Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu Eurooppaan, ja puolustusta aiotaan vahvistaa EU:n yhteisvelalla
HS-analyysi|Trumpin Nato-uhittelu ja Venäjän kasvava uhka pakottavat EU-maita etsimään pikaisesti lisää rahaa puolustukseen. Ajatus yhteisvelasta saa siksi kasvavaa kannatusta, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (vas.), Unkarin pääministeri Viktor Orban, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Puolan pääministeri Donald Tusk keskustelivat EU-johtajien kokouksessa Brysselissä viime vuoden maaliskuussa. Kuva: Yves Herman / Reuters
17:15
Bryssel
Trumpin Nato-uhittelu ja Venäjän uhka pakottavat EU-maita etsimään lisää rahaa puolustukseen, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.
Yhteisvelkaa suunnitellaan Euroopan puolustuksen rahoittamiseen.
Näytä lisää
Euroopan unioni liikkuu hitaasti mutta varmasti kohti uuden yhteisvelan ottamista. Muuhun johtopäätökseen on vaikea päätyä, kun keskustelee EU-virkamiesten ja diplomaattien kanssa.
Koronapandemian keskellä EU loi yhteisvelalla rahoitetun elpymispaketin rauhoittaakseen rahoitusmarkkinoita ja auttaakseen jäsenmaita elpymään kriisistä. Nyt yhteisvelkaa suunnitellaan Euroopan puolustuksen rahoittamiseen.
Viron, Puolan ja Ranskan kaltaiset maat ovat ajaneet niin kutsuttuja puolustusbondeja pitkään, ja ajatus saa kasvavaa kannatusta.
Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi tekee kysymyksestä entistä akuutimman.
Eurooppalaisten Nato-maiden vähäiset puolustusinvestoinnit ovat Trumpin pitkäaikainen harmituksen aihe. Hän on uhannut jättää omilleen ne Nato-maat, jotka eivät täytä sotilasliiton tavoitetta eli käytä puolustusmenoihin kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.
Esimerkiksi Italia, Espanja ja Belgia ovat kaukana tavoitteesta.
Samaan aikaan keskustellaan jo Nato-tavoitteen nostamisesta. Naton pääsihteeri
Mark Rutte ei ole halunnut antaa toistaiseksi uutta lukua, mutta on sanonut, ettei kymmenen vuotta sitten asetettu kahden prosentin tavoite vastaa tämän päivän tarpeita. Trump on vaatinut Nato-tavoitteen nostamista jopa viiteen prosenttiin.
Lisäksi Trumpin uhkaus lopettaa Ukrainan sota nopeasti pitää EU:ta varpaillaan. Trump on jo peruutellut lupauksistaan lopettaa sota päivässä, mutta hän on sanonut virittelevänsä neuvotteluja Venäjän presidentin
Vladimir Putinin kanssa.
EU pelkää, että Ukrainasta ja Euroopan turvallisuudesta sovitaan eurooppalaisten päiden yli.
Lisäksi Trumpin hallinnosta on viestitty, ettei Yhdysvallat aio osallistua mahdollisen tulirauhan valvomiseen, vaan se jää eurooppalaisten valtioiden tehtäväksi. Ukrainan presidentti
Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että uskottava operaatio vaatisi 200 000 sotilaan lähettämistä Ukrainaan. Financial Timesin mukaan Ukraina ja länsimaat ovat keskustelleet noin 50 000 sotilaan tarpeesta.
Kolmanneksi Euroopassa varaudutaan tosissaan siihen, että Venäjä voi hyökätä johonkin Euroopan maista. Venäjä nähdään nyt pitkäaikaisena sotilaallisena uhkana.
Kaikki tämä tarkoittaa, että puolustukseen tarvitaan lisää rahaa paljon ja pian.
