Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hornetit Islantiin.



Ilmavoimat kertoo, että suomalainen hävittäjäosasto suuntaa valvomaan ja turvaamaan Islannin ilmatilaa helmikuussa kolmeksi viikoksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomi osallistuu Naton jäsenenä ilmavalvontatehtäviin Islannissa.

Toiminta liittyy Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin. Islannilla ei ole omia ilmavoimia, joten muut Nato-maat tukevat Islantia ilmavalvonnan päivystystoiminnalla.
 
Nyt nähdään kuinka epävirallinen eli ei-muodollisesti organisoitunut joukko Itämeren NATO-maita lähtee operatiivisesti liikkeelle SUOMEN ja Viron pyynnöstä sekä esimerkistä ja tekee jotain, mistä ei varmastikaan olisi saatu yksimielisyyttä NATO:ssa kokonaisuutena mm. Unkarin, Slovakian tai ehkä jopa Turkinkin vuoksi.

Kuten aiempi presidenttimme sanoi, liittoumia pukkaa syntymään tarpeen mukaan, mutta tässä NATO antaa toimivan viitekehyksen, vaikkei toimikaan ehkä kokonaisuutena liittokuntana.

Lyönpä hatullisen puuroa vetoa, että tämä on tapa miten jatkossa toimitaan ja pohjoismaat tulevat yhdessä Itämeren maiden ja JEF-porukoiden kanssa näyttelemään siinä keskeistä osaa.

https://yle.fi/a/74-20136426

Analyysi: Nato sai tarpeekseen ankkurinlaahaajista​

Naton roolin korostaminen voi myös ärsyttää Venäjää, kirjoittaa Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
...

"Vaikka Suomi toisaalta korostaa tämän olevan Nato-kokous, osa turvallisuuspolitiikan lähteistä puhuu mieluummin Itämeren maiden kokouksesta. Näin siksi, että muut Nato-maat eivät närkästyisi Itämeren maaryhmän toimiessa keskenään. Nato ei tarvitse enempää sisäisiä jakolinjoja."
 
Lentopostin juttu suomalaisesta hävittäjäosastosta Islannissa.



Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjäosasto on läpäissyt Nato-evaluoinnin Islannissa Keflavikin tukikohdassa. Suomalaisjoukot ja neljä Hornetia ovat valmiita aloittamaan Naton ilmavalvontatehtävät Islannissa.

”Muut Islannin ilmavalvontaa tekevät maat voivat ottaa mallia Suomen ilmavoimista. Suomalaisten toiminta on erittäin ammattimaista, sujuvaa ja tehokasta. Meillä ei ollut mitään huomautettavaa”, totesi Naton Uedemin monikansallisesta ilmaoperaatiokeskuksesta (CAOC Uedem) eversti Justin Dupuis luovuttaessaan sertifikaatin suomalaisille.

Suomen tehtävä Islannissa sisältää alueellisen tilannekuvan valvontaa sekä Naton reagointiperusteiden mukaisia tunnistus-, valvonta- ja alueellisen koskemattomuuden turvaamislentoja.
 
Uttilaiset hyppäsivät USAF:n C-130:n kyydistä.



Kouvolassa sijaitseva Utin jääkärirykmentti on tällä viikolla saanut yhdysvaltalaisen kuljetuskoneen C-130J Commando II:n harjoituksiinsa.

Kuljetuskone saatiin mukaan nyt ensimmäistä kertaa Utin jääkärirykmentin pyynnöstä. Suomen puolustusvoimilla ei ole yhtä isoja kuljetuskoneita.

Torstaina kuljetuskone nosti yläilmoihin laskuvarjojääkärikomppanian varusmiehiä ja Utin jääkärirykmentin palkattuun henkilökuntaan kuuluvia ammattilaisia.

Itse laskuvarjohyppääminen ja siihen liittyvät toimintatavat ovat Suomessa ja USA:ssa lähellä toisiaan. Varsinaista lisäkoulutusta ei siis hyppyihin tarvittu, mutta toiminta Yhdysvaltojen kuljetuskoneessa koulutettiin etenkin varusmieshyppääjille.
 
Ajatus EU:n yhteisvelasta puolustuksen lujittamiseen on aika ajoin esiin pulpahdellut eri muodoissaan. Tässä saattaisi äkkiseltään ajatellen jopa järkeä olla? Riittävän kattavan ja uhkakuvat huomioonottaen järkevästi sijoitetun "ohjuskilven" tai vastaavan, erittäin kalliin systeemin hankinnassa.
Varaan täten Suomeen sijoitettavaksi minimissään kaksikymmentä Patriot-lavettia. Riittävillä täytöillä. Näin alkuun.

Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu Eurooppaan, ja puolustusta aiotaan vahvistaa EU:n yhteisvelalla​

HS-analyysi|Trumpin Nato-uhittelu ja Venäjän kasvava uhka pakottavat EU-maita etsimään pikaisesti lisää rahaa puolustukseen. Ajatus yhteisvelasta saa siksi kasvavaa kannatusta, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vas.), Unkarin pääministeri Viktor Orban, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Puolan pääministeri Donald Tusk keskustelivat EU-johtajien kokouksessa Brysselissä viime vuoden maaliskuussa.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vas.), Unkarin pääministeri Viktor Orban, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Puolan pääministeri Donald Tusk keskustelivat EU-johtajien kokouksessa Brysselissä viime vuoden maaliskuussa. Kuva: Yves Herman / Reuters

17:15
Bryssel

Trumpin Nato-uhittelu ja Venäjän uhka pakottavat EU-maita etsimään lisää rahaa puolustukseen, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Yhteisvelkaa suunnitellaan Euroopan puolustuksen rahoittamiseen.
Näytä lisää
Euroopan unioni liikkuu hitaasti mutta varmasti kohti uuden yhteisvelan ottamista. Muuhun johtopäätökseen on vaikea päätyä, kun keskustelee EU-virkamiesten ja diplomaattien kanssa.

Koronapandemian keskellä EU loi yhteisvelalla rahoitetun elpymispaketin rauhoittaakseen rahoitusmarkkinoita ja auttaakseen jäsenmaita elpymään kriisistä. Nyt yhteisvelkaa suunnitellaan Euroopan puolustuksen rahoittamiseen.

Viron, Puolan ja Ranskan kaltaiset maat ovat ajaneet niin kutsuttuja puolustusbondeja pitkään, ja ajatus saa kasvavaa kannatusta. Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi tekee kysymyksestä entistä akuutimman.

Eurooppalaisten Nato-maiden vähäiset puolustusinvestoinnit ovat Trumpin pitkäaikainen harmituksen aihe. Hän on uhannut jättää omilleen ne Nato-maat, jotka eivät täytä sotilasliiton tavoitetta eli käytä puolustusmenoihin kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.

Esimerkiksi Italia, Espanja ja Belgia ovat kaukana tavoitteesta.


Samaan aikaan keskustellaan jo Nato-tavoitteen nostamisesta. Naton pääsihteeri Mark Rutte ei ole halunnut antaa toistaiseksi uutta lukua, mutta on sanonut, ettei kymmenen vuotta sitten asetettu kahden prosentin tavoite vastaa tämän päivän tarpeita. Trump on vaatinut Nato-tavoitteen nostamista jopa viiteen prosenttiin.

Lisäksi Trumpin uhkaus lopettaa Ukrainan sota nopeasti pitää EU:ta varpaillaan. Trump on jo peruutellut lupauksistaan lopettaa sota päivässä, mutta hän on sanonut virittelevänsä neuvotteluja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

EU pelkää, että Ukrainasta ja Euroopan turvallisuudesta sovitaan eurooppalaisten päiden yli.

Lisäksi Trumpin hallinnosta on viestitty, ettei Yhdysvallat aio osallistua mahdollisen tulirauhan valvomiseen, vaan se jää eurooppalaisten valtioiden tehtäväksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että uskottava operaatio vaatisi 200 000 sotilaan lähettämistä Ukrainaan. Financial Timesin mukaan Ukraina ja länsimaat ovat keskustelleet noin 50 000 sotilaan tarpeesta.

Kolmanneksi Euroopassa varaudutaan tosissaan siihen, että Venäjä voi hyökätä johonkin Euroopan maista. Venäjä nähdään nyt pitkäaikaisena sotilaallisena uhkana.

Kaikki tämä tarkoittaa, että puolustukseen tarvitaan lisää rahaa paljon ja pian.

Puolustuksen vahvistaminen ja tarvittavien investointien rahoittaminen on pääaihe maanantaina Brysselissä EU-johtajien tapaamisessa. Kokousta johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa on halunnut järjestää epävirallisen ”retriitin”, joka tarjoaisi EU-johtajille mahdollisuuden keskustella vapaasti aiheesta, joka on vaikea ja poliittisesti herkkä. Myös media pidetään etäällä kokouspaikalta.

Myös Naton pääsihteeri Rutte sekä Britannian pääministeri Keir Starmer osallistuvat tapaamiseen.

Tiivistetysti keskustelun tavoitteena on löytää puolustuksen saralta alueet, joissa EU-maiden kannattaa tehdä yhteistyötä.

Useiden diplomaattien mukaan esimerkiksi yhteishanke ilmatorjunnan vahvistamiseksi saa laajaa kannatusta. Muita potentiaalisia yhteishankkeita voisivat olla esimerkiksi eurooppalaisen droonituotannon vauhdittaminen tai kyberturvallisuuden vahvistaminen.

