Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Olisiko jonkinlainen päivitetyillä AMV-vaunuilla (hankitaan jokunen lisää) ja päivitetyillä AMOS heitin vaunuilla varustettu moottoroitutaisteluosasto kuitenkin sopivin NATOn operaatioihin, nopea liikkeinen ja pienempänä helpompi siirrellä.
 
Olisiko jonkinlainen päivitetyillä AMV-vaunuilla (hankitaan jokunen lisää) ja päivitetyillä AMOS heitin vaunuilla varustettu moottoroitutaisteluosasto kuitenkin sopivin NATOn operaatioihin, nopea liikkeinen ja pienempänä helpompi siirrellä.
Artikkelissa puhutaan prikaatista eli noin 5000. Jännä kyllä nähdä miten toteutetaan.
 
Olisiko jonkinlainen päivitetyillä AMV-vaunuilla (hankitaan jokunen lisää) ja päivitetyillä AMOS heitin vaunuilla varustettu moottoroitutaisteluosasto kuitenkin sopivin NATOn operaatioihin, nopea liikkeinen ja pienempänä helpompi siirrellä.
Tuo riippuu NATO:n suorituskykyvaatimuksesta. Jos he vaativat raskasta prikaatia, ei XA-360 käy vaan on mentävä CV90 ostoksille. Jos kyseessä on Medium prikaati, niin tornillinen AMV käy, mutta nykymalli ei, tai ainakin suosakemanneille on vaatimus hankkia tornit niitten Boxereihin meedium prikaatissa. Jos vaatimus on kevyemmälle joukolle, niin XA-300 tai Sisu 4x4 voi riittää.
 
Tuo riippuu NATO:n suorituskykyvaatimuksesta. Jos he vaativat raskasta prikaatia, ei XA-360 käy vaan on mentävä CV90 ostoksille. Jos kyseessä on Medium prikaati, niin tornillinen AMV käy, mutta nykymalli ei, tai ainakin suosakemanneille on vaatimus hankkia tornit niitten Boxereihin meedium prikaatissa. Jos vaatimus on kevyemmälle joukolle, niin XA-300 tai Sisu 4x4 voi riittää.

Muistanko oikein, että joku standardi näissä ilmakuljetushommissa oli C-130 Herculeksen rahtitila ? Sinne piti mahtua se ajoneuvo mitä piti minnekin kuljettaa Naton piirissä ?
 
Tuntuu, että tällainen reserviläisistä koostuva joukko, jonka ilmakuljetuskapasiteettikin tod näk nojaa muilta ostettaviin palveluihin, ei juuri eroa jo 1990-luvulla käytössä olleista valmiusjoukoista. Silloinkin allekirjoitettiin varusmiespalvelun jälkeen sitoumus lähteä lyhyellä varoajalla ulkomaankomennukselle. Onko tuossa uutta sitten vain joukon varustus? NATO-tehtävissäkin kun on suomalaisia maavoimien joukkoja ollut aiemmin.

Sekään ei varmaan lohduta, että tässä sanotaan, että harjoitusajasta maksetaan palkkaa, kun kaikki joutuvat kuitenkin olemaan myös siviilitöissä, joten varmaankin tämän valmiusjoukon harjoitukset rinnastetaan kertausharjoituksiin, joten ei tule edes sitä etua, että saisi harjoitusajalta ns. normipalkan + valmiusjoukon palkan.

Kyllä mielestäni olisi parempi, että yksinkertaisesti rekryttäisiin sopimussotilaista 5000 miehen joukko, joka on puolustusvoimien palkkalistoilla. Samalla saataisiin Suomeen jatkuvassa valmiudessa oleva prikaati mahdollista Venäjän yllätyshyökkäystä varten. Puolustusmäärärahoja pitäisi nostaa sen verran, että PV:n henkilöstöä voitaisiin kasvattaa 5000:lla.

Toki kokonaan toinen kysymys, että pystyisikö puolustusvoimien nälkäpalkoilla edes Suomen kokoisesta maasta löytämään 5000 uutta armeijan käynyttä, jotka haluaisivat armeijaan töihin. Voi olla että tiukkaa tekisi.
 
Tuntuu, että tällainen reserviläisistä koostuva joukko, jonka ilmakuljetuskapasiteettikin tod näk nojaa muilta ostettaviin palveluihin, ei juuri eroa jo 1990-luvulla käytössä olleista valmiusjoukoista. Silloinkin allekirjoitettiin varusmiespalvelun jälkeen sitoumus lähteä lyhyellä varoajalla ulkomaankomennukselle. Onko tuossa uutta sitten vain joukon varustus? NATO-tehtävissäkin kun on suomalaisia maavoimien joukkoja ollut aiemmin.

