Suomi on erityisasemassa Nato-kumppanuudessa

Natoon pitää liittyä, mutta Walesissa puhutaan "tehostetusta kumppanuudesta". Kun olette niin mahottoman viisaita etelän immeisiä, niin kertokaa nyt tupailtojen pilaamalle kepu-fanaatikolle, mistä on kyse?

Urbaanit räpin pilaamat kaupunkilaiset liberaalit, bodaavat, hyvännäköiset ja pinnalliset boheemit hedonisti-porvarit ihan yhtä kujalla...
 
Viimeksi muokattu:
Sen sijaan EMU oli selkeästi virhe, ja euro on nakertanut suomalaista kilpailukykyä.

Väärin. Yhteisvaluutta ei ole millään tavoin heikentänyt suomalaisten kilpailukykyä. Ainoa asia mikä meiltä on jäänyt puuttumaan on mahdollisuus valuuttamme devalvointiin.

En viitsi ryhtyä luennoimaan sen (siis devalvoinnin) merkityksestä kansallisen valuutta-alueen taloudelliselle kilpailukyvylle. Siinä yhteydessä kun pitäisi huomioida paljon muitakin tekijöitä, kuten pääomahuolto (mm. korkotaso), tuonnin kustannukset (erityisesti raaka-aineet, energia jne), ostovoiman kehitys, vaikutukset kansantalouteen yms. Sanon vaan ettei devalvaatio-talous ole millään tavoin järkevää yhteiskunnan ja/tai kansalaisten kannalta.

Suomen kilpailukyky on edelleenkin kohtuullisen hyvä. Sen hienoinen heikentyminen, suhteessa muihin talousalueemme ja sen ulkopuolisiin maihin, ei ole johtunut eurosta/EMU:sta vaan omista poliittisista päätöksistä sekä työmarkkinoiden sopimuksista jne. Toki siihen on vaikuttanut jonkin verran myös globalisaatiokehitys.
 
Natoon pitää liittyä, mutta Walesissa puhutaan "tehostetusta kumppanuudesta". Kun olette niin mahottoman viisaita etelän immeisiä, niin kertokaa nyt tupailtojen pilaamalle kepu-fanaatikolle, mistä on kyse?

Vaikea sanoa mitä kaikkea se voisi tarkoittaa.

Ajattelisin kuitenkin niin että se tarkoittaisi kaikkien jäsenvaltioiden ja näiden uusien kumppaneiden suurempaa vastuuta yhteisestä puolustusliiton turvallisuustoiminnasta.

- jäsenmaiden tulisi sitoutua ylläpitämään omaa kansallista varustautumista 2 %:in tasolla BKT:sta.
- osallistumaan aktiivisesti uusien keihäsjoukkojen toimintaan.
- EU:n NATO-jäsenmailta (sekä erityiskumppaneilta) myös oman alueellisen (siis EU:n alueen) puolustusvastuun lisäämistä.

Mahdollisesti jotain muutakin?
 
Vaikea sanoa mitä kaikkea se voisi tarkoittaa.

Ajattelisin kuitenkin niin että se tarkoittaisi kaikkien jäsenvaltioiden ja näiden uusien kumppaneiden suurempaa vastuuta yhteisestä puolustusliiton turvallisuustoiminnasta.

- jäsenmaiden tulisi sitoutua ylläpitämään omaa kansallista varustautumista 2 %:in tasolla BKT:sta.
- osallistumaan aktiivisesti uusien keihäsjoukkojen toimintaan.
- EU:n NATO-jäsenmailta (sekä erityiskumppaneilta) myös oman alueellisen (siis EU:n alueen) puolustusvastuun lisäämistä.

Mahdollisesti jotain muutakin?

Mitä ovat Naton "erityiskumppanit"? Koskeeko 5.artikla erityiskumppaneita? Eikös Naton pääherrat ole todenneet selvästi, että jäsenyys on SE juttu? Taas uusi termi: erityiskumppanit.
 
Kannattaako jotkut euroa kritisoivat oikeasti "devalvaatio-taloutta"?
 
Kannattaako jotkut euroa kritisoivat oikeasti "devalvaatio-taloutta"?

Aika näyttää, kumpi lopulta osoittautuu siistimmäksi. Velkahelvettitaloudellakin on varmasti rajansa.

Yritetään pitää euro irti tästä tiiviin sotilaallisesta pohdinnasta.
 
Väärin. Yhteisvaluutta ei ole millään tavoin heikentänyt suomalaisten kilpailukykyä. Ainoa asia mikä meiltä on jäänyt puuttumaan on mahdollisuus valuuttamme devalvointiin.

En viitsi ryhtyä luennoimaan sen (siis devalvoinnin) merkityksestä kansallisen valuutta-alueen taloudelliselle kilpailukyvylle. Siinä yhteydessä kun pitäisi huomioida paljon muitakin tekijöitä, kuten pääomahuolto (mm. korkotaso), tuonnin kustannukset (erityisesti raaka-aineet, energia jne), ostovoiman kehitys, vaikutukset kansantalouteen yms. Sanon vaan ettei devalvaatio-talous ole millään tavoin järkevää yhteiskunnan ja/tai kansalaisten kannalta.

