Suomi NATON jäsenenä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lsoviha
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vielä hallituspohjiin liittyen. Vaikka minulla ei erityistä rakkautta ole kaikkiin tämän hallituksen päätöksiin, osan ollessa jopa haitallisia ja kontraversiaaleja etenkin lapsiköyhyyteen ja vast. liittyen. Pisteet täytyy antaa siihen, millä vakavuudella PV:n tarpeisiin ja Venäjän tuottamaan uhkaan on suhtauduttu.

Moni nyt esiin tulevista uutisoinneista, on ollut valiokuntien ja TP-utvan kautta käsittelyssä jo pidempään. Oma vaikutelma tälle sektorille hallituksen toiminnassa saa kovat pisteet.

Kaikkea vielä valmistelun alla olevaa. Ei julkisuuteen tuoda. Puolivalistunut arvaus; seuraavan 6:den kuukauden sisään, saamme merkittäviä uutisia kuulla maavoimien hankintoihin liittyen.
 
Reaaliselle voimalle ei laskukaavaa ole, tuskin tuleekaan. NATO-ympäristössä pyöritellään jatkossakin bkt-prosentteja ja silloin on pidettävä puolensa ettei tule aiheetta leimatuksi vapaamatkustajaksi. Sehän on nähty ettei prosentilla aina ole paljoakaan tekemistä suorituskyvyn kanssa.
Meillä ei ole huolta vapaamatkustajuudesta. Jatkossakaan. Laskukaavan suhteen, vaikka tälle ei ole mahdollista tarkkaa muotoa laskennallisesti esittää. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tässäkin hetkessä omaa voimankäyttöämme olisi strategisessa muodossa suhteutettu Venäjän tuottamaan uhkaan. Tämä on se paras ulos (ei-julkisesti) saatava laskelma, mahdollisuuksista vastata Venäjän voimankäyttöön.

Eli kyllä ja ei.
 

– Haastavinta olisi se, että useat jäsenmaat pyrkisivät sisällyttämään määritelmään oman puolustusjärjestelmänsä erityispiirteitä. Tämä saattaisi mahdollistaa ”kikkailun” sillä, mitä kaikkea määritelmään voisi sisällyttää varsinaisen sotilaallisen suorituskyvyn ohella.
Täytyy kyllä olla tästä Häkkäsen kanssa noin pääpiirteittäin samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Ratayhteyttä selvitetään ja se on hyvä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4248972d-dc33-47d6-b4ec-f30488ba21d1

Jättimäinen sotilashanke pohjoisessa nytkähtää liikkeelle – Junayhteys Rovaniemeltä ja Oulusta Narvikiin​

Hallitus on päättänyt aloittaa suunnittelun, jotta Rovaniemeltä ja Oulusta saadaan junayhteys Narvikiin Norjaan. Hankkeen takana on Nato-yhteistyö.
332aa4194c6629135cfbf208feca062c2f823be0847e48be16c7699da443a2cb.jpg

Nordic Response 24 Nato-harjoitus pidettiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kuvassa suomalaisjoukkoja Norjassa. PUOLUSTUSVOIMAT
https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Juha Ristamäki
Juha Ristamäki
Tänään klo 20:36
Tarkoituksena on rakentaa junayhteys Oulun ja Kemin satamista Tornioon ja rajajoen yli Haaparantaan Ruotsin puolelle ja sieltä edelleen Kiirunan kaivoskaupunkiin ja Norjaan Narvikin satamaan.


Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) kertoi Iltalehden haastattelussa marraskuussa, että Lapissa pannaan Venäjän uhan takia alulle jättihanke. Nyt hanke nytkähtää liikkeelle.

– Tankit ja tykit pitää saada liikkumaan joka tilanteessa, Ranne painotti marraskuussa Iltalehden haastattelussa.

Lue myös
Lapissa pannaan alulle jättihanke Venäjän uhan takia
Tarkoituksena on siis ensin rakentaa junayhteys Oulun ja Kemin satamista Tornioon ja Haaparantaan Ruotsin puolelle ja sieltä edelleen Kiirunan kaivoskaupunkiin ja Norjanmeren rannalle Narvikin satamaan.

Hallituslähteistä kerrotaan, että nyt hallitus on puoliväliriihessä päättänyt antaa hankkeelle suunnitteluun rahaa, joten projekti saadaan liikkeelle. Koko hanke on miljardien eurojen hintainen.