Sen jälkeen kysymys on, kuinka yhteiset hankkeet rahoitetaan.

Yhteisvelkaan nihkeästi suhtautuvat maat painottavat, että aivan ensimmäiseksi kaikkien EU-maiden on nostettava kansalliset puolustusmenot vähintään Naton tavoitetasoon. Tämä ei ole helppoa, sillä monet Euroopan maat ovat velkaisia.

Rutte on sanonut, että maiden pitäisi rahoittaa puolustusmenojen kasvu leikkaamalla sosiaali- ja terveysmenoista. Tämä on poliittisesti hankalaa.

Monet maat katsovat, että myös yksityiset investoinnit täytyy saada liikkeelle. 19 jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, julkaisivat perjantaina kirjeen, jossa vaativat Euroopan investointipankin puolustusrahoituksen kasvattamista.

Rahoitustarpeiden mittaluokka on kuitenkin valtava.

Komission karkea arvio on, että EU-maiden täytyy laittaa puolustukseen lisärahaa 500 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Euroopan ohjuskilven hinta-arvio liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa.

Diplomaattien mukaan EU-maat alkavat olla yksimielisiä siitä, että yhteistä rahoitusta puolustustarpeiden täyttämiseksi tarvitaan.

Puolustuksen osuutta EU:n yhteisestä budjetista halutaan kasvattaa. Ongelma kuitenkin on, että nykyisen monivuotisen budjetin sisältä lisärahaa ei juuri löydy. Neuvottelut seuraavan monivuotisen budjetin sisällöstä alkavat tänä vuonna, mutta raha siitä alkaa virrata vasta 2028.

Monet maat katsovat, että puolustuksen vahvistamisella on kiire. Siksi yhteisvelka-aloite saa kasvavaa kannatusta.

Suomikaan ei enää ajatusta vastusta.

Hallitus otti perjantaina entistä avoimemman kannan yhteisvelkaan. EU-ministerivaliokunnan hyväksymän linjan mukaan ”Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi”. Hallitusohjelmassa rahoitusvaihtoehdot pidettiin auki vain Ukrainan osalta, ja muutoin hallitus korosti, ettei se hyväksy EU:n elpymisvälineen kaltaisen järjestelyn toistamista.

Mitään päätöksiä yhteisvelasta ei maanantain kokouksesta ole odotettavissa. Saksassa pidetään vaalit helmikuun 23. päivä, eikä liittokansleri Olaf Scholz varmasti halua tarjota ylimääräisiä aseita vastustajiensa käsiin. Yhteisvelka on Saksassa herkkä aihe.

Varsinaisten päätösten aika voi olla kesäkuussa. Naton huippukokous pidetään Hollannissa kesäkuun 24.–25. päivä. Siellä päätettäneen Naton puolustusmenotavoitteen nostamisesta. Sieltä useimmat johtajat siirtyvät suoraan seuravana päivänä alkavaan EU-huippukokoukseen.
 
Ylläolevaan viestiin liittyen. Tänään EU-johtajat kokouksessa, jossa asialistalla kyvykkyyksien vahvistaminen EU-alueen puolustukseen. Nosto asialistalta:

"Financing European defence in a security environment shaped by escalating threats, EU leaders will explore how to finance European defence in a more effective way. The discussions will focus on mobilising privatefunding, optimising the EU budget, and considering additional common options for financingdefence initiatives in the short, medium, and long term".
 
Norfolkin esikunnan operaatiopäällikkö visiitillä.



Vierailullaan kenraalimajuri Michelsen keskusteli Puolustusvoimien operaatiopäällikön, kenraaliluutnantti Kari Nisulan kanssa Suomen operaatioalueen erityispiirteistä ja yhteistyöstä Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan kanssa.

Tiivis yhteistyö Naton kanssa ja yhteinen ymmärrys toimintaympäristön erityispiirteistä ovat avainasemassa pohjoisen alueen turvallisuuden takaamiseksi. Yhteiset operatiiviset suunnitelmat ja jatkuva yhteistoiminta johtoportaiden välillä mahdollistavat kyvyn reagoida yhdessä yllättäviinkin tilanteisiin.
 
Perskutarallaa!
Tuohan pitää ottaa yleiseen keskusteluun niin kauan, kuin tavja ja evkki ovat tolpillaan. Ties vaikka saisivat samanlaisen verensyöksyn kuin pave taannoin.

Ei ole tainnut tutkija seurata suomalaista keskustelua, meillä pelätään niinkin hirvittäviä joukkotuhoaseita kuin jalkaväkimiinat.
 
Back
Top