Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
" 1) Suomi ei ole koskaan pystynyt taistelemaan sotiaan yksin koko aluettaan itsenäisesti puolustaen, 2) Ruotsiin ei valtiona niin hirveästi kannattaisi tukeutua puolustuksen alalla (vrt. 30-luvun epäonnistunut reunavaltiopolitiikka) muutoin kuin yhteisten hankintojen ja harjoitusten osalta, 3) EU on hajanainen ja siltä puuttuu yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), vaikka sen nimeen kovasti vannotaan, 4) Venäjä on äärimmäisen ja vaarallisen aggressiivinen, 5) uskottavalta (ja "itsenäiseltä") puolustukseltamme puuttuu fyffeä tolkuttomasti, 6) kukaan ei ole uskaltanut vielä haastaa sotilaallisesti Natoa, 7) olisi kiva välttää sodat jo etukäteen, 8) jotta voi välttää sodat jo etukäteen, pitää olla vahva oma puolustus ja riittävä kansainvälinen pelote aggressorin edessä, 9) Suomen tapauksessa sodat vältetään jo ennakolta kuulumalla Natoon ja ylläpitämällä riittävää kansallista puolustusta (Venäjä kampittaa, vaikka kuinka yrittäisit kaveerata). West!"
Torsti Siren.

Torsti vaikuttaa olevan järkevä, jalat maassa oleva mies.
 
" 1) Suomi ei ole koskaan pystynyt taistelemaan sotiaan yksin koko aluettaan itsenäisesti puolustaen, 2) Ruotsiin ei valtiona niin hirveästi kannattaisi tukeutua puolustuksen alalla (vrt. 30-luvun epäonnistunut reunavaltiopolitiikka) muutoin kuin yhteisten hankintojen ja harjoitusten osalta, 3) EU on hajanainen ja siltä puuttuu yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), vaikka sen nimeen kovasti vannotaan, 4) Venäjä on äärimmäisen ja vaarallisen aggressiivinen, 5) uskottavalta (ja "itsenäiseltä") puolustukseltamme puuttuu fyffeä tolkuttomasti, 6) kukaan ei ole uskaltanut vielä haastaa sotilaallisesti Natoa, 7) olisi kiva välttää sodat jo etukäteen, 8) jotta voi välttää sodat jo etukäteen, pitää olla vahva oma puolustus ja riittävä kansainvälinen pelote aggressorin edessä, 9) Suomen tapauksessa sodat vältetään jo ennakolta kuulumalla Natoon ja ylläpitämällä riittävää kansallista puolustusta (Venäjä kampittaa, vaikka kuinka yrittäisit kaveerata). West!"
Torsti Siren.

Paikkansapitäviä pointteja oikealla asenteella, mutta ainainen Ruotsin mollaaminen 30-luvun jutuista jo kyllästyttää. Yhtä perusteltua olisi sanoa että me olemme liian huonoja ja epäluotettavia NATOn liittolaisiksi koska häikäilemättömästi petimme natsi-Saksan oman etumme vuoksi 1944. Mennyt on mennyttä ja nykyisyys ratkaisee.
 
Näyttää vaan pahasti siltä, että Venäjällä on aloitettu varmistaminen ettei Suomea Natoon huolita.. Venäjän on pakko epävakauttaa suhteet,jolloin Naton ovet menevät meiltä kiinni. Tosin en jaksa uskoa muutenkaan koko Natoon. Se juna meni jo ja moni itkee vieläkin laiturilla,muttakun Rasmussennalle sano että saataisiin tulla. Se sano.
Toisaalta onhan ihmeitäkin tapahtunut maailmassa.
 
Näyttää vaan pahasti siltä, että Venäjällä on aloitettu varmistaminen ettei Suomea Natoon huolita.. Venäjän on pakko epävakauttaa suhteet,jolloin Naton ovet menevät meiltä kiinni. Tosin en jaksa uskoa muutenkaan koko Natoon. Se juna meni jo ja moni itkee vieläkin laiturilla,muttakun Rasmussennalle sano että saataisiin tulla. Se sano.
Toisaalta onhan ihmeitäkin tapahtunut maailmassa.