Käytännössä hanke tarkoittaa, että ensi vaiheessa Haaparannasta Kemiin ja Ouluun tehdään raide leveydellä, joka on yhteensopiva Narvikista tulevan radan kanssa.

Toisessa vaiheessa uutta raideleveyttä jatketaan myös Rovaniemelle. Tämä jatkoyhteyskin on elintärkeä Suomeen tulevien Nato-joukkojen takia. Naton FLF-joukon toiminnan on määrä alkaa vuonna 2026.

Lue myös
Nato-lähteet: Suomen suojaksi 4 000–5 000 sotilaan arktinen Nato-prikaati – Häkkänen vahvisti sijoituspaikat
Naton puolustussuunnitelmissa lähdetään siitä, että tarvittaessa Suomeen toimitetaan raskasta aseistusta Narvikin satamasta.

– Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus edellyttävät rautatieyhteyden toteuttamista Narvikista Kemiin. Kyllähän se on ensimmäinen pätkä, joka pitää toteuttaa, jotta saamme ajettua Suomeen eurooppalaisella raideleveydellä, Ranne sanoi Iltalehden haastattelussa marraskuussa.

Euroopan unionissa astuu ensi kesänä voimaan TEN-T-asetus. Se sisältää vaatimuksia 1 435 mm:n kiskoleveyteen siirtymisen selvittämisestä ja suunnittelusta niissä maissa, joissa on poikkeava raideleveys. Suomessa on käytössä 1 524 mm:n raideleveys, joka on peruja 1800-luvulta.

Ratayhteys tulee Suomen puolustuksen lisäksi hyödyttämään myös suomalaista vientiteollisuutta ja matkailua. Esimerkiksi suomalaisen metsä- tai terästeollisuuden valmistamia tuotteita pystytään tulevaisuudessa kuljettamaan rautateitse Narvikiin ja sieltä edelleen rahtilaivoissa esimerkiksi Britanniaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Suomalaismatkailijat vastaavasti pääsevät junalla niin Pohjois-Norjaan kuin Ruotsin Abiskon alueelle vaeltamaan ja laskettelemaan.
 
Olisi paljon järkevämpi sijoitus kun Orpon tunnin juna Turkuun. Puolustuksen näkökulmasta ja myös matkustuksen ja tavaraliikenteen osalta hyvä lisä.
Ei, niin kauan kuin muu Suomi käyttää leveää 5 jalan raideleveyttä (1524 mm), niin standardileveyksinen rata (1435 mm) on hillitöntä rahanhukkaa, eikä sille ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita. Radan rakentaminen Ouluun saakka auttaa hieman, mutta se on siltikin vain Oulu-Narvik-rata, Oulun alueelle todella hyödyllinen, muttei hyödytä muuta maata lainkaan. Periaatteessa se voisi mahdollistaa matkustajaliikenteen kannalta yöjunan Oulusta Tukholmaan, ja myös Oulusta rahtiliikenteen Ruotsiin ja Tanskan kautta Keski-Eurooppaan myös, mutta ei mistään etelämpää. Kaikki rahti pitää siirtää Oulussa junasta toiseen, jos tuota yhteyttä haluaa hyödyntää Oulun eteläpuolelta; nythän sen olisi voinut jo tehdä Torniossa, mutta koska se ei ole kannattavaa, ei sitä ole tehty.

Koko Suomen rataverkon raideleveyksien vaihtaminen taas on niin hillittömän kallis ja työläs projekti, että sitä ei kannata tehdä.

Taloudellisesti kannattavinta olisi ollut rakentaa Narvikiin rata meidän raideleveydellämme.
 
Ei, niin kauan kuin muu Suomi käyttää leveää 5 jalan raideleveyttä (1524 mm), niin standardileveyksinen rata (1435 mm) on hillitöntä rahanhukkaa, eikä sille ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita. Radan rakentaminen Ouluun saakka auttaa hieman, mutta se on siltikin vain Oulu-Narvik-rata, Oulun alueelle todella hyödyllinen, muttei hyödytä muuta maata lainkaan. Periaatteessa se voisi mahdollistaa matkustajaliikenteen kannalta yöjunan Oulusta Tukholmaan, ja myös Oulusta rahtiliikenteen Ruotsiin ja Tanskan kautta Keski-Eurooppaan myös, mutta ei mistään etelämpää. Kaikki rahti pitää siirtää Oulussa junasta toiseen, jos tuota yhteyttä haluaa hyödyntää Oulun eteläpuolelta; nythän sen olisi voinut jo tehdä Torniossa, mutta koska se ei ole kannattavaa, ei sitä ole tehty.

