Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi

  • Äänestäjiä yhteensä
    883
tiedotusosasto kirjoitti:
areena.yle.fi

Jukka Tarkka: Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa | Politiikkaradio

Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja...
areena.yle.fi areena.yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Jo olisi aikakin liittyä Euroopan puolustusliittoon ja pois täältä hämärän rajamailta.
 
Minulla ei ole suuria intohimoja kumpaankaan suuntaan, tällä hetkellä olen skeptinen NATO-jäsenyyden tuomasta lisäarvosta Suomen turvallisuuspolitiikalle, mutta varmaa mielipidettä on vaikeaa muodostaa nykykeskustelun pohjalta. Toisella puolella jäsenyyttä kuvaillaan samalla hurmoksella, kuin körttiseuroissa saarnataan taivaan ihanuudesta, veisaaminen puuttuu, niin että jos joku haluaa kirjoittaa NATO-seurojen laulkukirjan niin kysyntää luulisi riittävän. Se toinen puoli saarnaakin sitten perkelettä ja kadotusta ja niinkuin lahkoihin kuuluu niin samaan torppaan ei mahduta ilman tappelua.

Minä erosin kirkosta 1997 ja koen nykyisen NATO keskustelun lähinnä ahdistavaksi. Pitäisi tehdä aikuisten oikeesti analyysi vaikka Pherson & Heuerin opeilla:

Miten NATO kehittyy tulevaisuudessa esim, Mikä on Puolan ja Unkarin poliittisen kehityksen vaikutus NATO:n päätöksen tekoon?
Mikä on USA:n tulevaisuuden turvallisuuspolitiikka Euroopassa?
Miten Venäjä kehittyy tulevaisuudessa, millainen on Venäjän Suomelle ja sen lähialueille aiheuttama sotilaallinen uhka?
Miten Ruotsi varautuu Venäjän uhkaan meneekö se Natoon vai ei?
Mikä olisi Suomen rooli NATON yhteisessä puolustuksessa? Mitä vaatimuksia se aiheuttaa PV:n kehitykselle?

Sitten pitäisi kysyä mikä on yllä olevien kysymysten vaikutus Naton tuomalle lisäturvalle Suomen kannalta. NATO on ollut olemassa 72 vuotta joka on kansainvälisessä politiikassa pieni ikuisuus, Venäjä on ollut eri muodoissaan tuossa Suomen naapurissa rapia 1100 vuotta ja eikä se siitä ole mihinkään katoamassa.
 
skärdis kirjoitti:
Kai Haloskakin omia joukkojaan johti? Aika hyvin johtikin, kun suomettuminen elää ja voi hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Haloska et kumppanit ovat johtaneet NATO-vastaisuutta kerrassaan erinomaisesti. Valitettavasti. Poikamme ovat sinkkiarkuissa palaamassa USA:n sodista ennen kuin ehtii omaa suutansa edes avata. NATO:n puolustajat ovat kovasti vaisuja, ikään kuin pelätään sitä "neuvostovastainen" leimaa, jolla ikiaikaisesti luopioksi tavattiin leimata.
 
Ainoa asia joka voisi romahduttaa parin-kolmen vuosikymmenen ajanjakson jälkeen kotimaisen maanpuolustuksen suurten massojen laajan tuen olisi Venäjän hajoaminen pieniksi kansallisvaltioiksi konfliktitta. Koska tiedämme sen olevan yhtä todennäköistä kuin vahingossa vikitellä Jari Sillanpään naisystävää tai kompastua puuhevosen pökäleeseen, ei Nato-jäsenyyden kestäessäkään ole sille suurta vaaraa niin pitkään kun naapurissamme on Venäjä tai siitä romahduksen jälkeen hajonneet riitaisat, sekaiset ja köyhät pienemmät kansallisvaltiot.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
areena.yle.fi

Jukka Tarkka: Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa | Politiikkaradio

Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja...
areena.yle.fi areena.yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuuntelin läpi. Kiihkotonta analyysia Tarkalta.

