Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Iltapäivälehdissä on vuosia jankattu ryssän voittamattomasta armeijasta ja sen ihmeaseista. Alkaako nyt tyylilaji muuttua ?



Mitä Venäjä sitten tekisi? Venäjä on uhannut Suomea taloudellisilla, sotilaallisilla ja poliittisilla keinoilla, jos Suomi liittyy Natoon. Samat uhkaukset on kuultu ennen Ukrainan sotaa ja myös sen aikana.

Maan totaalinen sotilaallinen katastrofi Ukrainassa herättää tämän kysymyksen eloon vähän erilaisessa valossa: kuinka kovaa voimaa Venäjä voisi meihin käyttää, kun sitä voimaa ei selvästikään enää ole jäljellä niin paljon kuin on kuviteltu?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi torstaina Ylen A-talkissa, että Venäjän keinovalikoima Suomelle uhittelussa on kutistunut sodan aloittamisen jälkeen. Taloudelliset keinot ovat poissa käytöstä, kun rajat ovat kiinni. Poliittisilla keinoilla ei ole enää väliä, koska Venäjään ei enää luoteta. Jäljelle jää sotilaallinen uhittelu – ja siinä Venäjän resurssit ovat jo 70-prosenttisesti Ukrainaan sidottuja. Jos uhittelua tulee, se ei ole eksistentiaalista vaan sellaista, jonka kanssa Suomi kuitenkin selviäisi.
 
On mielenkiintoista nähdä miten Ranskan nyt käytävät presidentinvaalit tulevat vaikuttamaan Suomen Nato-jäsenyyteen ja Natoon muutenkin. Ehdokkaiden mielipiteet vaihtelevat ja toisella kierroksella nähdään miten äänestäjät asettuvat ja onko Nato-kysymys kuinka tärkeä heille Ukrainan sodan takia. Macronin haluttomuus antaa aseita ennen vaaleja voi johtua tästä yhtenäisen Naton vastaisuudesta.

Prosentit hesarista
Makarooni and gang.png

Anne Hidalgo - Parti socialiste (vas.) Ehdokas ilmoitti tammikuun lopussa haluavansa paitsi pysyä Atlantin allianssissa myös "vahvistaa" sitä. Samalla hän kannattaa puolustusyhteistyön lisäämistä Euroopan tasolla ja on osana EU-ohjelmaansa ehdottanut eurooppalaisen turvallisuuskonferenssin järjestämistä "yhteisen strategisen opin" määrittelemiseksi 27 jäsenmaan välille. . Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan Anne Hidalgo ilmaisi huolensa siitä, että muut ehdokkaat "äärioikeistosta äärivasemmistoon" ovat "vuorotellen tuomitsemassa Naton väitetyn hyökkäyksen Venäjän turvallisuutta vastaan unohtaen tuomita Putinin aggression".

Yannick Jadot - Europe Écologie Les Verts (vihreä) Vaikka hän totesikin vastustavansa "Eroa Natosta tänään", ehdokas ei selventänyt näkemyksiään liitosta, vaan painotti mieluummin eurooppalaista puolustusta: "Jatkamme eurooppalaista aloitetta muodostaaksemme ydinryhmän jäsenmaista vahvistamme valmiuksia yhteiseen väliintuloon, ja osallistumme nykyisten rakenteellisten puolustusvälineiden, kuten Euroopan puolustusrahaston (EKR) vahvistamiseen niiden onnistumisen varmistamiseksi." Hän ei tarkentanut, sovitettaisiinko nämä järjestelyt Naton kanssa tai miten. Naton noustua uudelleen esiin presidenttikeskustelussa Ukrainan sodan kanssa, Yannick Jadot muiden perinteisten puolueiden ehdokkaiden ohella hyökkäsi radikaalimpien kilpailijoidensa kimppuun, koska he liittoutuivat Vladimir Putinin kanssa samalla, kun he pilkkasivat NATOa väärin perustein. Keskustelussa Eric Zemmourin kanssa 17. maaliskuuta vihreiden ehdokas toisti tukensa Natolle samalla kun edisti "eurooppalaisen puolustuspolitiikan rakentamista, joka edistää Ranskan ääntä ulkopolitiikassa". Hän sanoi toivovansa, että "Ranska voi punnita maailman asioissa ja olla liittoutumaton. Tarvitsemme ranskalais-saksalaisen liiton Euroopan unionin etujoukkoon, jolla on puolustustavoitteet ja konkreettiset ilmastotavoitteet."