No, mennään sillä mitä saadaan, on sekin jotain että aika monelle on intresseissä että pärjäämme Venäjää vastaan mahdollisimman hyvin. Väitän että suurin riskimme ovat pelokkaat omat poliitikot.
 
Näyttää vaan pahasti siltä, että Venäjällä on aloitettu varmistaminen ettei Suomea Natoon huolita.. Venäjän on pakko epävakauttaa suhteet,jolloin Naton ovet menevät meiltä kiinni. Tosin en jaksa uskoa muutenkaan koko Natoon. Se juna meni jo ja moni itkee vieläkin laiturilla,muttakun Rasmussennalle sano että saataisiin tulla. Se sano.
Toisaalta onhan ihmeitäkin tapahtunut maailmassa.

Ovi olisi vieläkin auki - pahimmaksi kirosanaksi alkaa kuitenkin pikkuhiljaa muotoutumaan "Nato-optio"! Sitähän poliitikot tuntuvat viljelevän varsin ahkerasti vaaleihin liittyvässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja menevät sen taakse piiloon, ettei vain tarvitsisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä...

Turvallisuuspolitiikassa on muutama asia/käsite, jotka ovat olemassa vain (joidenkin) suomalaisten korvien välissä:

1. Puoluettomuus - joka on tosiasiassa asia, joka arvioidaan ihan muualla kuin meillä Suomessa

2. Uskottava puolustus - joka sekin arvioidaan ennenkaikkea ihan muualla kuin meillä Suomessa

3. Nato-optio - jota ei ole olemassakaan muualla kuin suomalaisten poliitikkojen puheissa

4. Kyllä meitä länsi auttaa, olemmahan Suomi ja Suomesta kaikki pitävät ja siksi sitä auttavat - yli puolet maailmasta ei ole koskaan edes kuullut Suomesta ja useimmille Suomesta joskus kuulleille se on joku pieni maa jossakin pohjoisessa Venäjän kyljessä - ja eikös se kuulu Venäjään...

Valitettavan moni laskee turvallisuuspolitiikkamme noiden asioiden varaan..
 
Ovi olisi vieläkin auki - pahimmaksi kirosanaksi alkaa kuitenkin pikkuhiljaa muotoutumaan "Nato-optio"! Sitähän poliitikot tuntuvat viljelevän varsin ahkerasti vaaleihin liittyvässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja menevät sen taakse piiloon, ettei vain tarvitsisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä...

Turvallisuuspolitiikassa on muutama asia/käsite, jotka ovat olemassa vain (joidenkin) suomalaisten korvien välissä:

1. Puoluettomuus - joka on tosiasiassa asia, joka arvioidaan ihan muualla kuin meillä Suomessa

2. Uskottava puolustus - joka sekin arvioidaan ennenkaikkea ihan muualla kuin meillä Suomessa

3. Nato-optio - jota ei ole olemassakaan muualla kuin suomalaisten poliitikkojen puheissa

4. Kyllä meitä länsi auttaa, olemmahan Suomi ja Suomesta kaikki pitävät ja siksi sitä auttavat - yli puolet maailmasta ei ole koskaan edes kuullut Suomesta ja useimmille Suomesta joskus kuulleille se on joku pieni maa jossakin pohjoisessa Venäjän kyljessä - ja eikös se kuulu Venäjään...

Valitettavan moni laskee turvallisuuspolitiikkamme noiden asioiden varaan..

Nato-optio-sanaa ei kyllä mielestäni paljon enää kuule, vaan kuvaavammin puhutaan poliitikkokielessäkin nyt "mahdollisuudesta hakea NATO-jäsenyyttä".
 
Ovi olisi vieläkin auki - pahimmaksi kirosanaksi alkaa kuitenkin pikkuhiljaa muotoutumaan "Nato-optio"! Sitähän poliitikot tuntuvat viljelevän varsin ahkerasti vaaleihin liittyvässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja menevät sen taakse piiloon, ettei vain tarvitsisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä...

