Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tiennyt oikein minne laitan tämän mutta laitetaan nyt tänne.


"Sotatieteiden dosentti ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun yliopiston lehtori Ilmari Käihkö toivoo selvitystä Suomalaisten sotilaiden käytöstä Afganistanissa 2000-luvulla."
 

Nato muutti täysin puolustuksen suunnitelmaa idässä – Suomella tärkeä rooli


Viron puolustusministerin mukaan Suomen jäsenyys on olennainen Viron turvallisuudelle.


Naton on kerrottu muuttaneen alueellisia puolustussuunnitelmiaan idässä.
Suomen jäsenyys on tässä keskeisessä roolissa. Asiasta uutisoineen New York Timesin mukaan Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on kääntänyt Naton suunnittelun takaisin kohti kylmän sodan aikana yllä pidettyä kykyä käydä laajamittaista sotaa ja puolustaa liittolaisten alueita täysimääräisesti.
Siinä missä Naton periaatteena oli aiemmin luoda pidäkettä vastaiskun kyvyn kautta, on tavoitteena tulevaisuudessa pystyä kiistämään liittolaisten alueet heti viholliselta mahdollisessa konfliktissa.
Eräs kipeä esimerkki aiemman strategian puutteista löytyy Baltiasta.

Viron pääministeri Kaja Kallas aiheutti viime kesänä Naton Madridin huippukokouksessa pienimuotoisen mylläkän todettuaan, että silloisilla Naton suunnitelmilla Venäjä jyräisi Baltian maat ja tuhoaisi ne ennen kuin niitä ehdittäisiin vapauttamaan. Kallas kertoi, että Nato on varautunut valtaamaan Baltian takaisin vasta 180 päivää hypoteettisen hyökkäyksen jälkeen.

– Teille, jotka olette käyneet Tallinnassa ja vanhassa kaupungissa ja tunnette vuosisataisen historiamme ja kulttuurimme – tämä kaikki pyyhittäisiin kartalta, mukaan lukien kansamme ja kansakuntamme, Kallas sanoi.

Asiantuntijat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, ettei Nato pystyisi estämään Venäjän joukkoja tunkeutumasta nopeasti syvälle Viroon. Pieneltä maalta puuttuu strategista syvyyttä ja sen maasto on helppokulkuista. Puolustusliiton keskeisenä pidäkkeenä onkin ollut kyky iskeä voimalla takaisin.
Venäjän joukkojen miehitetyillä alueilla Ukrainassa tekemät julmuudet ja silmitön tuhoamissota ovat kuitenkin pakottaneet Naton muuttamaan suunnitelmiaan.

Uutta ajattelua luonnehditaan käytännön tasolla suorastaan vallankumoukselliseksi aiempaan verrattuna.
Venäjän rajalle tullaan tuomaan pysyvästi enemmän joukkoja, amerikkalaisten ja muiden liittolaisten puolustussuunnittelun integraatiota syvennetään ja puolustusmenoja lisätään jäsenvaltioissa.
Nato alkaa myös laatia nykyistä yksityiskohtaisempia vaatimuksia ja ohjeita siitä, millaisia joukkoja ja kalustoa eri jäsenvaltioiden on koottava ja jopa minne niitä pitää sijoittaa.

Yhdysvaltain Nato-edustustossa vuoteen 2017 asti neuvonantajana työskennellyt Robert G. Bell kertoo esimerkkeinä, miten Tanskaa on jo käsketty lopettamaan rahan tuhlaaminen sukellusveneisiin ja kuinka Kanadaa taas on vaadittu järjestämään lisää ilmatankkauskykyjä.

Naton jäsenvaltiot tulevat myös saamaan ensi kertaa sitten kylmän sodan tarkat tiedot siitä, miten Nato niitä aikoo puolustaa, mihin niiden tulee kyetä itse ja miten eri jäsenvaltiot niiden avuksi tulevat.

Mihin Suomi asettuu?​

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur vahvistaa New York Timesin tiedot Viron yleisradion haastattelussa. Hänen mukaansa asiaa on kuitenkin ehkä hieman yksinkertaistettu.

– Jos pidäke keskittyi aiemmin Naton kykyyn puolustaa ja tarvittaessa vallata takaisin alueitaan, perustuvat uudet puolustussuunnitelmat siihen, ettei enää ole ylellisyyttä luovuttaa Baltiassa aluetta, jolta puuttuu strategista syvyyttä, Pevkur muotoilee.