Marine Le Pen - Rassemblement National (äärioikeisto) Jos ehdokas tulee valituksi, hän aikoo vetää Ranskan pois Naton sotilaallisista komentorakenteista. Helmikuun 5. päivänä pidetyssä kokouksessa Marine Le Pen puolusti Ranskan "täydellistä itsenäisyyttä" sen oman "ydinsateenvarjon" kautta ja lupasi "Olla joutumatta konflikteihin, jotka eivät kuulu meille". Hän kritisoi perustamissopimuksen artiklaa 5, jonka mukaan "hyökkäys yhtä liittolaista vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liittolaisia vastaan", ja sanoi vastustavansa erittäin paljon " kaikkea automaattista" apua. Mutta 24. maaliskuuta annetussa haastattelussa Le Pen muokkasi kantaansa Natoon Ukrainan kriisiin liittyen ja totesi, että "on välttämätöntä jättää NATOn integroitu sotilasjohto, mutta on varmaa, että emme todennäköisesti lähde vielä nyt kun on sota eurooppalaisessa maassa." Jos hänestä tulee presidentti, Marine Le Pen on luvannut "lisätä Ranskan puolustusbudjetin 55 miljardiin" vuoteen 2027 mennessä, koska "nykyinen puolustusbudjetti on riittämätön". Mitä tulee ranskalaisten joukkojen sijoittamiseen ulkomaille, hän on korostanut tarvetta työskennellä amerikkalaisten kanssa: "siksi en halua erota NATOsta, vaan Naton integroidusta komennosta [...] Ranskalla on oltava autonomia ja itsenäisyys samalla säilyttämällä transatlanttinen sopimus."

Emmanuel Macron - La République en Marche (keskellä oikealla) Presidentti Macronin näkemys EU:n ja Naton suhteista on yhteneväinen Ranskan aiempien presidenttien kanssa: "Turvallisuutemme edellyttää väistämättä, että eurooppalaisilla on suurempi kyky itsenäiseen toimintaan. Eurooppalaisten on nyt otettava enemmän vastuuta tästä Euroopan puolustuksesta. Nato ja Euroopan puolustus ovat Euroopan yhteisen turvallisuuden kaksi pilaria" (2020). Kesäkuussa 2021 kohdattuaan eurooppalaisten kumppanien haluttomuutta vaatia Euroopan strategista autonomiaa - jota jotkut pitivät uhkana Natolle - Emmanuel Macron selvensi kantaansa: "Olemme onnistuneet edistämään ajatusta siitä, että EU:lle luodaan Euroopan puolustus ja strateginen autonomia. Se ei ole vaihtoehto transatlanttiselle järjestölle, vaan sen kiinteä osa, jossa eurooppalaiset tunnustavat, että heidän on myös otettava osansa investoinneista ja varmistettava yhteinen turvallisuutensa erityisesti naapurustonsa suhteen." Ranskan presidentti, joka järkytti allianssia vuonna 2019 kutsumalla sitä "aivokuolleeksi", uskoo, että Ukrainan sota on nuorestanut Natoa: "tämä sota palauttaa Natoon strategisen selkeyden tuomalla sen takaisin alkuperänsä ristiriitaisuuteen".

Jean-Luc Mélenchon - La France Insoumise (äärivasemmisto) Jean-Luc Mélenchon vastustaa jyrkästi Allianssia, kuten myös muut suverenistiehdokkaat. Hänen rauhaa koskevassa kirjasessaan todetaan: "Sarkozy, Hollande ja Macron ovat lukinneet Ranskan Natoon. Maailman ainoa integroitu sotilasliitto, Nato on Amerikan yhdysvaltojen alistamisen/vallan väline. Siitä on mahdollista ja välttämätöntä. päästä eroon, edistääkseen rauhaa ja yhteistyötä itsenäisesti." Hän kuvailee transatlanttista liittoumaa "arkaaiseksi" instituutioksi, jonka "olisi pitänyt hajottaa kylmän sodan lopussa. sen jälkeen se on laajentanut toimintaansa haitallisilla seurauksilla rauhalle ja turvallisuudellemme". Joulukuussa 2021 hän ja muut hänen puolueensa jäsenet toimittivat Ranskan parlamentaarikkojen äänestykseen päätöslauselmaluonnoksen, jossa kehotti hallitusta eroamaan Natosta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei muuttanut hänen kantaansa Natoon: "Tuomitsemme Venäjän sotilaallisen väliintulon. Tämä ei tarkoita, että olisimme muuttaneet kantaamme, päinvastoin", hän sanoi toimittajille 26. helmikuuta. "Olen aina sanonut, että emme voi jatkaa Venäjän nöyryyttäistä työntämällä Natoa yhä lähemmäs Venäjän rajoja. Tämä on riski, jota he eivät koskaan hyväksy." Ehdokas ehdotti 6. maaliskuuta, että Ranska muodostaisi "globalisaatiovastaisia liittoutumia" konfliktien ehkäisemiseksi ja ilmastonmuutosta vastaan sen sijaan, että jäätäisiin Natoon, "hyödyttömään organisaatioon, joka aiheuttaa jännitteitä". "Jos valitsette minut, ruumiillistun liittoutumattomaksi Ranskaksi", joka "ei hyväksy maailmanjärjestystä, jossa toisella puolella olisi NATO ja toisella Venäjän ja Kiinan blokki", hän lisäsi.

