Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Etusivulle




Kotimaa

Miksi vaikenemme?​

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syytä.

IS EXTRAN TILAAJILLE


Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa.

Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa. Kuva: HS, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS

Kuuntele juttu
Pasi Lapinkangas
6:00
Tuore puolustusselvitys antaa koruttoman kuvan Nato-Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen raportissa hahmotellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rooleja ”todennäköisessä konfliktissa” Venäjän kanssa.

Norjan tilaamasta raportista löytyy suomalaisittain muun muassa tämä pysäyttävä virke:

”...on todennäköistä, että tuleviin konflikteihin Venäjän kanssa liittyy maan joukkojen suoria hyökkäyksiä Norjan naapurimaita vastaan...”

Kuvaus sisältyy Norjan ilmavoimien alaisen Luftled-lehden kesällä julkaisemaan selvitykseen, jonka yhdysvaltalainen Rand-tutkimuslaitos teki Norjan muuttuneesta roolista Natossa.


Tekstissä todetaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden muuttaneen merkittävästi pohjoismaista sotilaallista karttaa. Se tarkoittaa raportin mukaan käytännössä sitä, että Suomi vastaa nyt ”suuresta osasta Naton etulinjasta Pohjois-Euroopassa”.


Jos Venäjä päättäisi hyökätä puolustusliittoa kohtaan pohjoisesta, Suomen asema olisi tuolloin yhdysvaltalaisten näkemyksen mukaan karu:

”...Venäjä haluaisi työntää Naton joukot kauemmas omalta alueeltaan mahdollisessa tulevassa konfliktissa, mikä tarkoittaa, että sotilasliiton uusimmat jäsenet ovat todennäköisesti ensisijaisia ilma- ja ohjusiskujen sekä mahdollisesti myös maahyökkäysten kohteita.”

Asiantuntija nostaa kyseisen raportin esiin esimerkkinä siitä, mistä Suomessa pitäisi nyt keskustella: Suomen roolista Natossa.


– Raportin mukaan me olisimme hiukan kärjistäen se, joka ottaisi Venäjän hyökättyä iskun vastaan. Ruotsi taas olisi logistiikkakeskus ja Norjan rooli olisi tukea sitä kaikkea, Turun yliopiston erikoistutkija ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden apulaisprofessori Leena Vastapuu sanoo.


Tutkijan mukaan amerikkalaisen ajatushautomon skenaarioihin liittyy Suomen kannalta yksi suuri kysymys: miksi emme puhu tästä?

– Se ei ole mitään uhkakuvien maalaamista, vaan oikeaa realismia.

Olosuhteiden pakko ja tekninen prosessi.

Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa.

Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa. Kuva: Leena Vastapuun kotialbumi
Lähes ainoastaan niin Nato-jäsenyyttä on Vastapuun mukaan käsitelty Suomessa.

Se jättää Suomen Nato-politiikkaan hänen mielestään yhden suuren puutteen. Laajempi yhteiskunnallinen sekä ennen kaikkea kriittinen keskustelu sotilasliitosta on jäänyt paitsioon, mitä tutkija pitää suurena ongelmana.

Mikä on vaikkapa Naton peruskivenä olevan 5. artiklan todellinen painoarvo Suomelle? Siitäkin pitäisi Vastapuun mielestä puhua avoimemmin.


Kyseisen artiklan mukaan sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on yhtä kuin hyökkäys koko Natoa kohtaan, mikä velvoittaa myös muita jäsenmaita puolustamaan kohteena ollutta valtiota.


Artikla on kuitenkin varsin löyhästi määritelty. Sen kirjauksen mukaan Nato-maat voivat päättää muiden valtioiden auttamisvelvoitteesta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Käytännössä Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, päättäisivät siis itse, millaista tukea ne lähettäisivät hyökkäyksen kohteena olevalle maalle – vai lähettäisivätkö sitä lainkaan.

– Olemme tuudittautuneet siihen, että jäsenmailla on kollektiivinen vastuu puolustaa tosiaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastapuu kysyy.