Sekään ei varmaan lohduta, että tässä sanotaan, että harjoitusajasta maksetaan palkkaa, kun kaikki joutuvat kuitenkin olemaan myös siviilitöissä, joten varmaankin tämän valmiusjoukon harjoitukset rinnastetaan kertausharjoituksiin, joten ei tule edes sitä etua, että saisi harjoitusajalta ns. normipalkan + valmiusjoukon palkan.

Kyllä mielestäni olisi parempi, että yksinkertaisesti rekryttäisiin sopimussotilaista 5000 miehen joukko, joka on puolustusvoimien palkkalistoilla. Samalla saataisiin Suomeen jatkuvassa valmiudessa oleva prikaati mahdollista Venäjän yllätyshyökkäystä varten. Puolustusmäärärahoja pitäisi nostaa sen verran, että PV:n henkilöstöä voitaisiin kasvattaa 5000:lla.

Toki kokonaan toinen kysymys, että pystyisikö puolustusvoimien nälkäpalkoilla edes Suomen kokoisesta maasta löytämään 5000 uutta armeijan käynyttä, jotka haluaisivat armeijaan töihin. Voi olla että tiukkaa tekisi.

Alle 2 tonnin palkallakin 5000tuhatta sotilasta on satojen miljoonien palkkakustannus. Ja sillä ei kyllä ketään saa hommiin ainakaan pidemmäksi aikaa.

Pitäisi olla ns moniosaajia jotka jättäisivät ns rauhan ajan tehtävänsä Suomessa mikäli pitäisi lähteä ulkomaille. Tehtävä pitäisi tietysti olla sellainen että siitä lähteminen olisi mahdollista.


Suomeen tulee naton FLF joukkoja ja omiakin valmiuden nostojoukkoja riittää.
Eipä tuollaisesta uudesta valmius joukosta olisi mitään hyötyä varsinkin jos se lähtisikin ulkomaille Suomessa toimimisen sijaan.
 
Viimeksi muokattu:
Osa-aikapalkattujen sotilaiden malli on hankala siltä kannalta, että siihen mukaan lähtevien voi olla vaikea löytää toiseksi työnantajaksi sellaista siviilityönantajaa jolle ei ole ongelma, että työntekijä on määrätysti osan aikaa ja kenties yllättäenkin poissa.

Toki Suomessa on paljon työttömiä joille osa-aikatyö sotilaana voisi olla se ainoakin työ, kunhan siitä ei liikaa seuraa vaikeuksia työttömyystuen maksun ja työvoimaviranomaisten taholta.

Jotenkin spontaanisti tuntuisi, että jos otetaan niinkin iso määrä uusia työntekijöitä kuin 5000, niin nämä voisivat olla osan aikaa esimerkiksi poliisin ja rajavartiolaitoksen apuna. Se olisi jo melko houkutteleva toimenkuva muutenkin.
 
Osa-aikapalkattujen sotilaiden malli on hankala siltä kannalta, että siihen mukaan lähtevien voi olla vaikea löytää toiseksi työnantajaksi sellaista siviilityönantajaa jolle ei ole ongelma, että työntekijä on määrätysti osan aikaa ja kenties yllättäenkin poissa.

Toki Suomessa on paljon työttömiä joille osa-aikatyö sotilaana voisi olla se ainoakin työ, kunhan siitä ei liikaa seuraa vaikeuksia työttömyystuen maksun ja työvoimaviranomaisten taholta.

Jotenkin spontaanisti tuntuisi, että jos otetaan niinkin iso määrä uusia työntekijöitä kuin 5000, niin nämä voisivat olla osan aikaa esimerkiksi poliisin ja rajavartiolaitoksen apuna. Se olisi jo melko houkutteleva toimenkuva muutenkin.
Mpk kouluttajia.
 
Tuossa on hyvä kuvaus EUBG valmiusosastosta. Väitän että hyvin samoilla nopilla mennään, joukko vaan isompi. Sopimusteknisiä tarkasteluja varmaan on.

Jos halutaan hieman säästää, niin tämä kyllä kivasti korvaisi nykyisiä VYKsien valmiusvuoroja, mutta toivottavasti ei säästetä. Pahoin kuitenkin pelkään että niin käy ja VYKS koulutus on putki tähän valmiusprikaatiin.