Suomen kilpailukyky on edelleenkin kohtuullisen hyvä. Sen hienoinen heikentyminen, suhteessa muihin talousalueemme ja sen ulkopuolisiin maihin, ei ole johtunut eurosta/EMU:sta vaan omista poliittisista päätöksistä sekä työmarkkinoiden sopimuksista jne. Toki siihen on vaikuttanut jonkin verran myös globalisaatiokehitys.

Mistähän tulee tällainen väärinkäsitys että matala korkotaso on EMUn ansiota? Eipä se Ruotsin ei-emulainen korkotaso ole ollut viimeisen 10 vuoden aikana sen pomppivampi tai korkeampi: tällä hetkellä huitelee samoissa lukemissa. Kaiken logiikan mukaan sitoutuminen euroalueen korkotasoon on huonompi Suomelle, koska ECB ei tietenkään voi ottaa huomioon pelkästään yhden jäsenmaan tilannetta.

Työläisten syyllistäminen kilpailukyvyn heikkoudesta taas on melkoista typeryyttä. Suomessa on länsieurooppalaisittain matalat palkat, ja viime vuodet on vedetty useimmissa paikoissa aikalailla nollalinjaa. Kuinkahan paljon niiden työehtosopimusten sitten pitäisi sitten niissä joustaa? Ja selittääkö joku miten ihmeessä saadaan kuluttajan optimismi ja luottamus nousuun sillä että palkkoja ennestään leikataan?

Se on totta että devalvaatiota kohtaan tunnetaan liikaa nostalgiaa, ihan kuin se olisi joku autuaaksitekevä ihmelääke. Ei tietenkään vaan siinä oli ja on omat haittapuolensa. Mutta kun oma valuuttamme heikkeni, niin siitä oli se etu että myös kotimainen teollisuus muuttui suomalaisen kuluttajan kannalta kilpailukykyisemmäksi. Sen sijaan mitä nyt tapahtuu on se että kuluttajalla on entistä vähemmän varaa ostaa kotimaista, niinpä mennään Lidliin ostamaan halvempia saksalaisia tuotteita. Eli sekin raha valuu sitten pois Suomesta. Devalvaatio ei ollut ihmelääke, mutta se toimi eräänlaisena negatiivisena takaisinkytkentänä joka jossain välissä melkolailla väistämättä torppasi talouden alamäen. Nyt tällaista automaattista suojamekanismia ei enää ole, siksi Suomi köyhtyy itseään ruokkivassa syklissä.
 
Mitä ovat Naton "erityiskumppanit"? Koskeeko 5.artikla erityiskumppaneita? Eikös Naton pääherrat ole todenneet selvästi, että jäsenyys on SE juttu? Taas uusi termi: erityiskumppanit.

Eihän ne turvatakuut (artikla 5.) koske kuin varsinaisia jäseniä..ovenraossa roikkujat saavat tulla toimeen omillaan ja mahdollisesti niillä rippeillä joita yksittäiset NATO-maat mahdollisesti heittelevät almuina. Toki isäntämaasopimus antaa uusia mahdollisuuksia.

Nimitys erikoiskumppani tarkoittaa viestissäni lähinnä Suomea ja Ruotsia jotka allekirjoittivat isäntämaa-sopimuksen NATO:n kanssa. Tämän sopimuksen myötä Suomi astui taas pienen askeleen NATO:n suuntaan...ulkoministeri Tuomiojan (ja muidenkin) on syytä huomioida ettemme ole tehneet samanlaista sopimusta Venäjän kanssa!

Suomelle (ja Ruotsille) isäntämaa-sopimus tarjoaa hieman lisää sotilaallista turvaa maillemme. Varsinkin jos NATO:ssa nähdään asiat niin että Venäjän mahdollinen agressio (jokin uhkaus, aluevaltaus, esim. Gotlanti/Ahvenanmaa) Suomea ja Ruotsia kohtaan tulkitaan kohdistuvan myös Baltian maiden turvallisuuden uhkaksi.

Isäntämaa-sopimuksen myötä olemme käytännössä siinä mielessä NATO:n (erikois)kumppaneita että Suomen ja Ruotsin asevoimien tulee kyetä ylläpitämään sen verran tehokkaasti omaa kalustoa ja puolustuskykyä että kykenemme toimimaan tarvittaessa yhteisissä operaatioissa ns. isäntämaana. Tämä tarkoittanee myös tulevaisuudessa hankittavaksi lisää tarpeellista NATO-yhteensopivaa aseita/kalustoa. Sekä samalla sitä että myös saamme ostaa niitä.

Koska Suomen päättäjät eivät edelleenkään (ainakaan juuri nyt, vaalien edellä) uskalla hakea NATO:n jäsenyyttä niin meille olisi eduksi hakeutua läheisempään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Suomalaiset pääsisivät näin hieman peesailemaan ruotsalaisten takana erilaisissa NATO-yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Meikäläiset kun eivät juurikaan uskalla tehdä päätöksiä ilman Venäjän hyväksyntää. Ruotsalaiset ovat tässä mielessä paljon itsenäisempiä ja voisivat näin toimia myös meidän eduksemme.
 