Valérie Pécresse - Les Républicains (oikealla) Syyskuussa 2021 tapahtuneen sukellusvenekriisin jälkeen Valérie Pécresse kyseenalaisti Ranskan sotilasliitot Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa: "Onko tällä kaikella (Natolla) vielä merkitystä tänä päivänä? Eikö tämä selkään puukotus kyseenalaista liittoumaa? Eikö meidän pitäisi hakata nyrkkejämme pöytään ja kertoa Yhdysvalloille, että tämä ei ole oikein, ei saa puukottaa liittolaista, sinä kunnioitat häntä, et aseta esteitä hänen tielleen. Jos he ovat liittolaisiamme, heidän ei pitäisi käyttäytyä kuin brutaalien taloudellisten vihollisten." Oikeistoehdokas kannattaa kuitenkin Euroopan turvallisuuden takaamista kahdella toisiaan täydentävällä pilarilla, jotka eivät ole ristiriidassa keskenään: Nato ja Euroopan puolustusyhteistyö. Hän on myös ilmaissut haluavansa, että Ranska pysyy Naton integroidussa sotilasjohdossa. Hänen mukaansa "natoon on luotava eurooppalainen pilari", jotta EU voi toimia Yhdysvalloista riippumattomasti. Puolustusstrategian osalta hän on korostanut, että Ranskan tulisi "koordinoida erityisesti Saksan kanssa".

Fabien Roussel - Parti Communiste Français (äärivasemmisto) Syyskuussa 2021, juuri AUKUS-kriisin jälkeen, kommunistiehdokas ilmoitti, että Euroopan ja erityisesti Ranskan on aika "saada takaisin äänensä ja itsenäisyytensä puolustus- ja ulkopoliittisissa asioissa". "Ranska on aina ollut johtaja, kunnes liityimme Naton aseelliseen komentoon, ja siitä lähtien meistä on tullut seuraajia. Toisesta maailmansodasta peräisin oleville Atlantin sopimuksille ei ole enää tilaa", hän lisäsi. Allianssia jyrkästi vastustava Fabien Roussel suunnittelee jättävänsä Naton integroidun komennon heti, kun Ukrainan konflikti on ratkaistu. Kun Fabien Rousselilta kysyttiin asenteestaan Natoon Ukrainan hyökkäyksen jälkeen maaliskuussa 2022, Fabien Roussel sanoi, että "kyse ei ole Natosta eroamisesta tänään. Haluan, että työskentelemme Euroopan maiden kollektiivisen turvallisuuden puolesta. Tässä yhteydessä kyseenalaistan [Ranskan liittymisen Natoon]."

Eric Zemmour - Reconquête (uudelleen valloitus) (äärioikealla) Selvästi Natoa ja Ranskan jäsenyyttä vastustava Eric Zemmour on "tuominnut" Venäjän hyökkäyksen, mutta syyttänyt transatlanttista allianssia sen " vastuusta" Ukrainan sodan aiheuttajan. Ehdokas ehdottaa Naton integroidusta komennosta eroamista ja sopimuksen allekirjoittamista, joka sulkee pois Ukrainan liittymisen liittoutumaan. Keskustelussa Yannick Jadotin kanssa 17. maaliskuuta Zemmour puhui Natoa vastaan ja väitti myös, että "Euroopan puolustusstrategia on unelma, jota kukaan muu ei halua - ei Nato tai Yhdysvallat". Marine Le Penin veljentytär ja Eric Zemmourin äskettäinen kannattaja Marion Maréchal puhui äskettäin ajatuksesta Ranskan vetäytymisestä Naton integroidusta komennosta: "Ensimmäinen opetus tästä konfliktista on moninapaisen maailman syntyminen, koska me näemme, että tulevina vuosikymmeninä yhä tärkeämmiksi tulevat maat, kuten Brasilia, Intia ja Kiina, ovat kieltäytyneet tuomitsemasta Venäjän väliintuloa tai ainakaan puhuneet venäjän toimia vastaan. Tästä syystä mielestäni Ranskalle on tärkeää, jos se haluaa jatkossakin olla valta, jota kuullaan ja kuunnellaan, kieltäytyä kaikenlaisesta linjauksesta. Ja tämä pitäisi tehdä, kuten Eric Zemmour ehdottaa, jättämällä Naton integroitu komento", jotta maa omaksuisi oman diplomatiansa. .