Turvallisuuspolitiikassa on muutama asia/käsite, jotka ovat olemassa vain (joidenkin) suomalaisten korvien välissä:

1. Puoluettomuus - joka on tosiasiassa asia, joka arvioidaan ihan muualla kuin meillä Suomessa

2. Uskottava puolustus - joka sekin arvioidaan ennenkaikkea ihan muualla kuin meillä Suomessa

3. Nato-optio - jota ei ole olemassakaan muualla kuin suomalaisten poliitikkojen puheissa

4. Kyllä meitä länsi auttaa, olemmahan Suomi ja Suomesta kaikki pitävät ja siksi sitä auttavat - yli puolet maailmasta ei ole koskaan edes kuullut Suomesta ja useimmille Suomesta joskus kuulleille se on joku pieni maa jossakin pohjoisessa Venäjän kyljessä - ja eikös se kuulu Venäjään...

Valitettavan moni laskee turvallisuuspolitiikkamme noiden asioiden varaan..

Varsin optimistinen arvio tuo lihavointini. En oikein usko että toteutuu edes ns länsimaissa. 1 - 3 kohdat ovat kyllä ihan just noin.
 
Nato-optio-sanaa ei kyllä mielestäni paljon enää kuule, vaan kuvaavammin puhutaan poliitikkokielessäkin nyt "mahdollisuudesta hakea NATO-jäsenyyttä".

No joo, totta - mutta sama asia, termi on muuttunut.. Tosin Nato-optiokin on kuultu kuluneella viikolla jonkun suuren puolueen PJ:n suusta, en nyt vain enää muista kenen :)
 
Loistava artikkeli, joka riisuu hyvin esille sekä Suomen aseman että NATO-keskustelun näkemykset asiallisesti ilman meille tyypillistä kiihkoisaa "vastapuolen" mustamaalausta.

Ei siis sisällä joidenkin vastustajien väitteitä USAn orjuutuksesta, Monsantot ym. vilisten eikä toisaalta niitä kovimpien NATO-idealistien jäsenmaihin projisoimia omia katkeria ajatuksia, missä jäsenmaat suorastaan vahingoniloisina ja sivuuttaen oman etunsa katselevat, kun niiden pitkäaikainen hyvä kumppani Suomi tuhotaan Venäjän toimesta eivätkä auta edes tiedustelutiedolla ("Siitäpä saavat kun emme kelvanneet heille!").

http://www.neweasterneurope.eu/interviews/1242-the-nordic-dimension-of-the-ukrainian-crisis
 
Ex-komentaja kertoo IL:ssä rankan syyn: Tämän vuoksi Suomi ei liittynyt Natoon 1990-luvulla

"JUHA-PEKKA TIKKA
3 tuntia ja 56 minuuttia sitten(päivitetty 1 tunti ja 33 minuuttia sitten)
Puolustusvoimain entisen komentajan mukaan Suomi kiersi 1990-luvulla Nato-jäsenyyden väärän viiteryhmän vuoksi.

Amiraali evp Juhani Kaskeala toimi puolustusvoimain komentajana 2001-2009. Häntä on haastateltu Iltalehden Nato-extralehdessä menneiden vuosikymmenten tapahtumista.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen 1990-luvulla sotilasliitto Natoon liittyi maita, jotka olivat kuuluneet Neuvostoliittoon tai Varsovan liittoon. Maat halusivat integroitua länteen ensin sotilaallisesti ja Euroopan unioniin toissijaisesti.

Kaskeala kuvailee Suomen tuolloisen ongelman tulleen esille brittien ulkoministeri Douglas Hurdin ehdotuksessa.

Hurd kysyi, eivätkö Suomi ja Ruotsi voisi ottaa Baltian maita vastuulleen. Samalla ulkoministeri totesi maiden olevan indefensable, mahdottomia puolustaa.

Naton itälaajentumisen arkkitehti ja entinen USA:n apulaisulkoministeri Ronald Asmus kaavaili Tanskaan Naton uutta johtoesikuntaa, jossa Suomi ja Ruotsi olisivat ottamassa vastuuta Baltian puolustuksesta.

Iltalehden mukaan presidentti Martti Ahtisaari oli sanonut USA:n ulkoministeri Warren Christopherille, että ehdotus ei ole realistinen eivätkä pohjoismaat voi taata Naton turvallisuutta. Suomi pelkäsi USA:n lipeävän pois Pohjois-Euroopasta ja teki väistöliikkeen, jossa jäämällä ulkopuolelle autettiin Baltian maiden liittymistä Natoon.