Jos Suomi päättäisi olla osallistumatta johonkin Nato-operaatioon, miten vahvasti voisimme sen jälkeen olettaa, että muut maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea käytännössä, tutkija jatkaa.
No voihan klikbait tutkija.
 
Etusivulle




Kotimaa

Miksi vaikenemme?​

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syytä.

IS EXTRAN TILAAJILLE


Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa.

Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa. Kuva: HS, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS

Kuuntele juttu
Pasi Lapinkangas
6:00
Tuore puolustusselvitys antaa koruttoman kuvan Nato-Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen raportissa hahmotellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rooleja ”todennäköisessä konfliktissa” Venäjän kanssa.

Norjan tilaamasta raportista löytyy suomalaisittain muun muassa tämä pysäyttävä virke:

”...on todennäköistä, että tuleviin konflikteihin Venäjän kanssa liittyy maan joukkojen suoria hyökkäyksiä Norjan naapurimaita vastaan...”

Kuvaus sisältyy Norjan ilmavoimien alaisen Luftled-lehden kesällä julkaisemaan selvitykseen, jonka yhdysvaltalainen Rand-tutkimuslaitos teki Norjan muuttuneesta roolista Natossa.


Tekstissä todetaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden muuttaneen merkittävästi pohjoismaista sotilaallista karttaa. Se tarkoittaa raportin mukaan käytännössä sitä, että Suomi vastaa nyt ”suuresta osasta Naton etulinjasta Pohjois-Euroopassa”.


Jos Venäjä päättäisi hyökätä puolustusliittoa kohtaan pohjoisesta, Suomen asema olisi tuolloin yhdysvaltalaisten näkemyksen mukaan karu:

”...Venäjä haluaisi työntää Naton joukot kauemmas omalta alueeltaan mahdollisessa tulevassa konfliktissa, mikä tarkoittaa, että sotilasliiton uusimmat jäsenet ovat todennäköisesti ensisijaisia ilma- ja ohjusiskujen sekä mahdollisesti myös maahyökkäysten kohteita.”

Asiantuntija nostaa kyseisen raportin esiin esimerkkinä siitä, mistä Suomessa pitäisi nyt keskustella: Suomen roolista Natossa.


– Raportin mukaan me olisimme hiukan kärjistäen se, joka ottaisi Venäjän hyökättyä iskun vastaan. Ruotsi taas olisi logistiikkakeskus ja Norjan rooli olisi tukea sitä kaikkea, Turun yliopiston erikoistutkija ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden apulaisprofessori Leena Vastapuu sanoo.


Tutkijan mukaan amerikkalaisen ajatushautomon skenaarioihin liittyy Suomen kannalta yksi suuri kysymys: miksi emme puhu tästä?

– Se ei ole mitään uhkakuvien maalaamista, vaan oikeaa realismia.

Olosuhteiden pakko ja tekninen prosessi.

Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa.

Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa. Kuva: Leena Vastapuun kotialbumi
Lähes ainoastaan niin Nato-jäsenyyttä on Vastapuun mukaan käsitelty Suomessa.

Se jättää Suomen Nato-politiikkaan hänen mielestään yhden suuren puutteen. Laajempi yhteiskunnallinen sekä ennen kaikkea kriittinen keskustelu sotilasliitosta on jäänyt paitsioon, mitä tutkija pitää suurena ongelmana.

Mikä on vaikkapa Naton peruskivenä olevan 5. artiklan todellinen painoarvo Suomelle? Siitäkin pitäisi Vastapuun mielestä puhua avoimemmin.


Kyseisen artiklan mukaan sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on yhtä kuin hyökkäys koko Natoa kohtaan, mikä velvoittaa myös muita jäsenmaita puolustamaan kohteena ollutta valtiota.


Artikla on kuitenkin varsin löyhästi määritelty. Sen kirjauksen mukaan Nato-maat voivat päättää muiden valtioiden auttamisvelvoitteesta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Käytännössä Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, päättäisivät siis itse, millaista tukea ne lähettäisivät hyökkäyksen kohteena olevalle maalle – vai lähettäisivätkö sitä lainkaan.