Lähde tekstille

 

Tiukkaa kommenttia evp. everstiltä.

"Meillä on vahvat puolustusvoimat. Pärjäämme ensi iskun itse, mutta kulutussodan vaiheessa tarvitsemme varmaan apua. Mutta ei kukaan ole niin hölmö, että hyökkäisi Nato-maahan."

Jos emme liittoudu, EU-maista meitä voisivat auttaa vain Itävalta, Ruotsi ja Irlanti, sillä ne eivät kuulu Natoon. Nato ei halua itse tai jäsenmaidensa sekaantuvan sotaan.

"Itävallasta saisimme ehkä jalkaväkikomppanian ja Irlannista korillisen viskiä. EU on kova tekemään papereita, mutta sen apuun on turha tuudittautua."
 
...
Herroista kirjoitetaan paljon ja nopeasti juuri Höblässä. Johtuisiko mahdollisesti siitä että Rkp:llä ja demareilla olis päällekkäisiä äänestäjiä?
Toisaalta Höblän toimittajat ovat nopeita nappamaan kaiken Ruotsikielisen. Myöskin länsinaapurissa seuraavat hyvin tarkkaa Höblää.
HBL:ssä (ja RKP:ssäkin) on paljon väkeä joiden taustat ovat ihan täyttä kommaria. Ehkä tietty Venäjän pussiin pelaamisen perinne tulee sieltä. Ollaan kyllä kapitalistia nykyään, mutta arvomaailmassa on muuten sitten paljon punaista ja mädätysmielisyyttä.
 
P.S: Kiljunen ja Tuomioja ovat menneisyyden poliitikkoja. Eikä Kiljuselle ole annettu edes palstatilaa Demokraatissa.
Herroista kirjoitetaan paljon ja nopeasti juuri Höblässä. Johtuisiko mahdollisesti siitä että Rkp:llä ja demareilla olis päällekkäisiä äänestäjiä?

Jo se taitaa vaikuttaa asiaan, että Kiljunen ja Tuomioja puhuvat molemmat sujuvaa ruotsia ja ovat siitä syystä olleet jo vuosikymmeniä suosittuja haastateltavia ruotsinkielisessä mediassa. Ovat esimerkiksi olleet mukana lukemattomissa ruotsinkielisissä keskusteluohjelmissa.
 
Jatkoa Tuomiojan lausunnoille.

”TUOMIOJA kommentoi sunnuntai-iltana Suomen turvallisuuspolitiikkaa Ruotsin SVT:n haastattelussa.

Tuomioja sanoi näkevänsä, että Suomella ”on suhteellisen turvallinen tilanne” myös ilman Nato-jäsenyyttä. Tiiviimpi yhteistyö Ruotsin kanssa, jossa Yhdysvallat olisi ulkopuolisena kolmantena osapuolena, voisi olla Tuomiojan mukaan riittävä.

Tämä ei hänen mielestään myöskään “aiheuttaisi samoja mahdollisia ongelmia kuin Nato-jäsenyys”, eikä sen tarvitsisi olla lopullinen ratkaisu.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008742400.html




 
Nämä eivä ole kielipoliittisia kannanottoja vaan olen ottanut jutut niiden mielenkiintoisuuden vuoksi!