– Silloin oli sellainen henki, että Naton vanhat jäsenmaat olivat työntämässä Baltian turvallisuutta meidän kontollemme - että Suomi ja Ruotsi olisivat olleet Baltian turvallisuuden takaajia. Tämä käsitys varmasti vaikutti siihen, että Suomi ei halunnut liittyä Natoon, Juhani Kaskeala tiivistää.

Kaskeala kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen mukaansa jäsenenä Suomi ei automaattisesti kantaisi vastuuta Viron tai muidenkaan Naton jäsenmaiden puolustuksesta, vaan panoksemme yhteiseen puolustukseen olisi keskittyminen oman alueen puolustamiseen, kuten Norja toimi kylmän sodan aikana."
 
Viimeksi muokattu:
Ex-komentaja kertoo IL:ssä rankan syyn: Tämän vuoksi Suomi ei liittynyt Natoon 1990-luvulla

"JUHA-PEKKA TIKKA
3 tuntia ja 56 minuuttia sitten(päivitetty 1 tunti ja 33 minuuttia sitten)
Puolustusvoimain entisen komentajan mukaan Suomi kiersi 1990-luvulla Nato-jäsenyyden väärän viiteryhmän vuoksi.

Amiraali evp Juhani Kaskeala toimi puolustusvoimain komentajana 2001-2009. Häntä on haastateltu Iltalehden Nato-extralehdessä menneiden vuosikymmenten tapahtumista.

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen 1990-luvulla sotilasliitto Natoon liittyi maita, jotka olivat kuuluneet Neuvostoliittoon tai Varsovan liittoon. Maat halusivat integroitua länteen ensin sotilaallisesti ja Euroopan unioniin toissijaisesti.

Kaskeala kuvailee Suomen tuolloisen ongelman tulleen esille brittien ulkoministeri Douglas Hurdin ehdotuksessa.

Hurd kysyi, eivätkö Suomi ja Ruotsi voisi ottaa Baltian maita vastuulleen. Samalla ulkoministeri totesi maiden olevan indefensable, mahdottomia puolustaa.

Naton itälaajentumisen arkkitehti ja entinen USA:n apulaisulkoministeri Ronald Asmus kaavaili Tanskaan Naton uutta johtoesikuntaa, jossa Suomi ja Ruotsi olisivat ottamassa vastuuta Baltian puolustuksesta.

Iltalehden mukaan presidentti Martti Ahtisaari oli sanonut USA:n ulkoministeri Warren Christopherille, että ehdotus ei ole realistinen eivätkä pohjoismaat voi taata Naton turvallisuutta. Suomi pelkäsi USA:n lipeävän pois Pohjois-Euroopasta ja teki väistöliikkeen, jossa jäämällä ulkopuolelle autettiin Baltian maiden liittymistä Natoon.

– Silloin oli sellainen henki, että Naton vanhat jäsenmaat olivat työntämässä Baltian turvallisuutta meidän kontollemme - että Suomi ja Ruotsi olisivat olleet Baltian turvallisuuden takaajia. Tämä käsitys varmasti vaikutti siihen, että Suomi ei halunnut liittyä Natoon, Juhani Kaskeala tiivistää.

Kaskeala kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänen mukaansa jäsenenä Suomi ei automaattisesti kantaisi vastuuta Viron tai muidenkaan Naton jäsenmaiden puolustuksesta, vaan panoksemme yhteiseen puolustukseen olisi keskittyminen oman alueen puolustamiseen, kuten Norja toimi kylmän sodan aikana."

Tuossa tilanteessa aivan oikea päätös! USA siis yritti eräänlaista pehmeää NATO-exittiä pohjoisen osalta. Volasen juttu on nyt ainakin todistettu toisesta lähteestä, NATO-myönteisestä sellaisesta. Tämän faktan tunteminen painottaa sitä mitä olen täälläkin jauhanut, ei kannata pitää NATOa ikuisena deus ex machina -ratkaisuna, koska on ajan kysymys milloin USA päättää rajata rooliaan. Toki tähän voi mennä vaikka 20 vuotta tai enemmän. Mutta jos jäseneksi mennään niin parempi ettei kaikki munat ole samassa korissa vaan oma puolustus pidetään vahvana ja lisäksi kahdenväliset siteet vahvoina meidän kannalta tärkeimpiin NATO-maihin: Pohjoismaat, Puola, USA ja Viro.
 