– Olemme tuudittautuneet siihen, että jäsenmailla on kollektiivinen vastuu puolustaa tosiaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastapuu kysyy.


Jos Suomi päättäisi olla osallistumatta johonkin Nato-operaatioon, miten vahvasti voisimme sen jälkeen olettaa, että muut maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea käytännössä, tutkija jatkaa.
Kiitti. No eipä ollut kummoinen mietelmä.
 
Kriittinen keskustelu ei tarkoita negatiivista keskustelua vaan jonkin analysointia kiihkottomasti punniten asioita eri puolilta. Avaus on hyvä minkä tutkija teki ja huomiot valideja. Pääpointti mielestäni oli että vaikka olemme NATOn jäsen emme voi olla liitossa vapaamatkustajina tai tuudittautua siihen harhaan että että voisimme jotenkin antaa oman puolustuksemme jonkun toisen tai toisten hoidettavaksi. Takeita siitä että ei ole että kriisin iskiessä päälle tänne tulisi varsinaisia Luottokunnan joukkoja.

Mitä sinne suomen linnan muuriin olikaan kirjoitettu? Älä luota vieraan apuun. Se on hyvä ohjesääntö ja sen mukaan on hyvä elää. Pidetään huolta siis omasta puolustuksesta, kehitetään ja parannetaan sitä.
 
Klassikkoaihetta yleltä.

"Tutkijoiden mukaan asevelvollisuuden kustannukset olisi perusteltua ottaa huomioon, kun eri maiden puolustusmenoja verrataan. Osa poliitikoista muuttaisi Naton laskentatapaa."


Mutta kun kaikissa armeijoissa on nuo piilokustannukset.

Jos 30 000 ukkoa on vuodessa armeijan leivissä, ne on poissa muualta. Oli ne sitten palkalla tai ei. Palkollisilla tuohon tulee vielä palkka päälle.

Vaihtoehtoiskustannukset pitäisi siis sitten laskea kaikissa armeijoissa. Mutta miksi vain armeijassa? Vaihtoehtoiskustannukset on mukana kaikessa. Apurahataiteilija voisi hyvin olla tehtaan linjalla töissä tuomassa verotuloja. Samoin 30-vuotias teekkari voisi tehdä jotain muuta.

Tämä asevelvollisuuden piilokustannuksista puhuminen on vain jotain sadankomitean kusetusta puolustuksen alasajamiseksi.
 
Mutta kun kaikissa armeijoissa on nuo piilokustannukset.

Jos 30 000 ukkoa on vuodessa armeijan leivissä, ne on poissa muualta. Oli ne sitten palkalla tai ei. Palkollisilla tuohon tulee vielä palkka päälle.

Vaihtoehtoiskustannukset pitäisi siis sitten laskea kaikissa armeijoissa. Mutta miksi vain armeijassa? Vaihtoehtoiskustannukset on mukana kaikessa. Apurahataiteilija voisi hyvin olla tehtaan linjalla töissä tuomassa verotuloja. Samoin 30-vuotias teekkari voisi tehdä jotain muuta.

Tämä asevelvollisuuden piilokustannuksista puhuminen on vain jotain sadankomitean kusetusta puolustuksen alasajamiseksi.
Mutta hyvät Trump-luvut näistä saisi. Sille voisi hyvin esittää lukuja jossa on joku +1% laskennallinen varusmiespalvelulisä. Ihmetteleehän se muuten miten ryssien rajavaltiolla on noin pieni budjetti
 
Mutta hyvät Trump-luvut näistä saisi. Sille voisi hyvin esittää lukuja jossa on joku +1% laskennallinen varusmiespalvelulisä. Ihmetteleehän se muuten miten ryssien rajavaltiolla on noin pieni budjetti
Kusettamalla ei pitkälle pötki. Mutta hyvä on luku tuoda esiin.
Tärkeämpi olisi kysyä trumpilta onko suositella jotakin ja ostaa sieltä pikku summalla. Aivan sama vaikka olisi kesärenkaita.
Kauppamiesten kanssa kannattaa tehdä kauppaa.
 
