Suomi NATON jäsenenä

[Nargö]

NATOn pääsihteeri Rutte laskenut asevelvollisuuden kustannuksen puolustusmenoissamme: se on noin puolen prosentin luokkaa.

Itse en ole ymmärtänyt, miksi tätä ei lasketa mukaan, Ylen uutisessakin välitön tyrmäys kokkareiden puolustusvaliokunnan jäseneltä.

Olisiko syy niin yksinkertainen, että perinteisesti asevelvollisuuden kustannuksista ei ole haluttu puhua koska on pelätty, että kustannusten vuoksi asevelvollisuutta alettaisiin vastustaa ja vaatia pienempiä palvelukseen astuvien määriä tai jopa ammattiarmeijaa.

Ja kieltämättä aiempina aikoina asevelvollisuudessa onkin ollut tehottomuutta, kun on lähtökohtaisesti haluttu lähes kaikki miespuoliset varusmiespalvelukseen. Siinäkin tapauksessa vaikka paljaalla silmällä olisi ollut nähtävissä, että kenttäkelpoisuus on heikko.

 

[mikæl]

NATOn pääsihteeri Rutte laskenut asevelvollisuuden kustannuksen puolustusmenoissamme: se on noin puolen prosentin luokkaa.

Itse en ole ymmärtänyt, miksi tätä ei lasketa mukaan, Ylen uutisessakin välitön tyrmäys kokkareiden puolustusvaliokunnan jäseneltä.

Syy on tarkkaan tiedossa. Etenkin oikeistopuolueissa on pitkään juurtunut käsitys siitä, miten vaikeaa on saada lisärahoitusta puolustukseen. Ainakin viimeaikaiseen hieman kollektiivisempaan heräämiseen asti on laskettu, että tuo minimissään puoli prosenttia olisi mukava jättää pois. Helpompi pyytää prosentti lisää kahteen prosenttiin kuin kahteen ja puoleen.

 

[Panssari Salama]

Syy on tarkkaan tiedossa. Etenkin oikeistopuolueissa on pitkään juurtunut käsitys siitä, miten vaikeaa on saada lisärahoitusta puolustukseen. Ainakin viimeaikaiseen hieman kollektiivisempaan heräämiseen asti on laskettu, että tuo minimissään puoli prosenttia olisi mukava jättää pois. Helpompi pyytää prosentti lisää kahteen prosenttiin kuin kahteen ja puoleen.

Kyllä, näinhän se meni. Ja nyt siitä on apua viestinnässä, että meillä on oma leiviskä oikeinkin hyvin hoidossa. Aikansa kutakin,

 

[Hanski]

NATOn pääsihteeri Rutte laskenut asevelvollisuuden kustannuksen puolustusmenoissamme: se on noin puolen prosentin luokkaa.

Itse en ole ymmärtänyt, miksi tätä ei lasketa mukaan, Ylen uutisessakin välitön tyrmäys kokkareiden puolustusvaliokunnan jäseneltä.

Suomi, tuo markkinointiosaamisen kääpiö.

Nostamme kohta kolmen miljardin lisävelanotolla per vuosi puolustusmenot 3.0% tasolle. Miksi ei kerrottaisi, että pian puolustusmenomme ovat 3.5% kansantuotteesta?

Asevelvollisuuden kustannus on todellinen. Ja sitäpaitsi, asevelvollisuusarmeijamme mahdollistaa, että rahoitus on meillä monin verroin tehokkaampaa, kun se ei mene suurelta osin palkkamenoihin vaan varastohankintoihin.

Nyt ihan oikeasti viestintä kuntoon, ja Suomi itsestään ja puolustuskyvystään huolehtivien maiden listoissa vieläkin lähemmäksi piikkipaikkoja.

Naton Rutte teki laskuharjoituksen, jossa Suomen puolustusbudjettiin lasketaan myös asevelvollisuusarmeijan kulut

Natossa on käynnistynyt keskustelu, mitä puolustusbudjetteihin pitäisi laskea mukaan. Suomi ei laske mukaan asevelvollisuusarmeijaansa.

yle.fi

Saattaisiko olla, että tavoitteena ihan oikeasti kasvattaa puolustusvoimien suorituskykyä? Se taitaa tarvita ihan riihikuivaa käteistä eikä prosenttien laskuperusteilla kikkailua...

 

[skärdis]

Saattaisiko olla, että tavoitteena ihan oikeasti kasvattaa puolustusvoimien suorituskykyä? Se taitaa tarvita ihan riihikuivaa käteistä eikä prosenttien laskuperusteilla kikkailua...

Kannattaisiko kuitenkin ulospäin viestiä toisin? Ei varmaankaan haittaisi valkoisen talon suuntaan kertoa, että kaikkineen olemme pian lähellä 4 %:a?

