Etusivulle
Kotimaa
Miksi vaikenemme?
Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syytä.
IS EXTRAN TILAAJILLE
Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa. Kuva: HS, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS
Kuuntele juttu
Pasi Lapinkangas
6:00
Tuore puolustusselvitys antaa koruttoman kuvan Nato-Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen raportissa hahmotellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rooleja ”todennäköisessä konfliktissa” Venäjän kanssa.
Norjan tilaamasta raportista löytyy suomalaisittain muun muassa tämä pysäyttävä virke:
”...on todennäköistä, että tuleviin konflikteihin Venäjän kanssa liittyy maan joukkojen suoria hyökkäyksiä Norjan naapurimaita vastaan...”
Kuvaus sisältyy Norjan ilmavoimien alaisen
Luftled-lehden kesällä julkaisemaan selvitykseen, jonka yhdysvaltalainen Rand-tutkimuslaitos teki Norjan muuttuneesta roolista Natossa.
Tekstissä todetaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden muuttaneen merkittävästi pohjoismaista sotilaallista karttaa. Se tarkoittaa raportin mukaan käytännössä sitä, että Suomi vastaa nyt ”suuresta osasta Naton etulinjasta Pohjois-Euroopassa”.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä puolustusliittoa kohtaan pohjoisesta, Suomen asema olisi tuolloin yhdysvaltalaisten näkemyksen mukaan karu:
”...Venäjä haluaisi työntää Naton joukot kauemmas omalta alueeltaan mahdollisessa tulevassa konfliktissa, mikä tarkoittaa, että sotilasliiton uusimmat jäsenet ovat todennäköisesti ensisijaisia ilma- ja ohjusiskujen sekä mahdollisesti myös maahyökkäysten kohteita.”
Asiantuntija nostaa kyseisen raportin esiin esimerkkinä siitä, mistä Suomessa pitäisi nyt keskustella: Suomen roolista Natossa.
– Raportin mukaan me olisimme hiukan kärjistäen se, joka ottaisi Venäjän hyökättyä iskun vastaan. Ruotsi taas olisi logistiikkakeskus ja Norjan rooli olisi tukea sitä kaikkea, Turun yliopiston erikoistutkija ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden apulaisprofessori
Leena Vastapuu sanoo.
Tutkijan mukaan amerikkalaisen ajatushautomon skenaarioihin liittyy Suomen kannalta yksi suuri kysymys: miksi emme puhu tästä?
– Se ei ole mitään uhkakuvien maalaamista, vaan oikeaa realismia.
Olosuhteiden pakko ja tekninen prosessi.
Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa. Kuva: Leena Vastapuun kotialbumi
Lähes ainoastaan niin Nato-jäsenyyttä on Vastapuun mukaan käsitelty Suomessa.
Se jättää Suomen Nato-politiikkaan hänen mielestään yhden suuren puutteen. Laajempi yhteiskunnallinen sekä ennen kaikkea kriittinen keskustelu sotilasliitosta on jäänyt paitsioon, mitä tutkija pitää suurena ongelmana.
Mikä on vaikkapa Naton peruskivenä olevan 5. artiklan todellinen painoarvo Suomelle? Siitäkin pitäisi Vastapuun mielestä puhua avoimemmin.
Kyseisen artiklan mukaan sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on yhtä kuin hyökkäys koko Natoa kohtaan, mikä velvoittaa myös muita jäsenmaita puolustamaan kohteena ollutta valtiota.
Artikla on kuitenkin varsin
löyhästi määritelty. Sen kirjauksen mukaan Nato-maat voivat päättää muiden valtioiden auttamisvelvoitteesta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Käytännössä Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, päättäisivät siis itse, millaista tukea ne lähettäisivät hyökkäyksen kohteena olevalle maalle – vai lähettäisivätkö sitä lainkaan.
– Olemme tuudittautuneet siihen, että jäsenmailla on kollektiivinen vastuu puolustaa tosiaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastapuu kysyy.
Jos Suomi päättäisi olla osallistumatta johonkin Nato-operaatioon, miten vahvasti voisimme sen jälkeen olettaa, että muut maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea käytännössä, tutkija jatkaa.