Moderaattien mielestä Ruotsissa ei ole edes käyty keskustelua Ruotsin ja Suomen sotilasliitosta

Katsoin sen Agenda-ohjelman. Siinä nyt ei ollut paljoa mitään ihmeellistä. Tuomiojaa ei kovinkaan paljoa edes näytetty.
Mielenkiintoista oli Sossarinuorten haastattelu, jossa nuori puheejohta-nainen kertoo että ei NATO-jäsenyyttä vaan hoidetaan puolustus EU:n samalla lähi-itäläistä nuorta miestä nyökkäilee vieressä. Voiko enää olla suurempaa naiviutta? Tuleeko Sossari-nuorten kanta Lähi-Itäläisilta?
NATO-asioita kommentoi kaksi nais-vierasta ja naishaastattelija. Tämänkin sanomiseen ja selvittämiseen tarvitaan nainen: ”Ei EU ole sotilasliitto eikä se voi tarjota sotilaallista turvaa”.
Nais-vieraat olivat sitä mieltä että Suomen NATO-hakemus aiheuttaa suuren paineen Sossareille ennen Syyskussa pidettäviä vaaleja. Tilanne jossa Ruotsi ei olisi NATO:ssa aiheuttaa painetta NATO:sta Ruotsiin koska Suomi on logistisesti riippuvainen Ruotsin alueesta. Siinä tilanteessa Ruotsi ei voi olla puolueeton.

RKP on pitkään ollut vahvasti NATOn kannalla. Nils Torvaldsin tausta on punaisista punaisin mutta siiitä huolimatta hän oli vahva NATO-kannattaja oltuaan ehdokkaana 2018-presidentinvaaleissa. Hänellä jos kenellä on kokemusta mitä Ryssät ovat ja puhuu sujuvaa Venäjää.
Torvaldsilla on viisi lasta kolmen eri naisen kanssa. Torvalds ja Tuomioja ovat molemmat syntyneet 1945.

Nils Torvalds: Juuri nyt on oikea aika mennä NATOon!(3.4)


Då Nils Torvalds ställde upp som Svenska folkpartiets presidentkandidat år 2018 varnade han för att Rysslands oberäknelighet utgjorde ett säkerhetsproblem i Europa. Hans slutsats var att Finlands bästa skydd mot sin instabila granne var Nato.

Men på den tiden var Natofrågan inget hett ämne. Vissa kritiserade Torvalds för att ägna sig åt skrämseltaktiker och opportunistiska utspel.

– För fyra år sen ville alla tro att vi lever i en trevlig liten värld där Finland kan leva bredvid sin granne utan större bekymmer. Den tiden är förbi, konstaterar Torvalds nu.


Putin har händerna fulla med ett illa genomfört krig
― Nils Torvalds
Fortfarande är han av samma åsikt: Finland ska med i Nato. Skillnaden idag är att över 60 procent av finländarna håller med honom.

Men när är det rätt stund att gå med i Nato? Den rätta stunden är just precis nu, säger Torvalds.

– Vi borde gå med i Nato nu. Vladimir Putin har händerna fulla med ett illa genomfört krig. Det här är ögonblicket då det här ska ske.

Visst kan det hända att ryska ledare kommer att reagera med bittra ställningstaganden eller att ryska bombplan flyger i närheten av Åland. Men i slutändan har Ryssland inte resurser att göra annat än protestera, anser Torvalds.

– Ryssland är tvunget att syssla med verbala aggressioner. De har inte råd med annat. Natomedlemskapet vore även en signal om vad slutresultatet är då man beter sig som Ryssland gjort. Det borde de ha insett långt på förhand.
 
Katsoin sen Agenda-ohjelman. Siinä nyt ei ollut paljoa mitään ihmeellistä. Tuomiojaa ei kovinkaan paljoa edes näytetty.
Mielenkiintoista oli Sossarinuorten haastattelu, jossa nuori puheejohta-nainen kertoo että ei NATO-jäsenyyttä vaan hoidetaan puolustus EU:n samalla lähi-itäläistä nuorta miestä nyökkäilee vieressä. Voiko enää olla suurempaa naiviutta? Tuleeko Sossari-nuorten kanta Lähi-Itäläisilta?

Ruotsin demarinuoret on suurelta osin lähi-itäläisten järjestö. Lähi-itäläisistä ylivoimainen enemmistö äänestää demareita (demarien kannatus on maahanmuuttajalähiöissä usein 80-80 prosentin luokkaa) ja samaan aikaan nuoremmista aikuisista Ruotsissa ylipäätään hyvin suuri osa on lähi-itäläisiä. Siinä perinteinen demarilinja "liittoutumattomuus on palvellut meitä hyvin" yhdistyy Lähi-idän tyypilliseen Amerikka-vastaisuuteen.
 
Voisiko olla, että Venäjän nykyjohto jopa haluaisi Suomen liittyvän Natoon?