Hän painottaa Viron omien suunnitelmien perustuneen aiemminkin siihen, että jokaisesta metristä taistellaan.

Pevkurin mukaan Nato on jo jonkin aikaa laatinut erillisiä alueellisia puolustussuunnitelmia Baltialle. Jäsenvaltiot lähtevät nyt kommentoimaan valmista luonnosta.

– Joitain yksityiskohtia voidaan vielä parantaa, mutta tavoitteena pitäisi olla, että meillä on suunnitelmat, jotka voidaan hyväksyä korkeimmalla poliittisella tasolla Naton huippukokouksessa Vilnassa.

Viron puolustusministeri kertoo uusien suunnitelmien koskevan myös Ruotsia ja erityisesti vasta jäseneksi päässyttä Suomea.
Kommentti on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Ruotsin jäsenyysprosessi on yhä kesken.

– Suomen jäsenyys on äärimmäisen tärkeä Viron turvallisuudelle, Hanno Pevkur toteaa.

Suomen liittyminen muuttaa puolustusministerin mukaan Naton alueellista puolustussuunnitelmaa.

– Tämä on tietysti hieno uutinen Virolle, koska Suomenlahden ja Itämeren puolustus ovat varsin tärkeitä.
Ja mitä tulee huoltoreitteihin, emme ole enää riippuvaisia Suwalkin käytävästä vaan voimme myös luoda Naton käytävän pohjoiseen. Tämä on valtavan tärkeää Viron puolustukselle.

Natossa pohditaan New York Timesin mukaan vielä Suomen sijoittumista puolustusliiton johto- ja komentorakenteisiin.
 

Nato muutti täysin puolustuksen suunnitelmaa idässä – Suomella tärkeä rooli


Viron puolustusministerin mukaan Suomen jäsenyys on olennainen Viron turvallisuudelle.


Naton on kerrottu muuttaneen alueellisia puolustussuunnitelmiaan idässä.
Suomen jäsenyys on tässä keskeisessä roolissa. Asiasta uutisoineen New York Timesin mukaan Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on kääntänyt Naton suunnittelun takaisin kohti kylmän sodan aikana yllä pidettyä kykyä käydä laajamittaista sotaa ja puolustaa liittolaisten alueita täysimääräisesti.
Siinä missä Naton periaatteena oli aiemmin luoda pidäkettä vastaiskun kyvyn kautta, on tavoitteena tulevaisuudessa pystyä kiistämään liittolaisten alueet heti viholliselta mahdollisessa konfliktissa.
Eräs kipeä esimerkki aiemman strategian puutteista löytyy Baltiasta.

Viron pääministeri Kaja Kallas aiheutti viime kesänä Naton Madridin huippukokouksessa pienimuotoisen mylläkän todettuaan, että silloisilla Naton suunnitelmilla Venäjä jyräisi Baltian maat ja tuhoaisi ne ennen kuin niitä ehdittäisiin vapauttamaan. Kallas kertoi, että Nato on varautunut valtaamaan Baltian takaisin vasta 180 päivää hypoteettisen hyökkäyksen jälkeen.

– Teille, jotka olette käyneet Tallinnassa ja vanhassa kaupungissa ja tunnette vuosisataisen historiamme ja kulttuurimme – tämä kaikki pyyhittäisiin kartalta, mukaan lukien kansamme ja kansakuntamme, Kallas sanoi.

Asiantuntijat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, ettei Nato pystyisi estämään Venäjän joukkoja tunkeutumasta nopeasti syvälle Viroon. Pieneltä maalta puuttuu strategista syvyyttä ja sen maasto on helppokulkuista. Puolustusliiton keskeisenä pidäkkeenä onkin ollut kyky iskeä voimalla takaisin.
Venäjän joukkojen miehitetyillä alueilla Ukrainassa tekemät julmuudet ja silmitön tuhoamissota ovat kuitenkin pakottaneet Naton muuttamaan suunnitelmiaan.