No mitäs minä olen kaakattanut jo vuosia. Suomi ei halunnut idenfioitua silloiseen liittyjäkööriin. Ei sitä tehnyt muuten Ruotsikaan, eikä myöskään Itävalta. Suomi ja Ruotsi ovat siis vähän pelänneet ottaa resursseillaan Baltian puolustusta hoidettavakseen. Olisko vielä vähän sama juttu? Eihän nämä ihan helppoja ratkaisuja ole.
 
Suomi, tuo puskurivaltojen äiti. Edit: Unohdin tarkentaa, että en ole täysin samaa mieltä tämän puolalaissukuisen kanssa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426999775074

Suomi yhä tyrkyllä Ukrainan mallimaaksi
USA:n ulkopolitiikan kokenut vaikuttaja ei halua Suomea Natoon
ULKOMAAT 23.3.2015 2:00
Kari Huhta

HELSINGIN SANOMAT


1426999767550

Zbigniew Brzezinski

Taas hän sanoi sen.

"Ukrainan asema voisi olla samankaltainen kuin Suomen, Naton ulkopuolella", kuvaili yhdysvaltalainen Zbigniew Brzezinski puhuessaan Brussels Forum konferenssissa perjantaina.

Kun Brzezinski puhuu, häntä kuunnellaan. Hän on Henry Kissingerin ohessa Yhdysvaltain ulkopolitiikan johtava vanha taustavaikuttaja. Hän oli presidentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jimmy Carterin kaudella 70-luvun alkupuolella.
Viikkoa alle 87-vuotiaana Brzezinski on hyväkuntoinen ja tiukka maailman menon kommentoija.

Brzezinski ehdotti Ukrainalle Suomen mallia "liittoutumattomana maana" ensimmäisen kerran jo viime vuoden helmikuussa, ja nostatti Suomessa ryöpyn vastalauseita. Niissä muistutettiin, että Suomi on poliittisesti liittoutunut EU:n jäsenenä ja varaa itselleen oikeuden hakea Naton jäsenyyttä niin halutessaan.

Brzezinski ei kuitenkaan kadu eikä selittele.

"En todellakaan näe, että tämä tarvitsee paljoa selittämistä koska tämä on hyvin tunnettu tosiasia, jota yleisesti ottaen kaikki osalliset pitävät hyvin hedelmällisenä", hän vastasi HS:n kysymyksen ehdotuksensa tarkemmasta sisällöstä.

Toimittajaryhmän kanssa vanhan yliopistoprofessorin kärsivällisyydellä keskustellut Brzezinski luetteli Suomen ulkopolitiikan hyveitä sellaisina kuin hän ne näkee.

"Suomi ei ole Naton jäsen, mutta tuntee olonsa turvalliseksi johtuen yhteyksistään Eurooppaan ja epäsuorasti Yhdysvaltoihin. Suomi on demokratia, Suomi on aktiivinen Euroopassa. Järjestely on tyydyttävä sekä eurooppalaisille että yhdysvaltalaisille ja ennen kaikkea suomalaisille itselleen, ja Venäjä voi elää sen kanssa. En pysty kuvittelemaan Ukrainalle sen parempaa järjestelyä."

Mairittelevasta kuvauksesta huolimatta Brzezinskin ajatukset herättävät ärtymystä Suomen lisäksi vielä enemmän Ukrainassa. Hänen puheensa Brysselin konferenssissa nostatti ainakin yhden vastalauseen.

Yleisössä ollut Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt sanoi twitterviestissä, että Brzezinskin kanta oli tulkittavissa ehdotukseksi Suomen Nato-jäsenyyden estämiseksi veto-oikeudella, vaikka Suomi haluaa pitää mahdollisuuden avoimena.

Suomen Nato-optio ei tee Brzezinskiin vaikutusta.