Prikaati on kuitenkin jo semmonen pumppu, että sielä voi tukiosissa olla sitten kokeneempaa fassea ja varsinaiset jääkäripataljoonat sitten osin tai kokonaan VYKS hommista.

Maanpuolustuksen kannalta tämä olisi parempi kuin ammattisotilaat, koska jos ajatellaan että valmius kestäisi vaikka 1v niin tuon kautta saadaan paljon lisäkoulutettua reserviä.

– Koulutus alkoi tammikuussa 2020 ja seuraavat neljä kuukautta olivatkin intensiivisiä koulutusviikkoja, siten että suurin osa viikonlopuista oli kuitenkin vapaana. Taisteluharjoituksissa oltiin noin puolet koulutuksesta ja loput ajasta käytettiin muuhun harjoitteluun, kuten taisteluensiapuun, selviytymiskoulutukseen, ampumiseen ja kalustokoulutukseen.

Japen mukaan koulutukseen oli valikoitunut henkilöitä hyvin erilaisilla taustoilla. Osalla oli jo entuudestaan vankkaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä, sekä yleisesti työstä Puolustusvoimilla. Osalle koulutus sen sijaan oli ensimmäinen askel reservin urallaan.

...

Vuoden puolivälissä koulutuksen päätyttyä alkoi valmiusvuoro, joka kesti vuoden loppuun asti. Valmiusvuoroon osallistumisella tavoitteellaan kriisinhallintatehtävien edellyttämää sotilaallisen suorituskyvyn kehittämistä, ylläpitoa ja yhteensopivuutta. Tämän lisäksi tuetaan reserviläisten osaamisen kehittämistä.

....

Koulutuksen loppumisen jälkeen heinäkuussa alkanut valmiusvuoro ei Japen mukaan enää näkynyt juurikaan arjessa, hälytysvalmiuden kokeiluita lukuun ottamatta.
 
Tuossa on hyvä kuvaus EUBG valmiusosastosta. Väitän että hyvin samoilla nopilla mennään, joukko vaan isompi. Sopimusteknisiä tarkasteluja varmaan on.

Jos halutaan hieman säästää, niin tämä kyllä kivasti korvaisi nykyisiä VYKsien valmiusvuoroja, mutta toivottavasti ei säästetä. Pahoin kuitenkin pelkään että niin käy ja VYKS koulutus on putki tähän valmiusprikaatiin.

Prikaati on kuitenkin jo semmonen pumppu, että sielä voi tukiosissa olla sitten kokeneempaa fassea ja varsinaiset jääkäripataljoonat sitten osin tai kokonaan VYKS hommista.

Maanpuolustuksen kannalta tämä olisi parempi kuin ammattisotilaat, koska jos ajatellaan että valmius kestäisi vaikka 1v niin tuon kautta saadaan paljon lisäkoulutettua reserviä.


Eiköhän se siinä samalla menisi kuin muutkin valmiusjoukot.

Ennemmin sijoitetaan koulutusrahat Suomen puolustamiseen kuin useampaan ulkomailla toimivaan valmiuspumppuun.

Ihan ok artikkeli tuli vastaan.

Suomen kansainvälisen valmiusjoukko - 25 vuotta korkean tason osaamista ja valmiutta.​

 
Olisiko jonkinlainen päivitetyillä AMV-vaunuilla (hankitaan jokunen lisää) ja päivitetyillä AMOS heitin vaunuilla varustettu moottoroitutaisteluosasto kuitenkin sopivin NATOn operaatioihin, nopea liikkeinen ja pienempänä helpompi siirrellä.
Kyllä, tosin sitä varten pitäisi hankkia ihan kokonaan uusi kalusto, jotta se ei olisi pois PORJPR:n kalustosta.

Tuo riippuu NATO:n suorituskykyvaatimuksesta. Jos he vaativat raskasta prikaatia, ei XA-360 käy vaan on mentävä CV90 ostoksille. Jos kyseessä on Medium prikaati, niin tornillinen AMV käy, mutta nykymalli ei, tai ainakin suosakemanneille on vaatimus hankkia tornit niitten Boxereihin meedium prikaatissa. Jos vaatimus on kevyemmälle joukolle, niin XA-300 tai Sisu 4x4 voi riittää.
Olettaisin, että vaatimuksena on keskiraskas, koska raskaan kuljettaminen Suomesta pois on vaikeaa, kun siirtäminen junalla ei onnistu (tai siis onnistuu koko Euroopan NATO-maista huonoimmin). Keskiraskas menee ilmakuljetuksella paremmin.

