Suomi NATON jäsenenä

Pitäneekö tulkita näpäytykseksi? Norfolkissa oli jo kunniakierrokset Ylen, isojen kihojen jne. toimesta. Onhan siellä se transformaatioesikunta, mutta laitetaanko seuraavaksi vasta avattu kiska kiinni?
 
www.hs.fi

Nato | Puolustusministeri Kaikkonen Naton esikuntaratkaisusta: Asiaa tullaan vielä tarkastelemaan

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan Naton pitkän aikavälin ratkaisut komentorakenteen osalta voivat muuttua vielä tulevaisuudessa. Toistaiseksi Norfolkin tukikohta ei kuitenkaan ole täydessä toimintavalmiudessa.
www.hs.fi www.hs.fi
”Realiteetti on, että Norfolk ei toistaiseksi ole täydessä toimintavalmiudessa ja asiointi on tähän asti tapahtunut Brunssumin kanssa. Ja ainakin toistaiseksi myös jatkossa. Kaiken kaikkiaan tämä koko komentorakennekysymys on Natossa avoin ja sen käsittely jatkuu. Tulevaisuus näyttää, jatkammeko kummassa jatkossa”

Komentorakennekysymyksen avoimuudella Kaikkonen viittaa siihen, että Natossa on jo pidemmän aikaa keskusteltu komentorakenteen uudistamisesta kokonaisuudessaan. Uudistamisen yhteydessä sotilasliitto kävisi läpi esikuntien ja niiden vastuualueiden tarkoituksenmukaisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

”Kokonaisuutta varmasti tarkastellaan monesta eri kulmasta ja siinä menee aikaa ennen kuin palaset Suomen ja Naton osalta laajemminkin loksahtavat paikalleen. Suomen osalta pitää pyrkiä ratkaisuun, joka on Suomen ja Naton osalta sotilaallisesti paras mahdollinen ratkaisu. Suomen, Pohjoismaiden ja Naton osalta.”
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kyllä tämä mielestäni vaikuttaa siltä, että Suomi halusi luistaa Baltian puolustusvastuista ja siksi keskittyä Norjan kanssa arktisen alueen puolustukseen. Itämeren alue on todellisuudessa Suomelle huomattavasti tärkeämpi, koska suuret asutuskeskuksemme sijaitsevat siellä, kun taas arktisella alueella on vain erämaata, eikä meillä ole edes pääsyä jäämerelle.

Tämä sama argumentti nousi aina silloin tällöin perusteeksi vastustaa Suomen NATO-jäsenyyttä aikoinaan: ”joutuisimme ottamaan puolustusvastuun Virosta”.

Ilmeisesti edelleen myös kipuilemme sen tosiasian kanssa, että oikea viiteryhmämme geopoliittisesti on Baltian maat, ei pohjoismaat, vaikka kuinka niin haluaisimme.
 
ajs178 kirjoitti:
Kyllä tämä mielestäni vaikuttaa siltä, että Suomi halusi luistaa Baltian puolustusvastuista ja siksi keskittyä Norjan kanssa arktisen alueen puolustukseen. Itämeren alue on todellisuudessa Suomelle huomattavasti tärkeämpi, koska suuret asutuskeskuksemme sijaitsevat siellä, kun taas arktisella alueella on vain erämaata, eikä meillä ole edes pääsyä jäämerelle.

Tämä sama argumentti nousi aina silloin tällöin perusteeksi vastustaa Suomen NATO-jäsenyyttä aikoinaan: ”joutuisimme ottamaan puolustusvastuun Virosta”.

Ilmeisesti edelleen myös kipuilemme sen tosiasian kanssa, että oikea viiteryhmämme geopoliittisesti on Baltian maat, ei pohjoismaat, vaikka kuinka niin haluaisimme.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse en käsittäisi pohjoismaita geopoliittiseksi alueeksi.

Sen sijaan itämeren aluetta tai jäämeren/arktisen aluetta voi kutsua geopoliiittiseksi alueeksi.

Luonnollisesti Suomi kuuluu arktiseen ja itämeren alueeseen, ilmeisesti kun Tanska ja Ruotsi työnnetään kanssa JFC Brunssumiin on se sitten aika koherentti itämeren puolustuksellinen päätös.