Tekisin nostoja, mutta eiväthän nämä mitään uutta ole. Kuten Tarkka itse sanookin, useasti: näin Venäjä (Neuvostoliitto) on aina toiminut. Muutama kuitenkin:

  • Venäjän uhka ei ole "1300 km maarajaa", vaan Venäjä itse ja mm. sen ohjusarsenaali. Se on maalittanut kaikki lähialueensa, koska näin tämä ohjusaseen käyttö vain menee. Ei uutta.
  • Venäjä ottanut maa-alueen haltuunsa joko miehityksen tai jopa valtioonsa liittäen kaikilta länsinaapureiltaan paitsi Baltialta. Muoks ja siis Suomelta.
  • Suomi ei ole enää syrjässä toisin kuin kylmän sodan aikana, vaan nyt Itämeri on noussut jännitteiden keskiöön.
  • Suomi on mielenkiintoinen kumppani NATO:lle, koska hoitanut asiansa hyvin.
  • Suomi ei ole puolueeton. Nyt Suomi on osa EU:ta ja länttä, Venäjä on jo varautunut tämän mukaisesti. Kylmän sodan aikana olimme liittoutuneet Varsovan liittoon, mitä täällä ei myönnetä.
  • Sitten se mielenkiintoinen osa johon Ylekin nostaa: Suomi määrätietoisesti positioinut itseänsä lähemmäksi ja lähemmäksi NATOa:
Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja Pohjoismaat ja Nato. Seuraavaksi luetellaan yksittäisiä valtioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Britannia. Tämä kuvio on muuttunut aika oleellisesti", Tarkka kertoo. Viime viikolla entinen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kehotti Suomea ottamaan askeleen syvemmälle kohti länttä ja liittymään sotilasliitto Natoon. "Olen samaa mieltä, että Suomen länsiyhteys on tärkeä, mutta siitä olen eri mieltä, että Suomi ei tasapainottele lännen ja idän välissä. Suomi on selvästi hakeutunut Naton suuntaan", Tarkka kommentoi. Tarkan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa, vaikka sitä ei suoraan sanota. Tarkka kuvailee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tapahtuneen "radikaali muutos" syksyllä. "Selonteko määrittelee selvästi, että Suomen on tärkeää kehittää ja ylläpitää sitä yhteensopivuutta, joka Naton järjestelmien kanssa on jo saavutettu, ja huolehtia, että mikään ei tule estämään Nato-jäsenyyden toteuttamista siinä vaiheessa kun siinä lähdetään käytännössä etenemään", Tarkka kertoo. Tarkan mukaan dramaattinen muutos on tapahtunut kansan keskuudessa: Nato-jäsenyyden vastustus on romahtanut. Saksassa valitaan syksyllä liittokansleri Angela Merkelin seuraaja. Mikä merkitys tällä on Saksan ja Venäjän suhteisiin? Vihreiden ehdokas Annalena Baerbock on vaatinut kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschetilta selvempää Venäjä-linjaa ja Nordstream-hankkeen hylkäämistä. Todennäköisesti jompikumpi heistä on Saksan seuraava johtaja. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuuntelusuositus.
 
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama kirjoitti:
Kuuntelin läpi. Kiihkotonta analyysia Tarkalta.

Tekisin nostoja, mutta eiväthän nämä mitään uutta ole. Kuten Tarkka itse sanookin, useasti: näin Venäjä (Neuvostoliitto) on aina toiminut. Muutama kuitenkin:

  • Venäjän uhka ei ole "1300 km maarajaa", vaan Venäjä itse ja mm. sen ohjusarsenaali. Se on maalittanut kaikki lähialueensa, koska näin tämä ohjusaseen käyttö vain menee. Ei uutta.
  • Venäjä ottanut maa-alueen haltuunsa joko miehityksen tai jopa valtioonsa liittäen kaikilta länsinaapureiltaan paitsi Baltialta. Muoks ja siis Suomelta.
  • Suomi ei ole enää syrjässä toisin kuin kylmän sodan aikana, vaan nyt Itämeri on noussut jännitteiden keskiöön.
  • Suomi on mielenkiintoinen kumppani NATO:lle, koska hoitanut asiansa hyvin.
  • Suomi ei ole puolueeton. Nyt Suomi on osa EU:ta ja länttä, Venäjä on jo varautunut tämän mukaisesti. Kylmän sodan aikana olimme liittoutuneet Varsovan liittoon, mitä täällä ei myönnetä.
  • Sitten se mielenkiintoinen osa johon Ylekin nostaa: Suomi määrätietoisesti positioinut itseänsä lähemmäksi ja lähemmäksi NATOa:


Kuuntelusuositus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoja havaintoja ja myöskin kuuntelusuositus täältä.

Tosin itse näen että Itämeri ei niinkään ole varsinainen keskiö vaan "tärkeä välimies" Euroopan rintaman ja arktisen alueen kilpajuoksusuunnitelmien välissä. Itsessään se ei ole kovin merkittävä suurvaltastrategian mittakaavassa jos pelataan koko mannerta.
 
MeriTJ kirjoitti:
Tosin itse näen että Itämeri ei niinkään ole varsinainen keskiö vaan "tärkeä välimies" Euroopan rintaman ja arktisen alueen kilpajuoksusuunnitelmien välissä. Itsessään se ei ole kovin merkittävä suurvaltastrategian mittakaavassa jos pelataan koko mannerta.
Klikkaa laajentaaksesi...
No, Suomenlahti on Viron ja Suomen toimesta suljettavissa. Eli Pietarin merisaarto toisinsanoen. Tanskan salmien osalta Baltia, Suomi ja Pietari on merisaarrettavissa tai toisinpäin katsoen estettävissä esim venäläisalusten pääsy Kaliningradiin ja Pietariin.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Kuuntelin läpi. Kiihkotonta analyysia Tarkalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näinhän se on. Silti vaikka Suomi koko ajan on tiiviimmin logistisesti, strategisesti ja ihan käytännön yhteistyön ja aseistuksen osalta tiiviimmin osa Natoa niin poliittisesti Suomi aktiivisesti etsii keinoja liittyä Natoon siihen liittymättä. Valmiina on jo kahdenväliset merkittävimmät sopimukset ja partneriuden mahdollisimman tiivis muoto. Seuraavaksi Suomi on aktiivinen EU:n rakentaessa puolustustaan Naton osana jolloin tämä voidaan selkokielellä tulkita EU liittymisenä Natoon ja Suomikin välttyisi yksittäiseltä kansalliselta päätökseltä.
 
Tuli vaan eilen puolivahingossa mieleen, että jos Suomi jättäisi Nato-hakemuksen ja kulisseissa Saksa ilmoittaisi nein, niin äänestäisikö Kokoomus tyhjää? Toki monen muun puolueen ohella, eipä sillä. Kiitos ja anteeksi, tuli vain tällainen lapsellinen ajatus mieleen, eihän toki näin käy, eihän?
 