"Se ei ratkaise asiaa. Asia pitää ratkaista Nato-maiden sopimuksella", hän sanoi. Brzezinki viittasi Suomen ja Venäjän menneisiin sotiin asiana, joka hänen mukaan vaikuttaisi Yhdysvaltain kantaan.

Erillisessä keskustelussa Bildt oli täysin eri mieltä. Hänen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle on Washingtonissa selvä tuki.

Myöskään ukrainalaisten vastalauseet eivät käännä Brzezinskin päätä.

"Tiedän, että jotkut ukrainalaiset eivät pidä ajatuksesta, mutta maailmaa ei valitettavasti ole rakennettu tyydyttämään kaikkia vaan tyydyttämään mahdollisimman paljon mahdollisimman monia."

Ukrainan ja Venäjän kohtaloiden arvioiminen on Brzezinskille luontevaa, vaikka Nato-oven sulkeminen on hieman yllättävä ehdotus mieheltä, joka veti kylmän sodan aikana hyvin tiukkaa linjaa Neuvostoliittoa kohtaan.

Brzezinskin alunperin puolalaisen aatelissuvun juuret ovat nykyisen Ukrainan alueella ja akateemisen uransa hän on luonut Venäjän tutkijana.

Nyt hänen mielestään tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla Venäjän kanssa "aidosti sitova ja kattava sopimus".

Brzezinskin mukaan Venäjän toimiin Ukrainassa pitää vastata tiukoilla mutta tarkkaan harkituilla ja mitoitetuilla vastatoimilla. Hän kannattaa Natolta vielä nykyistä suurempaa näkyvyyttä Baltian maissa, vaikka vastustaa Ukrainan Nato-jäsenyyttä.

Erityisen suuri huoli Brzezinskillä on Venäjän uudesta tavasta puhua ydinaseistaan.

"Ydinaseiden siirto Krimille ei ole iso asia, mutta (presidentti Vladimir ) Putinintapa pitää niitä uhmakkaasti esillä on uhka", hän arvioi.

Brzezinkin mukaan Putin ei ole harkitusti maailmanlaajuinen turvallisuusuhka, mutta hänen toiminnallaan voi olla maailmanlaajuisia seurauksia.

Hän ei lähde arvioimaan, aiheuttaako Putin enemmän epävakautta Venäjän johtajana kuin väistymällä tehtävästään.

"Venäjän kenraalit eivät ole joukko idiootteja. Joillakin voi olla epäilyksiä sodankäynnin viisaudesta nyt", hän päätteli.

Kari Huhta HS
BRYSSEL
 
No mitäs minä olen kaakattanut jo vuosia. Suomi ei halunnut idenfioitua silloiseen liittyjäkööriin. Ei sitä tehnyt muuten Ruotsikaan, eikä myöskään Itävalta. Suomi ja Ruotsi ovat siis vähän pelänneet ottaa resursseillaan Baltian puolustusta hoidettavakseen. Olisko vielä vähän sama juttu? Eihän nämä ihan helppoja ratkaisuja ole.

Varmaan jotakin samoja elementtejä on vieläkin. Tosin luulen että neuvotteluasemamme olisi nyt ratkaisevasti parempi, mitään pehmeää tai kovaa USA-exittiä tuskin tulisi, siis juuri nyt. 20-30 vuoden sisään väitän että se on väistämätöntä.

Verkkouutisten keskustelusta huomaa, että tämä asia on ÄÄRIMMÄISEN vaikea monille hyväksyä, aivan voi aistia maailmankuvan romahdusta kun Suomen ei-NATO asema ei olekaan täysin suomettuneisuuden ja impivaaralaisuuden ansiota. Todellisuudessa Volanen, vaikka puolue olisi joogalentäjät, ei olisi asiasta valehdellut eksplisiittisiä tietoja ja nimiä paljastaen. Pro-NATO Kaskealan vahvistus mielestäni tekee asiasta sellaisen että kieltäminen on jo samaa kuin väittäisi SU-25:n ampuneen alas MH17-koneen. Kovasti kuitenkin Kaskealallekin sovitellaan valehtelijan viittaa, osoittaa sen että NATO-vastustajia ei voi yksilöidä tahoksi joka estää Suomessa asiallisen keskustelun aiheesta. Avoimesti pitäisi käsitellä edut, ja HAITAT. Itse uskon että edut ovat tänä päivänä haittoja suuremmat, toisin kuin tuolloin, mutta kunpa vaan näistä voitaisiin avoimesti puhua. Tai sitten on todettu jo aikaa sitten että asiaa ei edes viedä kansalaiskeskusteluun etukäteen vaan poliitikot päättää. Todella mielenkiinnolla odotan sitä nato-selvitystä ensi vaalikaudella!
 