En kuitenkaan usko että tässä mitenkään pohjoismainen yhteistyö vähenisi, kyllä varmasti arktinen alue tulee esille Ruotsin ja Suomenkin osalta. Varmaan myös niin että Suomella saattaa olla myös panos arktisen alueen ilmavalvonnassa? Tuonne huippuvuorien suuntaan?
 
ajs178 kirjoitti:
Ilmeisesti edelleen myös kipuilemme sen tosiasian kanssa, että oikea viiteryhmämme geopoliittisesti on Baltian maat, ei pohjoismaat, vaikka kuinka niin haluaisimme.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olemme taloudellisesti myös täysin pudonneet pohjoismaiden kelkasta. Ihan omasta syystämme. Haluaisimme niin kovasti pysyä muiden pohjoismaiden kelkassa, mutta emme pysty siihen. Ero kasvaa koko ajan. Jos emme ryhdistäydy putoamme balttienkin kelkasta.
 
Viimeksi muokattu:
Heikkiv kirjoitti:
Olemme taloudellisesti myös täysin pudonneet pohjoismaiden kelkasta. Ihan omasta syystämme. Haluaisimme niin kovasti pysyä muiden pohjoismaiden kelkassa, mutta emme pysty siihen. Ero kasvaa koko ajan. Jos emme ryhdistäydy putoamme balttienkin kelkasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ryhdistäytyä toki pitää, mutta balttien kelkan luistoon vaikuttaa aika paljon EU-tuet, joita me taas joudumme maksamaan. Olenkin ihmetellyt, että kuinkakohan kauan noita tukia oikein pitää maksaa vai onko kyseessä pysyvä ratkaisu.
 
ajs178 kirjoitti:
Kyllä tämä mielestäni vaikuttaa siltä, että Suomi halusi luistaa Baltian puolustusvastuista ja siksi keskittyä Norjan kanssa arktisen alueen puolustukseen. Itämeren alue on todellisuudessa Suomelle huomattavasti tärkeämpi, koska suuret asutuskeskuksemme sijaitsevat siellä, kun taas arktisella alueella on vain erämaata, eikä meillä ole edes pääsyä jäämerelle.

Tämä sama argumentti nousi aina silloin tällöin perusteeksi vastustaa Suomen NATO-jäsenyyttä aikoinaan: ”joutuisimme ottamaan puolustusvastuun Virosta”.

Ilmeisesti edelleen myös kipuilemme sen tosiasian kanssa, että oikea viiteryhmämme geopoliittisesti on Baltian maat, ei pohjoismaat, vaikka kuinka niin haluaisimme.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei Norfolk olisi tarkoittanut Baltian puolustamisesta luistamista sodassa eikä rauhan aikana.

Siellä on Norfolk-maat nytkin mukana Baltian joukkorotaatiossa, eikä tietenkään homma niin toimi, että muiden operaatioesikuntien alueella vain kaivetaan nenää jos naapurin alueelle hyökätään.
 
