hyökkäysten takana, mutta asialla olivat todennäköisesti sen kansallismieliset hakkerit.
KOSKA VIROLLA oli ensimmäisenä kokemusta kyberhyökkäyksen kohteeksi joutumisesta, Nato perusti toukokuussa 2008 siihen liittyvän osaamiskeskuksen Tallinnaan, vanhan kasarmin alueelle.
LUE MYÖS:
Suomeen iskeneen vakoiluohjelman kehittäjä nosti kytkintä – ottaa Nato-markkinat tähtäimeensä
Jarno Limnéll valaisee Venäjän kybersodan taktiikkaa – Nato luo suomalaisille yrityksille mahdollisuuden läpimurtoon
Nato tutkii: varastivatko venäläishakkerit salaisia ohjustietoja?
Kyberturvaosaaminen on keskitetty keskukseen, jolla on mutkikas nimi: NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence eli lyhyemmin CCDCOE.
Natolla on yhteensä 28 osaamiskeskusta, ja niiden erikoistumisalueet vaihtelevat kriisinhallinnasta Bulgarian Sofiassa ja energiaturvallisuudesta Latvian Vilnassa henkilötiedusteluun Romanian Oradeassa ja sotilaslääketieteeseen Unkarin Budapestissa. Itsenäisten yksiköiden rahoitus tulee toimintaan osallistuvilta jäsenmailta.
Tunteiden kohde. Puna-armeijan muistomerkin siirtäminen sytytti kahakoita Tallinnassa keväällä 2007 ja sai aikaan lukuisia palvelunestohyökkäyksiä Viron julkishallintoa ja mediaa vastaan. Osin sen seurauksena Naton kyberosaamiskeskus perustettiin vuonna 2008 Tallinnaan. Pronssisoturi-patsas sijaitsee nykyään Tallinnan sotilashautausmaalla. PETTERI JÄRVINEN
CCDCOE TUTKII ja kouluttaa. Yksi sen työn tuloksista on niin sanottu Tallinna-manuaali, johon on koottu eri maiden kyberkonflikteihin liittyvä lainsäädäntö.
Nato-maiden lisäksi keskuksen yhteistyökumppaneita ovat Itävalta, Sveitsi, Etelä-Korea sekä Suomi ja Ruotsi. Tässä roolissa Suomi on lähettänyt keskukseen vuosittain vaihtuvan tutkijan. Täysjäsenyyden myötä Suomen ja osaamiskeskuksen yhteistyö syvenee entisestään.
Keskus järjestää kyberaiheisia kursseja tekniikasta strategiselle tasolle asti. Koulutukset ovat suosittuja ja jonotuslista niille on pitkä. Keskus vastaa koulutustarpeen kartoituksesta ja koulutusten koordinoinnista sekä järjestää vuosittain CyCon-tietoturvakonferenssin.
Vuodesta 2010 lähtien järjestetty Locked shields -kyberpuolustusharjoitus on alallaan laajin maailmassa. Siinä joukkueet kilpailevat keskenään kuvitteellisen Berylia-saarivaltion puolustamisesta verkkohyökkäyksiä vastaan.
Huhtikuun 2022 harjoitukseen osallistui 24 joukkuetta. Ne puolustivat 5 500 virtualisoitua ympäristöä verkkohyökkäyksiltä, joita tehtiin yli 8 000. Tapahtuma ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa, sillä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen joukkue voitti harjoituksen. Lisäksi Norjan, Suomen ja Ruotsin yhteinen pohjoismaiden joukkue sijoittui neljänneksi.
KYBEROSAAMISEN KANNALTA Nato-ajan alkaminen herättää kiinnostavia kysymyksiä.
Suomen sopeutumista helpottaa se, että jäsenyyteen on varauduttu kaikessa hiljaisuudessa jo vuosia, ja kalusto ja toimintamenetelmät ovat heti Nato-yhteensopivia. Muodollisesti Nato-jäsenyys sinetöi Suomen aseman läntisessä arvo- ja puolustusyhteistyössä.
Suomen signaalitiedustelun yhteistyö länsimaiden kanssa on tähän asti perustunut osittain henkilösuhteisiin. On luultavaa, että Nato-aikana tiedustelutiedon jakaminen molempiin suuntiin vilkastuu ja arkipäiväistyy, mikä hyödyttää varsinkin Suomea.
Ruotsille muutos on paljon pienempi, sillä muodollisesta puolueettomuusasemastaan huolimatta se on tehnyt salaista ja tiivistä tiedusteluyhteistyötä monien Nato-maiden kanssa jo 1950-luvulta lähtien.
Yksi kiinnostava kysymys on Naton perustamissopimuksen viides artikla. Se velvoittaa jäsenmaat osallistumaan puolustukseen, jos yhtä jäsenvaltiota kohtaan hyökätään.
Mutta miten tätä pitäisi soveltaa kybermaailmassa? Voisiko riittävän raju Suomeen kohdistunut kyberhyökkäys aktivoida viidennen artiklan?
Yleinen käsitys on, että sellaisen hyökkäyksen tulisi olla erittäin vakava ja johtaa kuolonuhreihin tai vakavaan materiaaliseen tuhoon. Yhdysvaltojen oma kanta on, että isoihin kyberhyökkäyksiin voidaan vastata myös aseellisesti. Natossa vastaus riippuu viime kädessä jäsenmaiden omista tulkinnoista.
Joka tapauksessa Nato antaa ainakin henkistä selkänojaa mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan, ja CCDCOE:n koko osaaminen on käytettävissä niiden torjumiseksi.