Voisi ylläpitää yhä tiukkenevaa kuvaa ulkoisesta uhasta ja vahvistaa valtaansa sitä kautta. Tietävät kyllä, ettei Nato ala höökimään Venäjän suuntaan.

Ukrainaan hyökkäämiselle on muut syyt, ja EU-Natokaavailuja käytetään vain keppihevosena. Vrt Georgia ja Valko-Venäjä.
 
Sinänsä Packalenin kääntymys ei ole suuri uutinen, mutta kuvastaa sitä kuinka hienosti valtiojohto on ohjannut meitä NATOon.
Käskemällä NATO-vastustajia olisimimme ajaneet heidät umpikujaan Ilman kääntöpaikkaa.
Nyt he ovat politiikan cul-de-sac:ssa eli kujan kääntöpaikalla, jossa he voivat kunniallisesti kääntää kantansa NATO-myönteiseksi.
Marjat kypsyvät kuin itsestään ilman hampaiden kiristystä.

En yhtään ihmettelisi vaikka jopa Tuomiojakin lopulta äänestäisi NATOn puolesta eduskunnassa ”yhtenäisyyden vuoksi”.


P.S
Taisin käyttää termiä ”cul de sac” termiä epäortodoksisesti syystä että Amerikassa näissä ”cul-de-sac”:ssa on aina sellainen ympyrä joka on auton kääntösäteen rajoissa.
Euroopan tiiveissä, vanhoissa kaupungeissa sellaista ei ole.

P.S.2
Näkeekö sen naamasta kun mieli alkaa kääntyä?
1649667344434.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mieltä @Statisti , tässä prosessissa on ollut omanlaistaan älykkyyttä ja vanhemman valtiomiehen viisautta, joka avautuu kyllä viimeisillekin tuonnempana. Tästä kiitokseni valtiojohdolle, vaikka maalissa ei vielä ollakaan, mutta ennen pitkää ollaan.

Suomi menee Natoon yhtenäisenä niin, ettei asiaa pystytä tulkitsemaan kenenkään puolelta presidentin tai hallituksen omana irtiottona. Nämä Tuomiojat saavat "viimeiset sanansa" ja tyytyvät sitten siihen, että tämä oli kansakunnan kannalta oikea ratkaisu.
 
Tiedä häntä mihin liittyy, mutta USA:n tiedustelukone pyörii parhaillaan Murmanskin edustoilla
 
MTV:lle Tuomioja sanoo nyt, että asiaa ei ole varsinaisesti käsitelty missään vaan kyse on ollut hänen käymistään yksittäisistä keskusteluista. Näitä keskusteluja hän sanoo käyneensä muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa olevien henkilöiden kanssa ja myös epävirallisissa etäkokouksissa, joita Suomen ja Ruotsin ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien demarijäsenillä on keskenään.

Tuomioja sanoo ulostulonsa syyksi sen, että Suomessa ollaan nyt menossa kohti yhtä vaihtoehtoa. Hän ei näe, että eduskunnan selontekomenettely olisi nyt aitoa keskustelua eri vaihtoehdoista.

”Me olemme nyt yhdessä junassa, joka vie Natoon. Tämä selontekomenettely on vain tapa, jolla hankitaan tälle mahdollisimman laaja kannatus ja legitimiteetti. Mutta mitään muita vaihtoehtoja ei nyt todellisuudessa haluta katsoa. Minun mielestäni Venäjän pussiin pelaavat ne, jotka haluavat meille samanlaista autoritaarista järjestelmää, jossa ei saa esittää erilaisia vaihtoehtoja ja ajatuksia.”

Vai että oikein Venäjän pussiin pelaavat ne, jotka Suomea ajavat Natoon? Komppania, röhönaurua kolmannella!
 
Sossarit ovat alkaneet kääntyilemisen kohti NATOa.
Ruotsi jättäisi NATO-hakemuksen yhdessä Suomen kanssa jos se olisi porvarillisista puolueista kiinni.
Kuinka kauan Sossarien kääntyileminen kestää jää nähtäväksi.
On aivan varmaa että Magdaleena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist ovat NATOn kannalla mutta miten saada Sossari-puolue mukaan?
Suomi ei jää Sossareita odottamaan.

On luonnollista että YLE Svenska raportoi näistä nopeammin ja syvemmin kuin suomenkielinen toimitus!

Tämän päivän uutisia 11.4.2022


 
Back
Top