Joka tapauksessa huomattavia varustamistarpeita tulee - emmehän varmasti halua leikata lähetettävää joukkoa nykyisistä, eikähän nykyisestä kalustosta riittäisikään, ellei vaatimus olisi ainoastaan kevyestä jalkaväestä. Samaten olisi poliittisesti ja maanpuolustustahdon kannalta kyseenalaista, jos meidän sotilaamme lähetettäisiin sotaan toisaalle puutteellisin varustein, niin että se puutteellisuus johtaisi palaavien sinkkiarkkujen virtaan.

Ja jos se sota koskeekin suoraan Suomea, niin kaiketi se joukko olisi sitten meidän käytettävissämme täällä?

Todennäköisesti tämä aiheuttaa myös painetta Kadiksen sisäänoton kasvattamiselle. Tuon prikaatin upseerinpaikkoja kun tuskin voidaan keltanokilla reservinupseereilla täyttää edes joukkueenjohtajatasolla, varajohtajina ehkä.

Toki kokonaan toinen kysymys, että pystyisikö puolustusvoimien nälkäpalkoilla edes Suomen kokoisesta maasta löytämään 5000 uutta armeijan käynyttä, jotka haluaisivat armeijaan töihin. Voi olla että tiukkaa tekisi.
Jos sopimussotilasjoukko olisi ollut lopputulema, pidemmän päällehän tätä voisi koota useasta saapumiserästä - jos minimisopimus olisi vuoden, ja sitä voisi jatkaa vaikka kahdesti tai sopia suoraan 1,5 tai 2 vuotta (ja sen jälkeen jatkaa vielä kolmeen vuoteen), niin kumulatiivisesti oltaisiin jossain vaiheessa tilanteessa, että rekrytoituina on kuuden eri saapumiserän miehiä, tällöin yhdestä tarvitsisi saada vain jotain 1500 luokkaa, huomioiden ei-jatkajista tulevan poistuman.

Koulutuksen jatkon ja homman nousujohteisuuden pitäisi tuolla olla riittävän mielekästä, että tuohon riittäisi halukkaita, se ei voisi olla vain valmiudessa neppailua ja salilla käymistä. Esim. miehistölle mahdollisuus käydä au-kurssi jälkikäteen jos on au-kelpoinen (toivottavasti suurin osa olisi, koska muuten se tarkoittaisi ÄO <84 tyyppejä rivissä), mahdollisuuksia päästä kurssitettavaksi erilaisille erikoistumiskursseille ja sopivalla valinnalla myös liittolaisten kursseille jokin osa (esim. Amerikkaan vaikkapa) ja vastaavaa. Tämä tietysti tarkoittaisi, ettei koko joukko olisi missään 100% välittömässä valmiudessa, mutta eihän se olisi muutenkaan, kun lomat pyörisivät kuitenkin jne.

Rahakysymysten vuoksi on huomattavasti helpompaa perustaa tähän erikseen hakeutunut valmiusreservi, koska tällöin ainoastaan tehtävään koulutusjakso (alussa) on palkallista, ja mahdolliset kesken valmiusjakson määrätyt harjoitukset; muuten maksetaan ainoastaan valmiudessa olemisesta korvaus. Tämä toimisi siis käytännössä samalla tavalla kuin esim. EUBG:n valmiussitoumus.
 
Nykyisen FRDF:n ympärille tätä varmaan aletaan rakentaa.
Entä jos Viron kanssa tehdään isäntämaa sopimus ja osa tavaroista viedään tuonne etukäteen?
Joku 10 x Leopard 2A4 siirtäminen ei ole mikään ongelma jos ne viedään laivalla.
 
Eiköhän se ole Norja/Pohjois-Ruotsi mitä varaudutaan puolustamaan kun Norfolkissa ollaan ja etenkin kun huomioidaan, että Suomi on jo kysynyt sotatarvikkeiden säilyttämistä sekä Norjassa että Ruotsissa. Tähän ei silloin tarvita mitään ilmakuljetuskalustoakaan vaan raskaimmat osat voivat olla siellä jo valmiina sekä kuukauden tai kahden tarvikkeet ko. prikaatille.

Viroon ja muihin Baltian maihin on muut tulossa.
 
Back
Top