Uutta ajattelua luonnehditaan käytännön tasolla suorastaan vallankumoukselliseksi aiempaan verrattuna.
Venäjän rajalle tullaan tuomaan pysyvästi enemmän joukkoja, amerikkalaisten ja muiden liittolaisten puolustussuunnittelun integraatiota syvennetään ja puolustusmenoja lisätään jäsenvaltioissa.
Nato alkaa myös laatia nykyistä yksityiskohtaisempia vaatimuksia ja ohjeita siitä, millaisia joukkoja ja kalustoa eri jäsenvaltioiden on koottava ja jopa minne niitä pitää sijoittaa.

Yhdysvaltain Nato-edustustossa vuoteen 2017 asti neuvonantajana työskennellyt Robert G. Bell kertoo esimerkkeinä, miten Tanskaa on jo käsketty lopettamaan rahan tuhlaaminen sukellusveneisiin ja kuinka Kanadaa taas on vaadittu järjestämään lisää ilmatankkauskykyjä.

Naton jäsenvaltiot tulevat myös saamaan ensi kertaa sitten kylmän sodan tarkat tiedot siitä, miten Nato niitä aikoo puolustaa, mihin niiden tulee kyetä itse ja miten eri jäsenvaltiot niiden avuksi tulevat.

Mihin Suomi asettuu?​

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur vahvistaa New York Timesin tiedot Viron yleisradion haastattelussa. Hänen mukaansa asiaa on kuitenkin ehkä hieman yksinkertaistettu.

– Jos pidäke keskittyi aiemmin Naton kykyyn puolustaa ja tarvittaessa vallata takaisin alueitaan, perustuvat uudet puolustussuunnitelmat siihen, ettei enää ole ylellisyyttä luovuttaa Baltiassa aluetta, jolta puuttuu strategista syvyyttä, Pevkur muotoilee.

Hän painottaa Viron omien suunnitelmien perustuneen aiemminkin siihen, että jokaisesta metristä taistellaan.

Pevkurin mukaan Nato on jo jonkin aikaa laatinut erillisiä alueellisia puolustussuunnitelmia Baltialle. Jäsenvaltiot lähtevät nyt kommentoimaan valmista luonnosta.

– Joitain yksityiskohtia voidaan vielä parantaa, mutta tavoitteena pitäisi olla, että meillä on suunnitelmat, jotka voidaan hyväksyä korkeimmalla poliittisella tasolla Naton huippukokouksessa Vilnassa.

Viron puolustusministeri kertoo uusien suunnitelmien koskevan myös Ruotsia ja erityisesti vasta jäseneksi päässyttä Suomea.
Kommentti on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Ruotsin jäsenyysprosessi on yhä kesken.

– Suomen jäsenyys on äärimmäisen tärkeä Viron turvallisuudelle, Hanno Pevkur toteaa.

Suomen liittyminen muuttaa puolustusministerin mukaan Naton alueellista puolustussuunnitelmaa.

– Tämä on tietysti hieno uutinen Virolle, koska Suomenlahden ja Itämeren puolustus ovat varsin tärkeitä.
Ja mitä tulee huoltoreitteihin, emme ole enää riippuvaisia Suwalkin käytävästä vaan voimme myös luoda Naton käytävän pohjoiseen. Tämä on valtavan tärkeää Viron puolustukselle.

Natossa pohditaan New York Timesin mukaan vielä Suomen sijoittumista puolustusliiton johto- ja komentorakenteisiin.
Suhtaudun skeptisesti Itämeren mahdollisuuksiin siinä vaiheessa kun mylly on päällä. Sen verran pieni lammikko kyseessä että Venäjänkin asevoimilla saa tehtyä toiminnan hankalaksi.

Miten Suomi voi tukea Viroa vaarantamatta omaa puolustustaan kun todennäköisesti uhka on päällä myös Suomessa. Merivoimat tarvitsee suojaksi ilmavoimat. Jos näissä tulee tappioita niin sitten sitä kusessa ollaan mikäli balttiaan kohdistunut hyökkäys on ollutkin pelkkää lämmittelyä pohjoisen varalta ja jne.
 
Vapaaehtoisia kuntia ilmoittautuu varmasti aika monta vielä jatkossa.

Lentosotakoulu perustettiin ammoisina aikoina Kauhavalle, jotta se olisi kaukana todennäköisestä vihollisesta, jopa alkuaikojen pommikoneiden kantaman ulkopuolella.

Liekö Nato-tukikohdan paikaksi nyt ennemmin väärällä puolella maata?
 
Vapaaehtoisia kuntia ilmoittautuu varmasti aika monta vielä jatkossa.