Suomi, tuo puskurivaltojen äiti. Edit: Unohdin tarkentaa, että en ole täysin samaa mieltä tämän puolalaissukuisen kanssa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426999775074

Suomi yhä tyrkyllä Ukrainan mallimaaksi
USA:n ulkopolitiikan kokenut vaikuttaja ei halua Suomea Natoon
ULKOMAAT 23.3.2015 2:00
Kari Huhta

HELSINGIN SANOMAT


1426999767550

Zbigniew Brzezinski

Taas hän sanoi sen.

"Ukrainan asema voisi olla samankaltainen kuin Suomen, Naton ulkopuolella", kuvaili yhdysvaltalainen Zbigniew Brzezinski puhuessaan Brussels Forum konferenssissa perjantaina.

Kun Brzezinski puhuu, häntä kuunnellaan. Hän on Henry Kissingerin ohessa Yhdysvaltain ulkopolitiikan johtava vanha taustavaikuttaja. Hän oli presidentin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jimmy Carterin kaudella 70-luvun alkupuolella.
Viikkoa alle 87-vuotiaana Brzezinski on hyväkuntoinen ja tiukka maailman menon kommentoija.

Brzezinski ehdotti Ukrainalle Suomen mallia "liittoutumattomana maana" ensimmäisen kerran jo viime vuoden helmikuussa, ja nostatti Suomessa ryöpyn vastalauseita. Niissä muistutettiin, että Suomi on poliittisesti liittoutunut EU:n jäsenenä ja varaa itselleen oikeuden hakea Naton jäsenyyttä niin halutessaan.

Brzezinski ei kuitenkaan kadu eikä selittele.

"En todellakaan näe, että tämä tarvitsee paljoa selittämistä koska tämä on hyvin tunnettu tosiasia, jota yleisesti ottaen kaikki osalliset pitävät hyvin hedelmällisenä", hän vastasi HS:n kysymyksen ehdotuksensa tarkemmasta sisällöstä.

Toimittajaryhmän kanssa vanhan yliopistoprofessorin kärsivällisyydellä keskustellut Brzezinski luetteli Suomen ulkopolitiikan hyveitä sellaisina kuin hän ne näkee.

"Suomi ei ole Naton jäsen, mutta tuntee olonsa turvalliseksi johtuen yhteyksistään Eurooppaan ja epäsuorasti Yhdysvaltoihin. Suomi on demokratia, Suomi on aktiivinen Euroopassa. Järjestely on tyydyttävä sekä eurooppalaisille että yhdysvaltalaisille ja ennen kaikkea suomalaisille itselleen, ja Venäjä voi elää sen kanssa. En pysty kuvittelemaan Ukrainalle sen parempaa järjestelyä."

Mairittelevasta kuvauksesta huolimatta Brzezinskin ajatukset herättävät ärtymystä Suomen lisäksi vielä enemmän Ukrainassa. Hänen puheensa Brysselin konferenssissa nostatti ainakin yhden vastalauseen.

Yleisössä ollut Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt sanoi twitterviestissä, että Brzezinskin kanta oli tulkittavissa ehdotukseksi Suomen Nato-jäsenyyden estämiseksi veto-oikeudella, vaikka Suomi haluaa pitää mahdollisuuden avoimena.

Suomen Nato-optio ei tee Brzezinskiin vaikutusta.

"Se ei ratkaise asiaa. Asia pitää ratkaista Nato-maiden sopimuksella", hän sanoi. Brzezinki viittasi Suomen ja Venäjän menneisiin sotiin asiana, joka hänen mukaan vaikuttaisi Yhdysvaltain kantaan.