Erityis ja erityis. Ei niissä PfP-maissa nyt kovin montaa maata ole joilla olisi vähemmän Nato-kytköksiä kuin Suomella. Ehkä tyyliin Irlanti, Venäjä ja Valko-Venäjä. Jihuu, olemme Natolle erityisasemassa noihin maihin verrattuna...nyt Suomi pääsee yhteistyössä samalle asteelle Sveitsin, Itävallan ja Ukrainan kanssa, mutta on edelleen huonompi kuin tunnetut Naton avainpartnerit Moldova, Georgia tai Armenia.
 
Erityis ja erityis. Ei niissä PfP-maissa nyt kovin montaa maata ole joilla olisi vähemmän Nato-kytköksiä kuin Suomella. Ehkä tyyliin Irlanti, Venäjä ja Valko-Venäjä. Jihuu, olemme Natolle erityisasemassa noihin maihin verrattuna...nyt Suomi pääsee yhteistyössä samalle asteelle Sveitsin, Itävallan ja Ukrainan kanssa, mutta on edelleen huonompi kuin tunnetut Naton avainpartnerit Moldova, Georgia tai Armenia.
Asiaa voidaan ajatella monella tavalla. Se on kuitenkin hyvää kehitystä että meillä on NATO:n suhteen isäntämaasopimus, muttei minkäänlaista sopimusta Venäjän kanssa. Vielä pari vuosikymmentä sitten sopimukset olivat juuri päinvastoin. Suomi on nykyään tärkeänä osana Eurooppaa eikä, kuten aiemmin, osana Venäjän etupiiriä.
 
Asiaa voidaan ajatella monella tavalla. Se on kuitenkin hyvää kehitystä että meillä on NATO:n suhteen isäntämaasopimus, muttei minkäänlaista sopimusta Venäjän kanssa. Vielä pari vuosikymmentä sitten sopimukset olivat juuri päinvastoin. Suomi on nykyään tärkeänä osana Eurooppaa eikä, kuten aiemmin, osana Venäjän etupiiriä.

On tosiaan hyvä muistaa, että olimme 90-luvulle saakka vuosikymmeniä sotilasliitossa itänaapurin kanssa. Tuo on valitettavasti samanlainen tabu, kuin suhteet Saksaan toisen maailmanväännön aikaan, eikä asioista näiltäkään osin voida puhua oikeilla nimillä. On paskapuhetta väittää, että olemme pärjänneet sodanjälkeisenä aikana Neukkulan hyvin juuri sitoutumattomuuden takia. Olemme ulkoa katsoen olleet ryssän pikku puudeli. Olosuhteiden pakosta toki, ja koko ajan oma tila maksimoiden, mutta se ei muuta perusasetelmaa muuksi.
 
Isäntämaasopimuksen allekirjoittaneet Pohjoismaat Suomi ja Ruotsi voivat vaeltaa viikon sisällä Natoon, jos näin tekevät.


Two other Nordic nations - Finland and Sweden - at the Nato summit signed a “host nation status” agreement which allows Nato troops to deploy on their territory in future.

Neither has joined Nato because Finland is wary of antagonising Russia, but both have worked on Nato “inter-operability” for several years.

Asked by EUobserver if Rasmussen’s mention of late-2015 means no new members until that time, the Nato official said “unless of course Finland or Sweden opt to join … if they do, they would walk in within a week”.
http://euobserver.com/defence/125490#.VAvo2C3IieE.facebook
 
Eikö tuo isäntamaasopimus ole kuin vähän toisenlainen YYA-sopimus toisen blokin kanssa? ;)

Joku voisi tuollaisia yhtäläisyyksiä löytää. Taitaa Suomi olla ollut vuoden 1940 ja 1991 välissä jatkuvasti jonkun kanssa liitossa jos 45-48 lasketaan mukaan ja taas aika lujasti 2000-luvulla.
Eli se liittoutumattomuus on ollut aika pientä koko itsenäisyyden ajan vaikka siitä kovasti on puhuttu.
 
Joku voisi tuollaisia yhtäläisyyksiä löytää. Taitaa Suomi olla ollut vuoden 1940 ja 1991 välissä jatkuvasti jonkun kanssa liitossa jos 45-48 lasketaan mukaan ja taas aika lujasti 2000-luvulla.
Eli se liittoutumattomuus on ollut aika pientä koko itsenäisyyden ajan vaikka siitä kovasti on puhuttu.

Juuri näin se on.
YYA-aikaan Suomen johto halusi kovasti tuoda esille että olemme puolueeton maa.
 
Viikon sisällä? Mitäköhän tuokin tarkoittaa? Viikon sisällä turvatakuut vai NATO joukkoja paikan päällä huolehtimassa ettei Putin saa hassuja ajatuksia?
 
Back
Top