Koko Suomen rataverkon raideleveyksien vaihtaminen taas on niin hillittömän kallis ja työläs projekti, että sitä ei kannata tehdä.

Taloudellisesti kannattavinta olisi ollut rakentaa Narvikiin rata meidän raideleveydellämme.
Mie oon miettinut sitä neliraide rataa, olisko se kuitenkin mahdollinen, toisella parilla vois aja sähkövetureilla ja toisella dieselvetureilla. Eihän siinä tarvi kuin erilaiset ratapölkyt joihin raiteet kiinitetään, tosin kuinka hankala on vaihteet sellaiseen rataan tehä.
 
Olisi paljon järkevämpi sijoitus kun Orpon tunnin juna Turkuun. Puolustuksen näkökulmasta ja myös matkustuksen ja tavaraliikenteen osalta hyvä lisä.

Samaa mieltä. Suomi saa tässä onneksi ystävällistä painetta lapatossuun liittolaisilta. Itään meillä piisaa valtateitä, rekipolkuja ja junaratoja. Länteen rataa 0 metriä.

Orpo saa ratansa, saakoon Suomi radan Narvikiin. Molemmat sopivat samaan konkurssiin.
 
En itse ole 1435mm raiteen kannattaja pitkälle Suomeen. Enkö jo linkannut johonkin ketjuun tällä palstalla, että vaihtuvan raideleveyden telejä suunnittellaan esimerkiksi Jämsän Kaipolassa.

Kemi nyt voisi olla kompromissi, että sen verran 1435mm raidetta tulisi koska 1) ei liian pitkä matka 2) DCA-sopimuksen alue 3) Olisi Kemissä jo junilla jo paremmat vaihtoyhteydet Ouluun ja Rovaniemelle, jos Ruotsin Norrtåg junat jatkaisivatkin Haaparannasta Kemiin asti (ei tarttisi ostaa mitään VR:n Oulu-Haaparanta junia erikseen) 4) Kemissä se melko uusi metsäteollisuuden tehdas niin voisi olla, että sinne saataisiin ruotsalaista puuta junalla.

Seuraavaksi taidetaan rata-asioissa odottaa kuinka käy Pori-Haapamäki selvityksen kanssa ja kuinka paljon siinä tuodaan sotilaallisia asioita esille. Kun Poriin (ja Raumalle) pistetty EU:n sotilaallisen puolen rahastosta rahaa niihin ramppeihin satamassa ja Niinisalossa ja Parkanossa on ne DCA-sopimuksen alueet.
 
⭐⭐⭐⭐⭐

– Tiedän, että SACT:llä on kiinnostavia ideoita, miten toiminnassa voisi olla keskiössä innovaatioiden hyödyntäminen. He ovat erityisesti tarkastelleet sitä, miten voisimme käyttää uusia ja nousevia teknologioita.

– Sensoreita tai autonomisia kyvykkyyksiä, Jonson havainnollistaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Lappiin sijoitettavat Nato-joukot saavat aseistuksekseen erilaisia miehittämättömiä asejärjestelmiä ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä

– Mahdollisuus harjoitella erittäin vaativassa ympäristössä, kuten Pohjois-Suomessa tai Pohjois-Ruotsissa, on meille etu, joka lisää Suomen FLF-joukkoon osallistumisen vetovoimaa, Jonson arvioi
 
Viimeksi muokattu:
Naton pääsihteeri Mark Rutten kerrottiin perjantaina suunnittelevan esitystä kaksiosaisesta mallista, jonka avulla Nato-maat voisivat nostaa menonsa lähelle Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimaa viiden prosentin tasoa bruttokansantuotteesta.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran mukaan Suomi saavuttaisi löyhemmän puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvän 1,5 prosentin tavoitteen bkt:stä helposti.

Rutten mallissa tavoite olisi yhteenlasku: 3,5 prosentin puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia löyhemmin puolustautumiseen ja turvallisuuteen liittyviin menoihin.Meidän kannattaisi sisällyttää tuohon 1,5 prosentin osuuteen väestönsuojankustannukset, huoltovarmuusmaksut sekä kyberpuolustuksen menoja muilta hallinnonaloilta. Jos mukaan lasketaan vielä kaikki kriittisen infran suojelukustannukset ja esimerkiksi varalaskeutumispaikkojen rakentaminen ja ylläpito, niin mennään jo varmaan tavoiterajan ylikin, Kopra sanoo.

 
Back
Top