Erillisessä keskustelussa Bildt oli täysin eri mieltä. Hänen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle on Washingtonissa selvä tuki.

Myöskään ukrainalaisten vastalauseet eivät käännä Brzezinskin päätä.

"Tiedän, että jotkut ukrainalaiset eivät pidä ajatuksesta, mutta maailmaa ei valitettavasti ole rakennettu tyydyttämään kaikkia vaan tyydyttämään mahdollisimman paljon mahdollisimman monia."

Ukrainan ja Venäjän kohtaloiden arvioiminen on Brzezinskille luontevaa, vaikka Nato-oven sulkeminen on hieman yllättävä ehdotus mieheltä, joka veti kylmän sodan aikana hyvin tiukkaa linjaa Neuvostoliittoa kohtaan.

Brzezinskin alunperin puolalaisen aatelissuvun juuret ovat nykyisen Ukrainan alueella ja akateemisen uransa hän on luonut Venäjän tutkijana.

Nyt hänen mielestään tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla Venäjän kanssa "aidosti sitova ja kattava sopimus".

Brzezinskin mukaan Venäjän toimiin Ukrainassa pitää vastata tiukoilla mutta tarkkaan harkituilla ja mitoitetuilla vastatoimilla. Hän kannattaa Natolta vielä nykyistä suurempaa näkyvyyttä Baltian maissa, vaikka vastustaa Ukrainan Nato-jäsenyyttä.

Erityisen suuri huoli Brzezinskillä on Venäjän uudesta tavasta puhua ydinaseistaan.

"Ydinaseiden siirto Krimille ei ole iso asia, mutta (presidentti Vladimir ) Putinintapa pitää niitä uhmakkaasti esillä on uhka", hän arvioi.

Brzezinkin mukaan Putin ei ole harkitusti maailmanlaajuinen turvallisuusuhka, mutta hänen toiminnallaan voi olla maailmanlaajuisia seurauksia.

Hän ei lähde arvioimaan, aiheuttaako Putin enemmän epävakautta Venäjän johtajana kuin väistymällä tehtävästään.

"Venäjän kenraalit eivät ole joukko idiootteja. Joillakin voi olla epäilyksiä sodankäynnin viisaudesta nyt", hän päätteli.

Kari Huhta HS
BRYSSEL

Tämäkin saattaa siellä kulisseissa kummitella. Koska emme oikeasti voi poissulkea sitä, että Suomella ei taustalla vaikuttavien asioiden vuoksi ole mahdollisuuksia päästä NATOon hyväksyttävin ehdoin, pitäisi tämän vaikuttaa sekä omiin puolustusmäärärahoihin että pyrkyyn edistää pidemmälle kahdenvälisiä suhteita eri suuntiin. Molemmista on merkkejä ilmoilla, ensimmäisestä lieviä ja toisesta vahvoja. Kuinkahan sitten suu pantaisiin jos selviää joskus että Suomi olisikin tehnyt asiassa kaiken voitavansa... ;)

Toisaalta on nähtävissä että kahdenvälinen suhteemme Yhdysvaltoihin on uskottua vahvempi, Halosen kauden pitkästä korpivaelluksesta huolimatta.
 
Kopteri-Kustaa äänessä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015032319405844_uu.shtml

Eli siis käytännössä, NATO olisi hänenkin mielestä vaihtoehto jos ei ajauduta sille kehityspolulle että oma puolustus alasajetaan. Voiko tätä nyt sitten kuitenkaan pitää hirveän NATO-vastaisena näkemyksenä? Sitten kai minäkin olen NATO-vastustaja, vaikka mielestäni olen kriittinen ja nyt jo varovaisen positiivinen, kiitos Putinin tosimaailman esimerkin kaikille armeijan alasajajille siitä, että vanhanaikainen "tappamissota" on mahdollista muuallakin kuin todella kaukana olevissa kehitysmaissa.

Silti huolestuttaa aina kun joku sanoo, että NATO on joku puolustusasioiden looginen päätepiste, sinne kun päästään niin ollaan "perillä", sitten voi huokaista ja makailla seslongilla tuhnuttelemassa.
 
Back
Top