Puolustuksen vahvistaminen ja tarvittavien investointien rahoittaminen on pääaihe maanantaina Brysselissä EU-johtajien tapaamisessa. Kokousta johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Antonio Costa on halunnut järjestää epävirallisen ”retriitin”, joka tarjoaisi EU-johtajille mahdollisuuden keskustella vapaasti aiheesta, joka on vaikea ja poliittisesti herkkä. Myös media pidetään etäällä kokouspaikalta.
Myös Naton pääsihteeri Rutte sekä Britannian pääministeri
Keir Starmer osallistuvat tapaamiseen.
Tiivistetysti keskustelun tavoitteena on löytää puolustuksen saralta alueet, joissa EU-maiden kannattaa tehdä yhteistyötä.
Useiden diplomaattien mukaan esimerkiksi yhteishanke ilmatorjunnan vahvistamiseksi saa laajaa kannatusta. Muita potentiaalisia yhteishankkeita voisivat olla esimerkiksi eurooppalaisen droonituotannon vauhdittaminen tai kyberturvallisuuden vahvistaminen.
Sen jälkeen kysymys on, kuinka yhteiset hankkeet rahoitetaan.
Yhteisvelkaan nihkeästi suhtautuvat maat painottavat, että aivan ensimmäiseksi kaikkien EU-maiden on nostettava kansalliset puolustusmenot vähintään Naton tavoitetasoon. Tämä ei ole helppoa, sillä monet Euroopan maat ovat velkaisia.
Rutte on sanonut, että maiden pitäisi rahoittaa puolustusmenojen kasvu leikkaamalla sosiaali- ja terveysmenoista. Tämä on poliittisesti hankalaa.
Monet maat katsovat, että myös yksityiset investoinnit täytyy saada liikkeelle. 19 jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, julkaisivat perjantaina kirjeen, jossa vaativat Euroopan investointipankin puolustusrahoituksen kasvattamista.
Rahoitustarpeiden mittaluokka on kuitenkin valtava.
Komission karkea arvio on, että EU-maiden täytyy laittaa puolustukseen lisärahaa 500 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Euroopan ohjuskilven hinta-arvio liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa.
Diplomaattien mukaan EU-maat alkavat olla yksimielisiä siitä, että yhteistä rahoitusta puolustustarpeiden täyttämiseksi tarvitaan.
Puolustuksen osuutta EU:n yhteisestä budjetista halutaan kasvattaa. Ongelma kuitenkin on, että nykyisen monivuotisen budjetin sisältä lisärahaa ei juuri löydy. Neuvottelut seuraavan monivuotisen budjetin sisällöstä alkavat tänä vuonna, mutta raha siitä alkaa virrata vasta 2028.
Monet maat katsovat, että puolustuksen vahvistamisella on kiire. Siksi yhteisvelka-aloite saa kasvavaa kannatusta.
Suomikaan ei enää ajatusta vastusta.
Hallitus otti perjantaina entistä avoimemman kannan yhteisvelkaan. EU-ministerivaliokunnan hyväksymän linjan mukaan ”Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi”. Hallitusohjelmassa rahoitusvaihtoehdot pidettiin auki vain Ukrainan osalta, ja muutoin hallitus korosti, ettei se hyväksy EU:n elpymisvälineen kaltaisen järjestelyn toistamista.
Mitään päätöksiä yhteisvelasta ei maanantain kokouksesta ole odotettavissa. Saksassa pidetään vaalit helmikuun 23. päivä, eikä liittokansleri
Olaf Scholz varmasti halua tarjota ylimääräisiä aseita vastustajiensa käsiin. Yhteisvelka on Saksassa herkkä aihe.
Varsinaisten päätösten aika voi olla kesäkuussa. Naton huippukokous pidetään Hollannissa kesäkuun 24.–25. päivä. Siellä päätettäneen Naton puolustusmenotavoitteen nostamisesta. Sieltä useimmat johtajat siirtyvät suoraan seuravana päivänä alkavaan EU-huippukokoukseen.