”Vaara lähestyy”– Naton uusi pääsihteeri ei säästele sanojaan
HS-analyysi|Naton tuore pääsihteeri Mark Rutte pyrki ensimmäisessä pidemmässä puheessaan luomaan poliittista painetta puolustuspanostusten kasvattamiseksi Euroopassa, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Elina Kervinen.
Tilaajille
Kuva: Johanna Geron / Reuters
Kuuntele juttu
Elina Kervinen HS
11:54
”Vaara liikkuu meitä kohti täydellä vauhdilla.”
"Ei, emme ole sodassa. Mutta emme todella ole myöskään rauhassa."
Tällaisia varsin kovasanaisia muotoiluja Naton uusi pääsihteeri
Mark Rutte käytti torstaina, kun hän piti ensimmäisen laajemman julkisen puheensa ja vastaili kysymyksiin Carnegie Europe -ajatushautomon tilaisuudessa.
Viesti oli selkeäsanainen, synkkä ja varmasti tarkoitettu herättelemään. Rutte loi poliittista painetta, jolla Euroopan Nato-maita koetetaan nyt saada panostamaan lisää puolustukseensa.
Pääsihteeri osoitti sanansa julkilausutusti juuri Euroopalle ja Kanadalle.
Hän sanoi suoraan, että rahaa pitäisi nyt leikata esimerkiksi sosiaaliturvasta ja eläkkeistä ja panna sitä puolustukseen. Rutte laski, että keskimäärin Euroopan maat käyttävät helposti neljänneksen kansantulostaan eläkkeisiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin.
”Me tarvitsemme pienen siivun siitä rahasta tekemään puolustuksestamme paljon vahvemman ja säilyttääksemme elämäntapamme.”
Vaikka Rutte sanoi puhuvansa Euroopalle, oli selvää, että puhe oli aivan yhtä paljon suunnattu Yhdysvalloille ja pian virkaan astuvalle presidentille
Donald Trumpille.
Pääsihteeri joukkoineen tehnee nyt hartiavoimin töitä, jotta Nato saisi nostettua Trumpille tärkeää puolustusmäärärahatavoitetta ensi kesänä Naton Haagin-huippukokouksessa.
Trump on jälleen kovistellut sillä, että Yhdysvallat voi vetäytyä Natosta, jos maat eivät sijoita riittävästi puolustukseensa.
Financial Times -lehden tuoreen artikkelin mukaan Naton puolustusmäärärahatavoitteen nostaminen kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen on nyt alustavissa Euroopan maiden keskusteluissa.
Nykyisin tavoite on vähintään kaksi prosenttia, jonka täyttää tänä vuonna ennustetusti 23 jäsenmaata 32:sta.
Kolme prosenttia on myös lukema, jonka Trump
on maininnut julkisuudessa.
Rutte ei ottanut lukuihin kantaa. Hän puhui ”paljon enemmästä” kuin kahdesta prosentista.
Taustalla keskustelussa ovat Venäjän hyökkäyssodan alettua laaditut Naton uudet suorituskykytavoitteet, joihin nyt yritetään yltää.
Rutte korosti, että panostuksia tarvitaan muun muassa ilmapuolustukseen, pitkän kantaman aseisiin ja logistiikkaan. Nämä ovat kolme suurta asiaa, joissa ollaan takamatkalla, hän sanoi. Hän myös korosti, että maajoukkoja on kasvatettava.
Samalla Rutte sanoi, että jos Eurooppa panostaa vain enemmän, mutta ei paremmin — siis jos se ei onnistu esimerkiksi tekemään enemmän yhteisiä hankintoja ja olemaan innovatiivinen — tarvitaan ainakin neljä prosenttia.
Rutte toivoi pariinkin kertaan, että häntä nyt autettaisiin viemään viestitä varustautumisen tarpeellisuudesta miljardille Nato-maissa asuvalle kansalaiselle.
Vain nämä voivat vaikuttaa poliitikkoihin.
Totta onkin, että poliittinen tuki leikkauksille ja suuremmille puolustuspanostukselle ei ole itsestään selvää.
Isoissa Nato-maissa Saksassa ja Ranskassa on sisäpoliittisia haasteita, ja rahalle olisi monia ottajia. Useissa muissa Nato-maissa Venäjän uhka ei tunnu samalla tavalla kuin se tuntuu rajamaissa.
Suurista Nato-maista Italia ja Espanja eivät ole yltämässä tuoreimpien Naton lukujen mukaan tänä vuonna edes kahteen prosenttiin.
Natossa puolustuspanostusten nostamisesta pitäisi kuitenkin päättää yksimielisesti.
Rutte koetti vedota siihen, että kylmän sodan aikana puolustukseen käytettiin paljon enemmän kuin nyt. Ja siihen, että Venäjä panostaa omaan puolustukseensa 7–8 prosenttia ensi vuonna.
Suomessa ilmapiiri on tällä hetkellä sellainen, että puolustus tuntuu saavan harvana hallinnonalana lähes kaiken pyytämänsä.
Yhä suuremmat panostukset tarkoittavat kuitenkin Suomessakin vaikeita keskusteluja sen suhteen, mistä raha otetaan aikana, jona hallitus pyrkii jo valmiiksi tekemään mittavia säästöjä.
Nato-tavoitteen nosto kolmeen prosenttiin tarkoittaisi Suomessa
HS:n VM:ltä pyytämien laskelmien mukaan olemassa olevilla ennusteilla keskimäärin 1,9 miljardin euron vuotuista lisäystä verrattuna aiemmin arvioituun menotasoon.
Se on vajaan kolmanneksen suhteessa koko puolustushallinnon määrärahoihin ensi vuonna, joskaan nostoa tuskin tarvitsisi tehdä hetkessä.
Rahapuheen lisäksi Rutten puheessa huomionarvoista oli ennen muuta se miten ja miten paljon hän puhui Kiinasta.
Hän nosti puheessaan kahteen kertaan erikseen esiin sen, miten paljon Kiina nyt panostaa puolustukseensa ja miten se esimerkiksi kasvattaa ydinasearsenaaliaan.
Tämäkin oli selkeä viesti Trumpille: Katso, Nato on yhä Yhdysvalloille hyödyllinen ja sen joukoissa kannattaa seisoa.
Yhdysvalloille Kiinan vallan kasvu on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ykkösprioriteetti, ei Venäjä.
Siksi, jos Trump halutaan saada pitämään kiinni Yhdysvaltojen sitoumuksista, on hänelle hyvä kertoa, että Kiinaan kiinnitetään nyt Euroopassakin paljon huomiota.
Nato on viime vuosina vähitellen kiristänyt retoriikkaansa suhteessa Kiinaan, ennen muuta mitä tulee Kiinan tukeen Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.
Nyt Rutte oli Kiina koskien varsin painokas.
Puheen perusteella olikin myös tässä suhteessa selvää, että eurooppalaisia valmistellaan nyt uuteen aikaan Trumpin kanssa.
rusi.org