Vuosien saatossa, maailman poliittinen tilanne muuttuu, maantiede ei, ellei vihollinen sitä yritä. NATOllahan on monta eri ilmansuuntaa joissa uhkakuvat eli vaatimukset omille joukoille ovat aika erilaiset:
  1. Afrikka ja Lähi-itä. Tällä hetkellä sieltä tuleva uhka NATO:a vastaan rajoittuu lähinnä terrorismiin, ja sodankäynti näillä alueilla on heikompaa vastustajaa vastaan, Suomen kaltainen tykistöpohjainen totaalisen puolustuksen armeija on täysin väärä tämän kaltaisiin sotiin.
  2. Venäjä, eli suuren luokan perinteistä maasotaa. Tykistöä, suurta määrää kalustoa. Tällä hetkellä NATO:lla on ylivoimainen ilmavoima joka kykenisi tuhoamaan Venäjän ilmapuolustuksen, mutta ei pidä unohtaa että Venäjä tämän tietää ja on aina keskittynyt vahvaan ilmapuolustukseen. Parhaimillaan tämä tarkoittaa vain että ilmapuolustuksien tuhoamiseen tarvitaan enemmän rahaa, pahimmillaan tämä tarkoittaa että monen NATO maan ilmapainotteinen doktriini ei toimi. Tarvitaan tykistöä, panssareita, ja kaikkea suuressa määrin. Joukot saattavat joutua liikkumaan valtavia etäisyyksiä valtavalla syvyydellä, tai taistelemaan pitkittynyttä asemasotaa. Tällä hetkellä Venäjähän on aika säälittävä etenkin hyökkäyssodassa, mutta on aina väärin ajatella että vihollinen on heikko. Loppujen lopuksi sielläkin ollaan ihmisiä jotka pystyvät oppimaan virheistään, ja joilla on valtavat luonnonvarat. Tällä hetkellä siellä myös on halu vahvaan armeijaan ja sen käyttöön. Venäjä yksin tulee aina olemaan heikompi kuin koko NATO-liittoutuma, mutta tuleeko Venäjä aina olemaan yksin?
  3. Kiina ja Aasia. NATO:n osalta tämä tarkoittaa suurta painotusta merivoimiin, mutta myös ilmavoimat ja merivoimat ovat oleellisia. Lisäksi maasota Aasiassa saattaa aina tarkoittaa valtavia määriä ihmisiä, ja Kiina pystyy myös haastamaan jopa Yhdysvallat materiaalin tuotannossa, vaikka puutteita tietyissä korkean teknologian tuotannoissa. Asevoimat ja yhteiskunta kärsivät poliittisesta vaikutuksesta, mutta toisaalta se myös saattaa lisätä kykyä kärsiä valtavia tappioita ja jatkaa taistelua. Puutteita omista resursseista. Hyvinä ystävinä Venäjän kanssa äärettömän vakava uhka, tällä hetkellä kuitenkin kilpaileva asenne Venäjää vastaan. Haluaa Venäjän pysyvän tarpeeksi heikkona jotta Kiina saa yliotetta ja hyötyä resursseista. Mikäli välit oikeasti lämpenisivät, Kiinan ja Venäjän rintamat pysyisivät silti erillisinä, mutta molemmat olisivat huomattavasti haastavampia.
  4. Jäämeri. Meri ja ilmasotaa, hyvin rajoitettua maasodankäyntiä tukikohdista. Vihollisina lähinnä vain Venäjä, mutta taistelu rintamalla on täysin erilaista kuin NATO:n itärintamalla.
  5. Amerikan mantereet.

Joillakin mailla on selkeä suuntautuminen ja vihollinen jo maantieteellisistä syistäkin. Toisilla, kuten Ranskalla, se voi olla mitä tahansa. Ranska voi joutua taistelemaan Aasiassa, Jäämerellä, Euroopaassa tai Afrikka/Lähi-idässä. Suomi, Balttian maat ja Puola taas ovat esimerkkejä maista joiden keskittyminen tulee aina olemaan ja pysymään maasodassa itärintamalla.

Näkisin siis että olisi hyvä jakaa maat porukoihin, jotka ottavat samankaltaisen tai saman uhkakuvan huomioon, ja rakentavat samankaltaista tai samanlaista joukkoa. Osa, kuten Yhdysvallat, pystyy olemaan monessa porukassa aktiivisesti mukana, pienempien pitää erikoistua yhteen alueeseen. Ja tietysti kaikkien tulee panostaa porukoiden väliseen yhteistyöhön. Etenkin ilmavoimat voivat taistella missä tahansa, ja pohjoismaissa Norjan ilmavoimat saattaisivat olla samaan aikaan osallisena jäämerellä että Suomen-Balttian puuhissa.

En siis väitä että tulee olla 5 eri esikuntaa. Mutta 3 voisi olla hyvä, yksi Euroopan suursodan esikunta käytännössä Venäjää vastaan, yksi esikunta Pohjois-Amerikan länsirannikolle ja sieltä länteen päin tapahtuville puuhille, ja yksi esikunta kaikkia muite tarpeita varten. Osa maista olisi kokonaan yhden esikunnan alaisuudessa, osa maista antaa osan joukoistaan eri esikuntien alaisuuteen. Suomen kohdalta tämä olisi ilmiselvää, väittäisin että myös Ruotsi kuuluu itärintaman maihin, mutta Norja taas jäämeren poppooseen eli kolmanteen esikuntaan. Norjaa vastaan se eturintama on jäämerellä, kun itärintama on pääosin Suomen ja Ruotsin suojattavana. Ja koska kaikki kuulumme samaan liittoon ja tämä kolmas esikunta keskittyy menemään minne on tarve, Norjan osalta se tarkoittaa yhteistoimintaa Suomen ja Ruotsin kanssa. Tottahan toki me samalla tavalla voimme joutua auttamaan Norjaa jäämerellä, tai lähettämään pieniä apujoukkoja jopa Kiinaan, vaikka meidän ensisijainen uhkakuvamme tuleekin aina olemaan Venäjä, ja ensisijainen keskittyminen perinteinen suuren luokan maasota. Etenkin jos käy niin, että sota onkin vähän epämääräisempää pienemmän luokan konflikti jäämerellä, ei se hyödytä Norjaa, Ruotsia tai Suomea, että Norja olisi samassa esikunnassa itärintaman suuriin maasotiin keskittyneiden maiden kanssa.