baikal kirjoitti:
Tuli vaan eilen puolivahingossa mieleen, että jos Suomi jättäisi Nato-hakemuksen ja kulisseissa Saksa ilmoittaisi nein, niin äänestäisikö Kokoomus tyhjää? Toki monen muun puolueen ohella, eipä sillä. Kiitos ja anteeksi, tuli vain tällainen lapsellinen ajatus mieleen, eihän toki näin käy, eihän?
Klikkaa laajentaaksesi...
Toivotaan että lapsellinen ajatuksesi vastaa todellisuutta ja naivisti langalla keikkunut puolustuspolitiikkamme heilahtaa lapsuksen kautta viimeinkin NATO:n suojiin minne se olisi kuulunut jo neljännesvuosisadan ajan.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
No, Suomenlahti on Viron ja Suomen toimesta suljettavissa. Eli Pietarin merisaarto toisinsanoen. Tanskan salmien osalta Baltia, Suomi ja Pietari on merisaarrettavissa tai toisinpäin katsoen estettävissä esim venäläisalusten pääsy Kaliningradiin ja Pietariin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, Porkkala/Naissaari ja Helsingbor/-gör kohdilta kapeimmat kaistat leikata yhteydet ja näin merkittävästi heikentää tai täysin estää kenenkään alueella operoivan mahdollisuuksia. Lähinnä tarkoitin sitä että tämä ei ole kokonaisuudessa "se kovin juttu" isossa kamppailussa Euroopan mantereella vaikka seuraukset on siitä on merkittäviä. Tämä on yksi syy miksi NL/Venäjä on rakentanut kanavaverkkoa ja rautatieverkkojaan viimeiset 100v vähentääkseen asian vaikutusta. Leningradin piiritys on aika vahva osoitus että tuo strategia toimii edes jollain tasolla (vaikka piirityksen saldo karmea olikin).
 
GA kirjoitti:
Ymmärrän logiikkasi ja näen tämän myös yhtenä mahdollisena kehityssuuntana, joskaan en todennäköisimpänä. Näen todennäköisempänä kehityssuuntana sen, että Venäjän uhka ei ole katoamassa mihinkään ja turvallisuuspoliittiset realiteetit ymmärretään myös tulevaisuudessa. Tämän uhan hyväksymisestä johtuen Suomessa on Eurooppalaisittain erittäin korkea maanpuolustustahto ja yleiselle asevelvollisuudelle on laaja hyväksyntä. Esimerkiksi, HX-hankkeen kohdalla hyväksytään se, että koko maan puolustamiseksi rahaa on vain pakko käyttää merkittävä määrä kaluston uudistamiseen. Eduskunnassakin lähes kaikki puolueet vetävät yhtä köyttä asian suhteen ja hankkeen budjetti asetettiin tappiin suhteessa alkuperäisiin raameihin. Tämä tehtiin kuitenkin todella pienellä vastustuksella, johtuen nimenomaan tarpeesta ylläpitää uskottava oma puolustus. Samalla tavalla, mikäli koko maata halutaan puolustaa tulevaisuudessakin, on maavoimien kyvystä pidettävä huolta.

Uskon siis vahvasti siihen, että Nato-jäsenenäkin suomalaiset saataisiin vakuutettua oman puolustuskyvyn merkityksestä. Tämä tarve nostettiin esiin myös tuossa yllä olevassa mielipidekirjoituksessa. Myös verrokkimaissa, esim. Ruotsissa, maanpuolustukseen on herätty horroskauden jälkeen. Toki Ruotsi ei kuulu Natoon, mutta mielestäni heidän tilannettaan voi käyttää hyvänä vertailukohtana. Kuten sanoin, ymmärrän kyllä logiikkasi. Mikäli Venäjä muuttuisi taas ystävällisemmäksi ja vähemmän kunnianhimoiseksi maa-alueiden suhteen, voisi esittämäsi skenaario olla todennäköisempi. En kuitenkaan henkilökohtaisesti usko näin tapahtuvan ainakaan lähitulevaisuudessa, joten koen Nato-jäsenyyden etujen ylittävän mahdolliset tulevat ongelmat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen taipuvainen näkökannalle, jonka mukaan suomalaisten korkea maanpuolustustahto on suurimmaksi osaksi seurausta isiemme ja isoisiemme uhrauksista siellä jossakin. Sukupolvi toisensa perään kuitenkin poistuu ajasta ijäisyyteen ja samassa tahdissa maanpuolustustahto heikkenee.

Venäjän muuttumiseen on syytä suhtautua melkoisella varauksella. Se virhe taidettiin tehdä ainakin 1920-luvulla sekä kylmän sodan jälkeen. Mielestäni Venäjän perusluonne on imperialistinen, mikä on syytä pitää mielessä silloinkin, kun eniten näyttää siltä, että nyt on naapurissa tasapainoinen ja demokratian nimiin vannova valtionjohtaja. Seuraajansa, kun saattaa olla taas mitä vaan.
 