Mutta kun kaikissa armeijoissa on nuo piilokustannukset.

Jos 30 000 ukkoa on vuodessa armeijan leivissä, ne on poissa muualta. Oli ne sitten palkalla tai ei. Palkollisilla tuohon tulee vielä palkka päälle.

Vaihtoehtoiskustannukset pitäisi siis sitten laskea kaikissa armeijoissa. Mutta miksi vain armeijassa? Vaihtoehtoiskustannukset on mukana kaikessa. Apurahataiteilija voisi hyvin olla tehtaan linjalla töissä tuomassa verotuloja. Samoin 30-vuotias teekkari voisi tehdä jotain muuta.

Tämä asevelvollisuuden piilokustannuksista puhuminen on vain jotain sadankomitean kusetusta puolustuksen alasajamiseksi.
Eiköhän se kiukuttelu tuohon kaikkia miehiä sitovaan palkattomaan palvelukseen kiteydy.
Halutaan että siitä maksettaisiin palkkaa ja palveluksen suorittaisi vapaaehtoiset.
 
Eiköhän se kiukuttelu tuohon kaikkia miehiä sitovaan palkattomaan palvelukseen kiteydy.
Halutaan että siitä maksettaisiin palkkaa ja palveluksen suorittaisi vapaaehtoiset.

Näinhän se on.

Eivät vain mieti että ison kansan naapurissa kansalla, joka on näin paljon pienempi, ei vain ole mahdollisuutta ylläpitää erillistä riittävää sotilaskastia. Se olisi siis joka tapauksessa me tavalliset tallaajat, jotka sinne rintamalle joutuu. Ja mieluummin otan siinä tilanteessa ne paremmat varusteet, kuin muutaman tonnin palkkaa varusmiehenä.
 
Kriittinen keskustelu ei tarkoita negatiivista keskustelua vaan jonkin analysointia kiihkottomasti punniten asioita eri puolilta. Avaus on hyvä minkä tutkija teki ja huomiot valideja. Pääpointti mielestäni oli että vaikka olemme NATOn jäsen emme voi olla liitossa vapaamatkustajina tai tuudittautua siihen harhaan että että voisimme jotenkin antaa oman puolustuksemme jonkun toisen tai toisten hoidettavaksi. Takeita siitä että ei ole että kriisin iskiessä päälle tänne tulisi varsinaisia Luottokunnan joukkoja.

Mitä sinne suomen linnan muuriin olikaan kirjoitettu? Älä luota vieraan apuun. Se on hyvä ohjesääntö ja sen mukaan on hyvä elää. Pidetään huolta siis omasta puolustuksesta, kehitetään ja parannetaan sitä.
Englannin kieli ei ole koskaan ollut vahvuus ja nykyään sekin vähä on vielä ruosteessa.
Tuli kuitenkin vilkaistua myös luftlehden artikkelia. Artikkeli vaikuttaa jotenkin yksipuoliselta ilman suurempaa sotilaallista silmää. Kieltämättä tulee tekoälyllä tehty vivahde mieleen vaikka kyseessä pitäisi olla laadukas tekele.

Vastapuun artikkeli on luultavasti tehty IS tasolle jolloin sen sisältö on irroitettu kontekstista. Muuten voisi kuvitella että tutkijan taso ei ole kovinkaan hääviä.

Joka tapauksessa
-Vastapuun Artikkelin mukaan
että Suomeen hyökätään jos Venäjä hyökkää Natoa vastaan Pohjolassa niin saamme olla ensi rintamana joka ottaa suurimman osan iskusta. Ruotsi huoltaa ja Norja tukee molempia.