Loppujen lopuksi kaikkien pitää mukautua sodan vaatimiin tarpeisiin. Esikuntia voidaan sodan tullen muuttaa, perustaa tai lopettaa, näkisin että 3 esikuntaa olisi paras rauhan ajan ratkaisu.
 
Juuri äsken lensi yli joku outo lentokone Turusta ja lounaaseen päin. Flightradarilla se ei näy, mutta Flightaware kertoi tunnukseksi CTM2029.
Näin vain kaukaa että se oli T-pyrstöinen. Äänestä en ehtinyt päättelemään, että onko suihkukone vai potkuriturbiini, mutta googlen mukaan Ranskan Airbus A400M kuljetuskone. Tällä hetkellä juuri pyyhkäissyt Gotlannin yli.
EDIT: Lentosuunnasta päätellen menossa Ranskaan päin.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se jännä ajatella miten merivoimapaino ja USA-paino Norfolkissa vaikuttaisi kaukaiseen Suomeen, jonka merivoimat ovat varsin vaatimattomat. Epäilemättä Atlantti/Jäämeri on hyödyllinen esim. logistisen ajattelun kannalta, koska sieltä tulisi suuri osa aseavusta.
 
Mitähän Mooses hourii?

YLEISELLÄ tasolla Lipponen kantoi puheenvuorossaan huolta pääministerin ja erityisesti eduskunnan roolista Nato-politiikan käsittelyssä.

”Suomesta ei saa Nato-jäsenyyden myötä tulla presidenttivaltaista, virkavaltaista turvayhteiskuntaa”, Lipponen pohti.


Hänen mukaansa eduskunnan tiedonsaantioikeuksista tulisi huolehtia Nato-politiikkaa koskevassa päätöksenteossa, jotta viimeisimmän perustuslakiuudistuksen tavoitteena ollut parlamentarismin korostunut rooli toimisi myös siinä.

www.hs.fi

Parlamentarismi | Paavo Lipponen kritisoi kovasanaisesti presidentti Niinistöä Suomen Atlantti-seuran luennolla

”Seuraavalta presidentiltä odotan enemmän kunnioitusta parlamentarismia kohtaan”, entinen pääministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen linjasi puheenvuorossaan.
www.hs.fi www.hs.fi

Mikä on Lipposen mielestä ongelma, kun meillä on presidentin kanssa yhteistyössä toimina "UTVA"?

Valiokunnan tehtävänä on käsitellä ja valmistella ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen muihin ulkosuhteisiin liittyvät tärkeät asiat sekä sisäisen turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen asiat silloin kun ne liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
 
moikkari kirjoitti:
Petsamo olisi ollut kovaa valuuttaa, sillä olisi päässyt Norfolkkiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
ajs178 kirjoitti:
...eikä meillä ole edes pääsyä jäämerelle...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässähän alkaa tehdä mieli pohtia monenlaisia skenaarioita... :sneaky:

TheRomanRuler kirjoitti:
Vuosien saatossa, maailman poliittinen tilanne muuttuu, maantiede ei, ellei vihollinen sitä yritä. NATOllahan on monta eri ilmansuuntaa joissa uhkakuvat eli vaatimukset omille joukoille ovat aika erilaiset:
  1. Afrikka ja Lähi-itä. Tällä hetkellä sieltä tuleva uhka NATO:a vastaan rajoittuu lähinnä terrorismiin, ja sodankäynti näillä alueilla on heikompaa vastustajaa vastaan, Suomen kaltainen tykistöpohjainen totaalisen puolustuksen armeija on täysin väärä tämän kaltaisiin sotiin.
  2. Venäjä, eli suuren luokan perinteistä maasotaa. Tykistöä, suurta määrää kalustoa. Tällä hetkellä NATO:lla on ylivoimainen ilmavoima joka kykenisi tuhoamaan Venäjän ilmapuolustuksen, mutta ei pidä unohtaa että Venäjä tämän tietää ja on aina keskittynyt vahvaan ilmapuolustukseen. Parhaimillaan tämä tarkoittaa vain että ilmapuolustuksien tuhoamiseen tarvitaan enemmän rahaa, pahimmillaan tämä tarkoittaa että monen NATO maan ilmapainotteinen doktriini ei toimi. Tarvitaan tykistöä, panssareita, ja kaikkea suuressa määrin. Joukot saattavat joutua liikkumaan valtavia etäisyyksiä valtavalla syvyydellä, tai taistelemaan pitkittynyttä asemasotaa. Tällä hetkellä Venäjähän on aika säälittävä etenkin hyökkäyssodassa, mutta on aina väärin ajatella että vihollinen on heikko. Loppujen lopuksi sielläkin ollaan ihmisiä jotka pystyvät oppimaan virheistään, ja joilla on valtavat luonnonvarat. Tällä hetkellä siellä myös on halu vahvaan armeijaan ja sen käyttöön. Venäjä yksin tulee aina olemaan heikompi kuin koko NATO-liittoutuma, mutta tuleeko Venäjä aina olemaan yksin?
  3. Kiina ja Aasia. NATO:n osalta tämä tarkoittaa suurta painotusta merivoimiin, mutta myös ilmavoimat ja merivoimat ovat oleellisia. Lisäksi maasota Aasiassa saattaa aina tarkoittaa valtavia määriä ihmisiä, ja Kiina pystyy myös haastamaan jopa Yhdysvallat materiaalin tuotannossa, vaikka puutteita tietyissä korkean teknologian tuotannoissa. Asevoimat ja yhteiskunta kärsivät poliittisesta vaikutuksesta, mutta toisaalta se myös saattaa lisätä kykyä kärsiä valtavia tappioita ja jatkaa taistelua. Puutteita omista resursseista. Hyvinä ystävinä Venäjän kanssa äärettömän vakava uhka, tällä hetkellä kuitenkin kilpaileva asenne Venäjää vastaan. Haluaa Venäjän pysyvän tarpeeksi heikkona jotta Kiina saa yliotetta ja hyötyä resursseista. Mikäli välit oikeasti lämpenisivät, Kiinan ja Venäjän rintamat pysyisivät silti erillisinä, mutta molemmat olisivat huomattavasti haastavampia.
  4. Jäämeri. Meri ja ilmasotaa, hyvin rajoitettua maasodankäyntiä tukikohdista. Vihollisina lähinnä vain Venäjä, mutta taistelu rintamalla on täysin erilaista kuin NATO:n itärintamalla.
  5. Amerikan mantereet.

Joillakin mailla on selkeä suuntautuminen ja vihollinen jo maantieteellisistä syistäkin. Toisilla, kuten Ranskalla, se voi olla mitä tahansa. Ranska voi joutua taistelemaan Aasiassa, Jäämerellä, Euroopaassa tai Afrikka/Lähi-idässä. Suomi, Balttian maat ja Puola taas ovat esimerkkejä maista joiden keskittyminen tulee aina olemaan ja pysymään maasodassa itärintamalla.

Näkisin siis että olisi hyvä jakaa maat porukoihin, jotka ottavat samankaltaisen tai saman uhkakuvan huomioon, ja rakentavat samankaltaista tai samanlaista joukkoa. Osa, kuten Yhdysvallat, pystyy olemaan monessa porukassa aktiivisesti mukana, pienempien pitää erikoistua yhteen alueeseen. Ja tietysti kaikkien tulee panostaa porukoiden väliseen yhteistyöhön. Etenkin ilmavoimat voivat taistella missä tahansa, ja pohjoismaissa Norjan ilmavoimat saattaisivat olla samaan aikaan osallisena jäämerellä että Suomen-Balttian puuhissa.