Lasketaan muuallakin ammattisotilaiden palkat ja varmasti eläkkeetkin, vaikka voisivat käskeä miehet riviin pienenpientä päivärahaa vastaan.

Ei muualla ymmärretä tällaista perisuomalaista vähättelyä ja omaan jalkaan ampumista.

 

[PEMM]

Olisiko syy niin yksinkertainen, että perinteisesti asevelvollisuuden kustannuksista ei ole haluttu puhua koska on pelätty, että kustannusten vuoksi asevelvollisuutta alettaisiin vastustaa ja vaatia pienempiä palvelukseen astuvien määriä tai jopa ammattiarmeijaa.

En ymmärrä logiikkaa. Jos meillä olisi esim. nykyisen kokoinen (kantikset + varusmiehet), mutta ammattiarmeijana, olisi sillä ne samat asevelvollisuuden kulut (20 000 henkeä pois työmarkkinoilta vuosittain) ja palkkakulut siihen päälle.

Toki jos se olisi reilusti pienempi, vaikka 10 000 henkeä, niin sitten ne laskennalliset kulut on puolet. Mutta palkkakulut todennäköisesti silti hakkaisi ne mennen tullen.

 

[skärdis]

En ymmärrä logiikkaa. Jos meillä olisi esim. nykyisen kokoinen (kantikset + varusmiehet), mutta ammattiarmeijana, olisi sillä ne samat asevelvollisuuden kulut (20 000 henkeä pois työmarkkinoilta vuosittain) ja palkkakulut siihen päälle.

Ei meillä todellakaan olisi palveluksessa tällaisia joukkoja sanan varsinaisessa merkityksessä kuin asevelvollisuusmallissa.

 

[PEMM]

Ei meillä todellakaan olisi palveluksessa tällaisia joukkoja sanan varsinaisessa merkityksessä kuin asevelvollisuusmallissa.

No, onhan Tanskalla esimerkiksi suunnilleen tämän kokoiset joukot, että tuskin se hirveästi heittäisi.

Pitkien soppareiden kanssa reservejä ei tietenkään kerry.

 

[EK]

Syy on tarkkaan tiedossa. Etenkin oikeistopuolueissa on pitkään juurtunut käsitys siitä, miten vaikeaa on saada lisärahoitusta puolustukseen. Ainakin viimeaikaiseen hieman kollektiivisempaan heräämiseen asti on laskettu, että tuo minimissään puoli prosenttia olisi mukava jättää pois. Helpompi pyytää prosentti lisää kahteen prosenttiin kuin kahteen ja puoleen.

Jätetäänpä sittenkin politiikan kommentointi pois.

Mutta joo. Käsittääkseni juuri tuo on syynä poisjättämiseen, eli asevelvollisuuden kokonaiskustannuksia on todella vaikea laskea, koska ne voidaan laskea erittäin monella eri tavalla. Mitä lasketaan mukaan ja mitä ei? Tällöin puolustusmenojen vastustajat voisivat laskea asevelvollisuuden menot mahdollisimman korkeiksi, jolloin voitaisiin pudottaa hankintojen ja toiminnan määrärahoja "kun käytämme jo prosenttiosuuden X BKT:sta".

 

[TomiDude]

Hallitus voisi keskittyä siihen, miten BKT:mme saataisiin nostettua pohjoismaiselle tasolle. Siinä samassa parantuisi myös puolustukseen käytettävä summa kun kerran prosentteja katsellaan.

Mutta ei, otetaan vaan velkaa ja paukutetaan henkseleitä.

Pohjoismaiselle tasolle? Esitän seuraavaa: Rakennamme aikakoneen jonka avulla varmistamme, että me emme koskaan ole olleet Ruotsin rajamaa/riistomaa ja taistelukenttä ryssää vastaan, me emme jatkossa ole helevetin kaukana Euroopasta ja sitten että meillekin tulee merkittäviä strategisia raaka-aineita, joita voimme myydä natseille tai vapaalle maailmalle.

Hetkinen! Aikakone ei taida auttaa mihinkään edellisistä?

Miksi meitä ylipäätään verrataan Skandinaviaan? Emme me ole osa sitä.

Sana ”Fennoskandia” lienee keksitty vain siksi, että niille jää oikea Skandinavia ja meille suomalaisille jää paha mieli?

 

[Saunajääkäri]

Olosuhteet ovat uniikit ja moni asia ei ole puolellamme. MUTTA moni asia olisi ollut ja henkisen laiskuuden, idealismin, oman lyhytaikaisen edun ym tyhmyyden takia niihin ei ole tartuttu. Nyt niitämme sitä satoa.

 

[Hurmas]

Olosuhteet ovat uniikit ja moni asia ei ole puolellamme. MUTTA moni asia olisi ollut ja henkisen laiskuuden, idealismin, oman lyhytaikaisen edun ym tyhmyyden takia niihin ei ole tartuttu. Nyt niitämme sitä satoa.