Pointti
Norjalla on myös maarajaa venäjän kanssa jonka kautta menee se toinen tie kohti norjaa. Ja se toinen menee Suomen käsivarren kautta. Ne oli sitten siinä ne tiet. Voipi kuvitella kun sinne lähtee 500k sotilasta että kaikki mahdolliset tiet olisivat käytössä.
(Luftlehden mainitsee Norja venäjä maarajan ja mahdolliset operaatiot yhteistyössä Suomen ja Ruotsin kanssa tuolla. ) Eli jättääkö Norja sotimatta sillä ainoalla maayhteydellään mihin sen aikaisemmat kylmänsodan aikaiset suunnitelmat bunkkereineen ovat nojanneet. Epäilen vahvasti. Kaiken lisäksi Norja on sijoittanut asevoimien hankintoihin (luflehti mainitsee myös) joten miksi se sijoittaisi jos ei olisi sotimassa niillä.

Suomessa soditaan nato jäsenyydestä riippumatta joka tapauksessa koska olisimme nato-venäjä sodan välissä. Suomi luultavasti puolustaisi maataan eikä jäisi koittamaan onneaan rosvovaltion kanssa.
Lisäksi ennen Natoa olemme jo tehneet yhteistyösopimuksia. Emme ole olleet puolueettomia ennen natoakaan.

Vastapuu
Suomi sotii,Ruotsi huoltaa ja Norja tekee jotain siltä väliltä.
Pointti
No höpö höpö. Ruotsi ja Norja harjoittelee jo nyt ja tuo joukkojansa Suomen varuskuntiin. On siellä kyllä muitakin maita käymässä.
Lappiin ja Norjan suuntaan junarata/tiestö projektit menossa jotta saadaan vaunut nopeammin tänne päin.
Norjan ja Ruotsin kannalta kannattaa sotia ennemmin Suomessa kuin heidän maallaan mikä motivoi panostamaan Suomen tukemiseen. Puhumatta Norjasta joka jää pohjoisesta mottiin heti jos suomi kyykkää.

Vastapuu
Sitten pohditaan taas artikla 5 tuleeko vai eikö tule sitä apua. Ja jos ei osallistuta operaatioihin niin ei saada apua.

Pointti
Katso edellinen kohta- Ruotsi ja Norja Suomen Lapissa.

Olemme osallistuneet ennen Natoa Naton operaatioihin ja olemme tehneet sopimuksia yhteistyöstä.
Olemme antaneet Ranskalle apua rauhanturvaamisessa ja saanut takaisin rajavartioinnissa.

Suomen rajavaltioasema on huomioitu naton velvollisuuksissa.
On myös Suomen etu että merivoimien ja ilmavoimien alueella on rauhallista vaikka operaatio olisikin toisen valtion alueella.

Meillä on jokatapauksessa omat asevoimat ja kaikki apu otetaan vastaan mitä saadaan.
Sanomattakin selvää että mitään suuria määriä kaatuneita he eivät kestä. Ei heillä ole edes suuria määriä sa-vahvuudessa. Emmekä sitä tarvitse vaan kalliita asejärjestelmiä ja kalustoa mitä on hinnan vuoksi hyvin rajallinen määrä.

Lopuksi
Ukraina ei ole Natossa mutta kyllä sielläkin ohjukset lentävät ja saa kokea puskuri valtion roolin vaikka onkin yksin.
 
Laitoin tästä aiemmin Itämeren turvallisuustilanne -ketjuun, mutta postaan myös tänne pidemmän viestin aiheesta.

Suomen taivaalla on aiemmin harjoitelleet K-135 ja K-46 ilmatankkauskoneet sekä B-52 pari kesällä, mikä ilmesesti suoritti tarkistuslennon ilmavoimien konesuojaustaktiikasta.

Maanantaina täällä lensi B-52H Hornettien ja Grippenien suojaamana suorittamassa harjoitusiskun venäjää vastaan. Kevyet 20 Tomahawkkia tai ydinohjukset (AGM-86B / AGM-129 ) kyydissä. (huom, se että puikot ovat kyydissä ei tarkoita että niissä on kärkiä)

Koneen rekisteritunnus 60-0024, operoi usein Britannian Fairfordin lentotukikohdasta. En saanut selville onko kyseessä Air Combat Commandin (konventionaaliset) vai Air Force Global Strike Commandin (ytimet ja konventionaaliset) kone.