En siis väitä että tulee olla 5 eri esikuntaa. Mutta 3 voisi olla hyvä, yksi Euroopan suursodan esikunta käytännössä Venäjää vastaan, yksi esikunta Pohjois-Amerikan länsirannikolle ja sieltä länteen päin tapahtuville puuhille, ja yksi esikunta kaikkia muite tarpeita varten. Osa maista olisi kokonaan yhden esikunnan alaisuudessa, osa maista antaa osan joukoistaan eri esikuntien alaisuuteen. Suomen kohdalta tämä olisi ilmiselvää, väittäisin että myös Ruotsi kuuluu itärintaman maihin, mutta Norja taas jäämeren poppooseen eli kolmanteen esikuntaan. Norjaa vastaan se eturintama on jäämerellä, kun itärintama on pääosin Suomen ja Ruotsin suojattavana. Ja koska kaikki kuulumme samaan liittoon ja tämä kolmas esikunta keskittyy menemään minne on tarve, Norjan osalta se tarkoittaa yhteistoimintaa Suomen ja Ruotsin kanssa. Tottahan toki me samalla tavalla voimme joutua auttamaan Norjaa jäämerellä, tai lähettämään pieniä apujoukkoja jopa Kiinaan, vaikka meidän ensisijainen uhkakuvamme tuleekin aina olemaan Venäjä, ja ensisijainen keskittyminen perinteinen suuren luokan maasota. Etenkin jos käy niin, että sota onkin vähän epämääräisempää pienemmän luokan konflikti jäämerellä, ei se hyödytä Norjaa, Ruotsia tai Suomea, että Norja olisi samassa esikunnassa itärintaman suuriin maasotiin keskittyneiden maiden kanssa.

Loppujen lopuksi kaikkien pitää mukautua sodan vaatimiin tarpeisiin. Esikuntia voidaan sodan tullen muuttaa, perustaa tai lopettaa, näkisin että 3 esikuntaa olisi paras rauhan ajan ratkaisu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mainiota pohdintaa. NATO on suuri organisaatio ja kannattaa aina muistaa että olemme kuitenkin pieni valtio kokonaisuuteen suhteutettuna. On hyvä miettiä miltä asiat oikeasti näyttävät vaikkapa ranskalaisen tai amerikkalaisen näkökulmasta ja strateginen kokonaisuus on se joka lopulta ratkaisee. Normikartalla olemme toki "NATOn itärajalla" mutta kun katsoo pallokarttaa ylhäältä päin niin on helppo ymmärtää ettei tuo Norfolkin osastokaan olisi mitenkään kaukaa haettu. Pääasia joka tapauksessa on että olemme nyt viimeinkin organisaatiossa mukana.
 
tulikomento kirjoitti:
Nato-jäsenyys alkaa näkyä. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos harjoittelevat Suomen puolustamista yhteistoiminnassa liittolaismaa Yhdysvaltojen joukkojen kanssa Karelian Lock 23 -sotaharjoituksessa.

intti.fi

Karelian Lock 23 -taisteluharjoituksessa mitataan joukkojen osaaminen ja suorituskyky -

intti.fi intti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkä tämä nyt on pikkumaista nillitystä, mutta mielestäni kotimaisessa/suomenkielisessä viestinnässä voitaisiin käyttää suomenkielisiä nimiä. Eihän kansainvälisissä yhteyksissä nimien kääntäminen ole mitenkään ongelmallista edes.
 

Suomen suurlähettiläs puhutteluun, Venäjä sulkee Suomen edustustot Murmanskissa ja Petroskoissa pysyvästi​


Venäjän ulkoministeriön mukaan päätös sulkemisesta johtuu Suomen vastakkainasettelua lisänneestä käytöksestä maiden kahdenvälisissä suhteissa. Tiedotteessa Venäjä myös syyttää Suomea "sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikan hylkäämisestä" liittymisellään sotilasliitto Naton jäseneksi.

Venäjän ulkoministeriön tiedotteen mukaan Venäjä sulkee konsulaatit, koska niiden olemassaolo ei vastaa maiden kahdenvälisten suhteiden nykytasoa

Kyseessä ei ole ainoa Suomen ja Venäjän välisten ulkosuhteiden heikennys lähiaikoina. Aiemmin toukokuussa HS uutisoi, että Venäjä on jäädyttänyt Suomen edustustojen tilit Venäjällä.


www.hs.fi

Venäjä | Suomen suurlähettiläs puhutteluun, Venäjä sulkee Suomen edustustot Murmanskissa ja Petroskoissa pysyvästi

Venäjän ulkoministeriö kertoo kutsuneensa Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Top