MeriTJ kirjoitti:
Kyllä, Porkkala/Naissaari ja Helsingbor/-gör kohdilta kapeimmat kaistat leikata yhteydet ja näin merkittävästi heikentää tai täysin estää kenenkään alueella operoivan mahdollisuuksia. Lähinnä tarkoitin sitä että tämä ei ole kokonaisuudessa "se kovin juttu" isossa kamppailussa Euroopan mantereella vaikka seuraukset on siitä on merkittäviä. Tämä on yksi syy miksi NL/Venäjä on rakentanut kanavaverkkoa ja rautatieverkkojaan viimeiset 100v vähentääkseen asian vaikutusta. Leningradin piiritys on aika vahva osoitus että tuo strategia toimii edes jollain tasolla (vaikka piirityksen saldo karmea olikin).
Klikkaa laajentaaksesi...
@tiedotusosasto varmaankin viittasi siihen, että Venäjän ulkomaan kaupan rahtiliikeenteestä 50-60%, ellei enemmän, kulkee Suomenlahden läpi. Siis sekä öljyn vientiä kuin tavaraliikennettä. Yhteyden katkeaminen, jos ei nyt ole aivan fataali, on vaikutus kuitenkin aivan varmasti strateginen ja mikä pahinta - välitön. Siihen verrattuna esim. pohjoisten merialueiden mahdollisuudet ovat enempi vain houkuttelevia optioita, kiinnostavia saaliita ehkä "low hanging fruit" -elementillä.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
@tiedotusosasto varmaankin viittasi siihen, että Venäjän ulkomaan kaupan rahtiliikeenteestä 50-60%, ellei enemmän, kulkee Suomenlahden läpi. Siis sekä öljyn vientiä kuin tavaraliikennettä. Yhteyden katkeaminen, jos ei nyt ole aivan fataali, on vaikutus kuitenkin aivan varmasti strateginen ja mikä pahinta - välitön. Siihen verrattuna esim. pohjoisten merialueiden mahdollisuudet ovat enempi vain houkuttelevia optioita, kiinnostavia saaliita ehkä "low hanging fruit" -elementillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, olette molemmat ihan oikeassa ja oma pyrkimykseni olikin nostaa esiin sitä että itänaapuri ei olisi itänaapuri jos se ei olisi pyrkinyt miettimään tuota jo vuosisataista Itämeren maantieteen rajoitetta vaihtoehtoisille tavoille. Venäjä tuskin todellisuudessa kuvittelee hallitsevansa Itämerta kriisissä, se ei ole sitä koskaan kyennyt eikä sillä ole tälläkään hetkellä sellaiseen kykyä vaikka kykenisi miehittämään Baltianmaatkin konfliktin alkuvaiheessa. Tästä syystä mm Primorskin öljylle on varmasti mietitty kriisinajalle vaihtoehtoista logistista tapaa. Uskoisin että ensin kun Porkkalasta luopuivat 1956 ohjusaseen kehityksen johdosta pian tultiin tilanteeseen että sama kehitys siirsi tulenkäytöntasan ensin NeuvostoVirosta, sitten Pietarinkin kohdalta ensin Itämeren vastarannalle ja siitä ajankanssa pitkälle Atlantin vastarannalle. Isossa mittakaavassa näkisin että Venäjän ensimmäiset hyökkäyskärjet olisi keskieurooppaan Puolaan ja pohjoisessa Kuusamon kohdalta länteen Atlantin rantaan jolla turvataan puolustuksen syvyys ympäri vuoden avoin Murmansk jonka menetys olisi sitten se viimeinen Pietarin alueelle. Tästä syystä nostan ajatusta esiin miksi Itämeri ei ole ole Venäjälle enää aivan niin elämän ja kuoleman kysymys teknisen kehityksen johdosta. Tärkeä ja haluttava se on edelleen, samoin merkittävä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top