1732717919906.webp

 
Ruotsin YLE pääsi ranskalaisen merivalvontakoneen kyytiin. Kävivät Saaristomerellä.

 

Natomaiden ja Amerikan nykyisillä näytöillä en pitäisi ollenkaan varmana, että lupa tulisi. Toivottavasti Trumppi ei ole samanlainen paskahousu kuin Biden.
Eikai tuossa sinänsä ole ongelmaa. Aseet ovat Suomessa, niihin ei aikanakaan näkyvästi ole asetettu käyttörajoituksia ostovaiheessa. Miksei niillä voisi hyökätä sotilaskohteita tai vihollisen kriittistä infraa vastaan? On jotenkin järjen vastaista, että Ukrainaakin tuetaan ja toitotetaan, että Venäjä ei saa voittaa sotaa mutta samalla on pakotettu Ukraina taistelemaan toinen käsi selän takana. Sama juttu ylipäätään tuen kanssa. Kyllä olisi heti alkuun pitänyt pistää 100% peliin niin nyt ei tarvitsisi ihmetellä kun ryssä on kuluttanut puolustajan joukot siihen kuntoon, että tilanne alkaa olemaan aika ikävä.
 
Eikai tuossa sinänsä ole ongelmaa. Aseet ovat Suomessa, niihin ei aikanakaan näkyvästi ole asetettu käyttörajoituksia ostovaiheessa. Miksei niillä voisi hyökätä sotilaskohteita tai vihollisen kriittistä infraa vastaan? On jotenkin järjen vastaista, että Ukrainaakin tuetaan ja toitotetaan, että Venäjä ei saa voittaa sotaa mutta samalla on pakotettu Ukraina taistelemaan toinen käsi selän takana. Sama juttu ylipäätään tuen kanssa. Kyllä olisi heti alkuun pitänyt pistää 100% peliin niin nyt ei tarvitsisi ihmetellä kun ryssä on kuluttanut puolustajan joukot siihen kuntoon, että tilanne alkaa olemaan aika ikävä.
Niin, ja miksi sitten ostaa niitä lähes 1000km kantavia ohjuksia, jos ei saa iskeä syvälle ryssän maalle.
 
Klassikkoaihetta yleltä.

"Tutkijoiden mukaan asevelvollisuuden kustannukset olisi perusteltua ottaa huomioon, kun eri maiden puolustusmenoja verrataan. Osa poliitikoista muuttaisi Naton laskentatapaa."

On ihan asiaa, että kaikki huomioivat puolustukseen tehtävät panostukset samalla tavalla. Myös asevelvollisuusjärjestelmä on panostus, jolla on bkt-vaikutus.

Ja ennen kuin älämölö alkaa, niin puhun tuon osuuden huomioimisesta, en siitä että vastaava summa pitäisi joltain toiselta riviltä leikata. Näytetään todellista lukua ja jos se on kolme prosenttia, niin hyvä.

Yksi iso ongelma prosenttivertailuihin liittyy joka tapauksessa. Se ei kerro mitään siitä paljonko rahalle saadaan vastetta suorituskykynä. Koko summa voisi mennä palkkoihin ja kaikki näyttäisi olevan hyvin. Vale-Emävale-Tilasto(-Sotilashuhu)
 

Natomaiden ja Amerikan nykyisillä näytöillä en pitäisi ollenkaan varmana, että lupa tulisi. Toivottavasti Trumppi ei ole samanlainen paskahousu kuin Biden.
NATO on ilmoittanut puolustavansa jokaista tuumaa jäsenvaltioidensa aluetta. Nythän se käytännössä ei toteudu edes silloin, kun ryssän ohjukset lentelevät Puolaan ja NATO kieltää Puolaa torjumasta niitä edes omassa ilmatilassaan. Haluaisin uskoa, että lännessä ymmärretään että jonkun alueen puolustamatta jättäminen käytännössä tappaa NATO:n ja suggeroi Putlerin yhä rohkeampiin hyökkäyksiin.
 
Back
Top