TIETOTURVAYHTIÖIDEN MYYJILLE Nato-jäsenyys avaa ovia, mutta Euroopan ulkopuolella se voi herättää myös epäluuloja. Muistissa on varsinkin niin sanottu Maximator-operaatio, jossa ruotsalaiseksi mielletyn Crypto-salauslaitteen todelliset omistajat olivat CIA ja Saksan tiedustelupalvelu.
Britit pystyivät murtamaan Argentiinan laitteella lähettämät salatut viestit, mikä auttoi upottamaan General Belgrano -risteilijän Falklandin sodassa.
Edward Snowden paljasti kesäkuussa 2013, että NSA oli tahallisesti heikentänyt salaustekniikoita ujuttamalla niihin murtoa helpottavia heikkouksia.
Suomen asema sotilasliittojen ulkopuolella nähtiin tuolloin kansallisena kilpailutekijänä. Esimerkiksi SSH korosti, että sen ohjelmakoodi oli kokonaan suomalaisten laatimaa, eikä siinä varmasti ollut suurvaltojen haluamia takaovia.
Tilanne ei ole siitä muuttunut, mutta salaustekniikat ovat aina myös luottamuskysymyksiä.
Viimeksi muokattu:
vompatti
Kenraali
Katsotaan miten käy...
Jenkkien suurlähettiläs veikkaa että ollaan jäseniä ennen vuodenvaihdetta
www.politico.com
Jenkkien suurlähettiläs veikkaa että ollaan jäseniä ennen vuodenvaihdetta
U.S. ambassador: Finland and Sweden in NATO by Christmas
Finland and Sweden will become official NATO members by Christmas, the U.S. ambassador to Finland predicted in a conversation with reporters and experts.
www.politico.com
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama
Respected Leader
Laitetaan tännekin: Arto Luukkasen blogi mutta ennen kaikkea tuo video tuon blogin lopussa: Turkki ei voi hyväksyä Venäjän vyöryä Mustanmeren rannikolle kansanäänestyksen muodossa, vaan ryhtyy vastatoimiin. Sulttaani nyt siis Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen ystävä. Saattaa julkisesti konahdella, mutta nyt napit vastakkain Kaukaasiassa.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Venäjän osittainen LKP - rajat kiinni heti! | Uusi Suomi Puheenvuoro
Nikita Hruštševin muistelmien mukaan vanheneva ja sairas diktaattori Josif Stalin totesi vuonna 1951 lomallaan Abhasian Afonissa seuraavaa: ”minä olen lopussa…minä en luota keneenkään, en edes itseeni…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Kyllä minä luulen, että ainakin itärajalla suomalainen itse puolustaa Suomea parhaiten. Ruotsi auttaisi siinä parhaiten pitämällä Itämeren siistinä ja laivareitit avoinna. Eri-/Globaleyen tilannekuva olisi tervetullut.Ruottalaisten mietteitä. Suomi etulinjan maa mitä Ruotsi ei ole. Molempien tulee silti ryhtyä näkemään oma kansallinen puolustus NATO:n viitekehyksessä.
Ruotsalaisarvio: Natossa Ruotsin tehtävä olisi puolustaa Suomea
Ruotsalaisarvio: Natossa Ruotsin tehtävä olisi puolustaa Suomea
Panssari Salama
Respected Leader
Itse toivotan Talvisodan hengessä mm. ruotsalaisen mekanisoidun Norrbottensbrigadenin tervetulleeksi Lapin puolustukseen. Mekanisoitu prikaati, Leopardeja CV90:iä, Archereita, ...
Tätähän toivotaan, mutta Virossa ajatellaan eri tavalla:Katsotaan miten käy...
Jenkkien suurlähettiläs veikkaa että ollaan jäseniä ennen vuodenvaihdetta
U.S. ambassador: Finland and Sweden in NATO by Christmas
Finland and Sweden will become official NATO members by Christmas, the U.S. ambassador to Finland predicted in a conversation with reporters and experts.
Viron yleisradio: Suomi ja Ruotsi tuskin pääsevät Naton jäseniksi ennen ensi kesää https://www.is.fi/politiikka/art-2000009091421.html
No toisaalta, Suomi on käytännössä jo nyt jäsen siinä mielessä että monet merkittävät Nato-maat ovat antaneet kahdenväliset turvatakuut. Tietenkin virallisesti mukana olisi parempi, kun ei tuosta naapurista tiedä...
Nuo tuollaiset huhut on aina huhuja.
Turkilta olisi kyllä maailmanluokan vittuilua viivyttää tuota ratifiointia ensi vuoden kesään asti. Mitä hyötyä sille siitä olisi. Mutta kyllä tuo voi olla toki mahdollistakin.
Nato optiot ja yön yli Natoon puheet näyttäytyvät päivä päivältä naurettavimmilta.
Mielenkiintoinen tilanne olisi myös, jos ratifioivat ensin vain Suomen. Tuollainen mahdollisuus pieni, mutta olisi kiva nähdä miten Suomen eduskunta tuollaisessa tapauksesssa äänestäisi omassa äänestyksessään.
Turkilta olisi kyllä maailmanluokan vittuilua viivyttää tuota ratifiointia ensi vuoden kesään asti. Mitä hyötyä sille siitä olisi. Mutta kyllä tuo voi olla toki mahdollistakin.
Nato optiot ja yön yli Natoon puheet näyttäytyvät päivä päivältä naurettavimmilta.
Mielenkiintoinen tilanne olisi myös, jos ratifioivat ensin vain Suomen. Tuollainen mahdollisuus pieni, mutta olisi kiva nähdä miten Suomen eduskunta tuollaisessa tapauksesssa äänestäisi omassa äänestyksessään.
- Status