Lentosotakoulu perustettiin ammoisina aikoina Kauhavalle, jotta se olisi kaukana todennäköisestä vihollisesta, jopa alkuaikojen pommikoneiden kantaman ulkopuolella.

Liekö Nato-tukikohdan paikaksi nyt ennemmin väärällä puolella maata?
Veikkaisin että tukikohta tulee - jos tulee - jonkin lennostokaupungin tuntumaan. Eli vaihtoehtoja on Tampere, Kuopio ja Rovaniemi. Miksei Jyväskyläkin.

Rovaniemi tietysti erottuu arktisuudellaan.
 
Veikkaisin että tukikohta tulee - jos tulee - jonkin lennostokaupungin tuntumaan. Eli vaihtoehtoja on Tampere, Kuopio ja Rovaniemi. Miksei Jyväskyläkin.

Rovaniemi tietysti erottuu arktisuudellaan.
Luulis tulevan Tikkakoskelle kun siellä taitaa olla ilmavoimien esikunta.
Naton koneet varmaan voi käyttää kaikkia pvn käytössä olevia kenttiä.
 
Luulis tulevan Tikkakoskelle kun siellä taitaa olla ilmavoimien esikunta.
Naton koneet varmaan voi käyttää kaikkia pvn käytössä olevia kenttiä.
Tikkakoski olisi toiminnassa olevista kentistä rauhallisin ja myös rauhallisimmassa paikassa.

Kauhava olisi muuten monella tapaa täydellinen, jos siinä siivellä saataisiin vielä suomalainen varuskunta Pohjanmaalle. Uutta joukko-osastoa se ei vaatisi, vaan tuo voisi olla vaikka PORPR:n etäpesäke. Tai PSPR:n, jos sinne haluttaisiin esim. SPOL-yksikkö ja ilmatorjuntaa.
 
Tikkakoski olisi toiminnassa olevista kentistä rauhallisin ja myös rauhallisimmassa paikassa.

Kauhava olisi muuten monella tapaa täydellinen, jos siinä siivellä saataisiin vielä suomalainen varuskunta Pohjanmaalle. Uutta joukko-osastoa se ei vaatisi, vaan tuo voisi olla vaikka PORPR:n etäpesäke. Tai PSPR:n, jos sinne haluttaisiin esim. SPOL-yksikkö ja ilmatorjuntaa.
Tuskimpa Nato hommissa raha loppuu kesken mutta äkkiä tulee mieleen että siviili kentästä sotilaskentäksi muuttaminen vaatii liikaa aikaa, rahaa ja PV:n henkilökuntaa paikalle.
Nykyisissä pvn kentissä kaikki on jo ns. valmiina.
 
Tuskimpa Nato hommissa raha loppuu kesken mutta äkkiä tulee mieleen että siviili kentästä sotilaskentäksi muuttaminen vaatii liikaa aikaa, rahaa ja PV:n henkilökuntaa paikalle.
Nykyisissä pvn kentissä kaikki on jo ns. valmiina.
Todennäköisyydet ovat oma lukunsa. Todennäköisimmin tänne tulee vain valmius purkaa kuormia kentillä ja satamissa.
 
Todennäköisyydet ovat oma lukunsa. Todennäköisimmin tänne tulee vain valmius purkaa kuormia kentillä ja satamissa.
Jatkoa vielä
Epärealistissa haaveissani Naton tukikohta sijoittuisi Ouluun uuden suomalaisen varuskunnan kanssa.
 
Porinprikaatin ja Sodankylän välissä on länsirajalla aivan liian pitkä väli ilman varuskuntaa. Jonkin näköinen yksikkö tukemaan alueen tarvetta varmistaa satamien ja lentokenttien turvallisuus ja logistiikka.
 
Porinprikaatin ja Sodankylän välissä on länsirajalla aivan liian pitkä väli ilman varuskuntaa. Jonkin näköinen yksikkö tukemaan alueen tarvetta varmistaa satamien ja lentokenttien turvallisuus ja logistiikka.
Kuulostaisi enemmän paikallisjoukkojen tarpeelta kuin naton tukikohdan.

Tietysti jos pilkkua viilataan niin voidaan todeta että varuskunnista ei sodita mutta jonkinlainen paikallis/valmius /reserviläis pataljoona yksikkö voisi olla jokaisessa maakunnassa.
 
Back
Top