Menee hieman OTn puolelle mutta aina sitä oppii uutta. Suomi ei ole osa Skandinaviaa.
Fennoskandikin on Suomalainen keksintö. Tosin siihen kuuluu niin paljon ryssän alueita että minusta Suomi ei kuulu noihin alueihin.

Skandinavia – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Gyllis1]

Menee hieman OTn puolelle mutta aina sitä oppii uutta. Suomi ei ole osa Skandinaviaa.
Fennoskandikin on Suomalainen keksintö. Tosin siihen kuuluu niin paljon ryssän alueita että minusta Suomi ei kuulu noihin alueihin.

Skandinavia – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Suomen kielessä Skandinavialla tarkoitetaan Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa. Pohjoismaat sitten pitävät sisällään myös meidät ja Islannin. Ettei olisi elämä liian helppoa niin joissain muissa kielissä Skandinaviaa käytetään synonyyminä pohjoismaille eli myös meidät lasketaan mukaan.

 

[skärdis]

Pohjoismaiselle tasolle? Esitän seuraavaa: Rakennamme aikakoneen jonka avulla varmistamme, että me emme koskaan ole olleet Ruotsin rajamaa/riistomaa ja taistelukenttä ryssää vastaan, me emme jatkossa ole helevetin kaukana Euroopasta ja sitten että meillekin tulee merkittäviä strategisia raaka-aineita, joita voimme myydä natseille tai vapaalle maailmalle.

Luojalle kiitos olemme saaneet uskonnon ja muun sivistyksen Ruotsin kautta.

Kovin kaukana ei olisi se, että olisimme ortodokseja ja nimenomaan Moskovan patriarkan alaisuudessa. Siinä samassa koko yhteiskuntajärjestys olisi slaavilaista perua.

Miksi meitä ylipäätään verrataan Skandinaviaan? Emme me ole osa sitä.

Itse Skandinavian tähän jostakin kaivoit.

Minä sanoin pohjoismaiselle tasolle.

Kai Suomi sentään pohjoismaihin kuuluu? Siinä missä Islanti, Färsaaret tai tiukasti ottaen Tanskakin?

 

[TomiDude]

Kirjoitit Pohjoimaiden BKT:n saavuttamisesta. Kysyn millä tuotannontekijöillä, maantieteellisellä sijainnilla ja historiasta periytyvällä varallisuudella se tehtäisiin? Meidän tarinamme Pohjoismaana on sangen erilainen kuin muiden ristilippumaiden. Jos ainoastaan vertaillaan viimeistä reilua sataa vuotta, niin Suomelle on aina jäänyt kouraan Musta Pekka, tai olemme itse munineet hommamme. Toki koulutuksella voitaisiin kuroa gäppiä kiinni, mutta siitäkin paraikaa leikataan.

 

[kimmo.j]

Kirjoitit Pohjoimaiden BKT:n saavuttamisesta. Kysyn millä tuotannontekijöillä, maantieteellisellä sijainnilla ja historiasta periytyvällä varallisuudella se tehtäisiin? Meidän tarinamme Pohjoismaana on sangen erilainen kuin muiden ristilippumaiden. Jos ainoastaan vertaillaan viimeistä reilua sataa vuotta, niin Suomelle on aina jäänyt kouraan Musta Pekka, tai olemme itse munineet hommamme. Toki koulutuksella voitaisiin kuroa gäppiä kiinni, mutta siitäkin paraikaa leikataan.

Meillähän on lähdetty koulutuksen kanssa linjalle, jossa tavoite on kouluttaa sukupolvet isolla prosentilla korkeakoulutasolle. Sen saavuttamiseksi, on laskettu vaatimuksia, jotta tavoite saavutetaan. Tätä voi pitää laukauksena omaan jalkaan. Sen sijaan halua uudistaa työeläämää ja helpottaa yrittämistä ei tunnu löytyvän.

 

[Pihkakoski]

Ehkä hyvä palata hetkeksi siihen, mitä nyt parhaassa mahdollisessa tiedossa voidaan arvioida.

Suomen puolustusbudjetti tulee viimeistään 2029 olemaan minimissään 3,0% BKT:stä (riippuen NATO:n päätöksistä, pidän nousua hyvin mahdollisena 3,5%:n luokkaan). Maavoimien uudistamisen resurssitarve n. 10 vuoden ajalle käytettynä tulee olemaan luokkaa +10 mrd - 15 mrd euroa. Tarvetta pyritään toteuttamaan aikataulussaan etupainotteisesti. Tässä rajoittavin tekijä lähivuosien saatavuus.

Sekä siirtoresursseja- että normaalin puolustusbudjetin ohittavaa resurssia on jo tehtyjen päätösten kautta, käytettävissä merkittävä määrä. Kuluvan vuoden aikana, tulemme tästä tietoa saamaan hankintapäätöksissä.

Ylläolevat luvut - vaikkakin nyt ilman lähteitä linkkeineen, ovat vahvistettuja ei-punaleimaisia.

Maamiinojen käytöstä irtautuminen, on ilmoittamisluonteinen asia. Tämä tulee tapahtumaan ja valmius nopeaan tuotannon saantiin (tilausten kautta) on olemassa. Suunta on kokonaisuudessaan hyvä ja oikea.

 

[Karkki90]

Kannattaisiko kuitenkin ulospäin viestiä toisin? Ei varmaankaan haittaisi valkoisen talon suuntaan kertoa, että kaikkineen olemme pian lähellä 4 %:a?

Lasketaan muuallakin ammattisotilaiden palkat ja varmasti eläkkeetkin, vaikka voisivat käskeä miehet riviin pienenpientä päivärahaa vastaan.

Ei muualla ymmärretä tällaista perisuomalaista vähättelyä ja omaan jalkaan ampumista.

Asevelvollisuuden kustannukset pitäisi tietenkin laskea mukaan silloin, kun tehdään kansainvälistä vertailua bkt:n pohjalta. Ihan turhaan vähättelemme omaa panostustamme.

Kotimaassa mietitään sitten budjettieuroja, jolloin tuota ei ole tarvetta huomioida.

 

[Pihkakoski]

Asevelvollisuuden kustannukset pitäisi tietenkin laskea mukaan silloin, kun tehdään kansainvälistä vertailua bkt:n pohjalta. Ihan turhaan vähättelemme omaa panostustamme.

Kotimaassa mietitään sitten budjettieuroja, jolloin tuota ei ole tarvetta huomioida.

Tästä on tehty alustavia laskelmia. Mutta ei PV:n, vaan NATOn toimesta. Muistinvaraisesti tämä ollut luokkaa 0,4-0,5% koko puolustusbudjetista per BKT arvioidulle jaksolle. Kannattanee tuo kuitenkin tarkistaa.

Mielestäni tässä kuitenkin turhaan noppaa pyöritellään po. luvun suhteen. Merkityksellistä on reaalinen voima suhteessa Venäjään. JOS tuo ylläoleva määrä puolustusbudjetista suhteessa BKT:hen "hyväksiluettaisiin". Mikä olisi lopputulos? Hallituspohjasta ja kulloisestakin geopoliittisesta tilanteesta riippuen. Pahimmillaan dramaattinen toimintakyvyn pudotus PV:lle. Aivan riippumatta matematiikasta suhteessa NATO:n määrittämiin puolustusbudjettien alarajoihin. Meillä ei varaa ole laskennallisiin tai muihin heikentäviin toimiin.

Hyvä myös muistaa, että edelleen kurotaan kiinni sitä vajetta mikä sixpack-hallituksessa aikaan saatiin määrävarojen (tiedollisesti minimissään ristiriitaisessa) leikkaushulluudessa. PV oli tällöin ainoa hallinonhaara, joka käskyä toteutti.

 

[Karkki90]

Tästä on tehty alustavia laskelmia. Mutta ei PV:n, vaan NATOn toimesta. Muistinvaraisesti tämä ollut luokkaa 0,4-0,5% koko puolustusbudjetista per BKT arvioidulle jaksolle. Kannattanee tuo kuitenkin tarkistaa.

Mielestäni tässä kuitenkin turhaan noppaa pyöritellään po. luvun suhteen. Merkityksellistä on reaalinen voima suhteessa Venäjään. JOS tuo ylläoleva määrä puolustusbudjetista suhteessa BKT:hen "hyväksiluettaisiin". Mikä olisi lopputulos? Hallituspohjasta ja kulloisestakin geopoliittisesta tilanteesta riippuen. Pahimmillaan dramaattinen toimintakyvyn pudotus PV:lle. Aivan riippumatta matematiikasta suhteessa NATO:n määrittämiin puolustusbudjettien alarajoihin. Meillä ei varaa ole laskennallisiin tai muihin heikentäviin toimiin.

Hyvä myös muistaa, että edelleen kurotaan kiinni sitä vajetta mikä sixpack-hallituksessa aikaan saatiin määrävarojen (tiedollisesti minimissään ristiriitaisessa) leikkaushulluudessa. PV oli tällöin ainoa hallinonhaara, joka käskyä toteutti.

Reaaliselle voimalle ei laskukaavaa ole, tuskin tuleekaan. NATO-ympäristössä pyöritellään jatkossakin bkt-prosentteja ja silloin on pidettävä puolensa ettei tule aiheetta leimatuksi vapaamatkustajaksi. Sehän on nähty ettei prosentilla aina ole paljoakaan tekemistä suorituskyvyn kanssa.