skärdis
Greatest Leader
Älä viitsi, iso mies ja puheet kuin pahkasikaa lukevalla alakoululaisella.
Suomi on erityisasemassa Nato-kumppanuudessa
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
Älä viitsi, iso mies ja puheet kuin pahkasikaa lukevalla alakoululaisella.
reservin esikuntaupseeri
Kapteeni
Vaikka tuo onkin rankasti offia, ja jos ei sopivaa säiettä tolle löydy - niin voisitko avata sille ihan oman keskustelunsa? Aihe on varmasti monen mielestä kiinnostava ja tärkeä. Ilmeisesti tiedät detaljeja tuosta luonnoksesta?
fulcrum
Greatest Leader
Niin, aika usein sinulle tuntuu käyvän noin että asiapuheet loppuu ja siirrytään ad hominemiin. Miksi lienee. Itselläni ei ole koskaan ollut sellaiseen tarvetta.
Onhan näitä yhteenvetoja jo ollut, mutta laitetaan vielä yksi! Olisi suotavaa, että ne jotka vastustavat Naton jäsenyyttä tekevät sen rehellisin argumentein.
Ulkomaat 4.9.2014 klo 6:22 | päivitetty 4.9.2014 klo 8:34
Suomi Natossa – tätä se käytännössä tarkoittaisi
Jos Suomi olisi Naton jäsen, tulisiko Suomeen puolustusliiton tukikohta? Voisiko oma poikani joutua ulkomaille sotaan? Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula vastasi näihin ja muihin yleisöä askarruttaneisiin käytännön kysymyksiin Suomen ja Naton suhteesta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Mitä Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa käytännössä tarkoittaisi? Yle Uutiset lupasi etsiä vastauksen yleisön kymmeneen konkreettiseen kysymykseen Suomen ja Naton suhteesta. Kysymyksiä kertyi pitkälti yli toistasataa.
Toimituksen valitsemaan kymmeneen kysymykseen vastasi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula, jonka erikoisalueena on EU, YK ja Naton turvallisuuspolitiikka.
1. Mitkä olisivat Suomen oikeudet ja vastuut Natossa? Voiko niistä neuvotella?
Keskeisin jäsenmaan velvollisuus on Naton peruskirjan viides artikla eli osallistuminen Naton yhteiseen puolustukseen. Se sitoo Nato-maat auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa. Samalla se on myös oikeus saada apua muilta jäsenmailta.
Toisaalta Naton jäseneksi pyrkivä maa voi neuvotella omaan jäsenyyteensä erityisiä ehtoja. Jos Suomi hakisi jäsenyyttä, voisi se edellyttää Natolta konkreettista suunnitelmaa Suomen puolustamiseksi.
2. Onko Naton yhteydessä mainittu jäsenmaiden sotilasmenojen taso (2,0% BKT:sta) vaatimus vai suositus?
Natolla ei ole oikeutta määrätä, miten jäsenmaa järjestää puolustuksensa tai miten paljon se käyttää puolustukseensa rahaa.
Tällä hetkellä Nato suosittelee sotilasmenojen suuruudeksi kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Useimmissa Nato-maissa sotilasmenot eivät ylitä tätä rajaa, kuten ei Suomessakaan tällä hetkellä. Yhdysvalloissa ja Virossa tämä kahden prosentin raja ylittyy.
3. Saako Nato käyttää Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa nyt voimaan tulevan isäntämaa-sopimuksen perusteella?
Isäntämaa-sopimuksessa Nato ei saa käyttää Suomen aluetta ilman Suomen hallituksen lupaa. Sopimuksesta ei koidu mitään automaattista velvoitetta Suomelle, muttei myöskään Natolle.
Sopimus edellyttää molemmilta osapuolilta ensin yksimielistä päätöstä siitä, että isäntämaa-palvelua tarvittaisiin. Käytännössä Suomen hallitus päättäisi tapauskohtaisesti siitä, pyydettäisiinkö Nato-maita Suomeen ja miten heitä täällä tuettaisiin tai ylläpidettäisiin.
4. Jos Suomi on jäsen, sijoitettaisiinko alueellemme Nato-joukkoja? Mitä ne täällä käytännössä tekisivät?
Natolla ei ole oikeutta tuoda joukkoja tai rakentaa tukikohtaa Suomen maaperälle, ellei Suomi sitä itse haluaisi tai tavoittelisi. Jos Suomessa olisi Naton tukikohta, sen joukot eivät saisi tehdä mitään, mitä Suomen hallitus ei sallisi.
Useimmissa Nato-maissa ei ole minkäänlaisia Naton tukikohtia. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola kuitenkin haluavat Nato-joukkoja maaperälleen, koska kokevat niiden lisäävän turvallisuutta.
Esimerkiksi Latvian ja Italian Nato-lentotukikohtien joukot harjoittavat päivätöikseen partiolentotoimintaa, aluevalvontaa ja pitävät yllä tilannekuvaa. Mahdollisilla Naton maajoukoilla Suomessa olisi hyvin samankaltaisia harjoituksia, joita Suomen varuskunnissa järjestetään joka päivä.
5. Kuka komentaisi Suomen joukkoja sodan sattuessa, Naton joukkojen komentaja vai suomalainen kenraali?
Suomalainen kenraali johtaisi suomalaisia joukkoja. Naton tehtävänä olisi jäsenvaltioiden toiminnan yhteensovittaminen ja koordinointi.
Natolla ei ole määräysvaltaa yksittäisten valtioiden tekemisiin. Toiminta on aina kansallisissa käsissä myöskin sodanajan tilanteessa.
Mikäli Nato-maat lähettäisivät Suomeen omia joukkojaan, näitä sotilaita johtaisivat joukkojen omat kansalliset komentajat.
6. Onko Natolla olemassa yhteinen ohjusvarasto, josta Suomi voisi saada ilmataisteluohjuksia sodan sattuessa?
Natolla ei ole yhteistä ohjusvarastoa tai muutakaan asearsenaalia. Pikemminkin Nato-maat laskevat sen varaan, että ne saavat toisilta mailta ohjuksia ja muuta sotatekniikkaa näiden asevarastoista.
Nato omistaa itse vähän sotilaallista välineistöä. Melkeinpä kaikki ohjukset, aseet, ammukset ja tankit ovat jäsenvaltioiden omistamia. Yksi poikkeus ovat suuret ja kalliit AWACS-tutkakoneet, jotka liitelevät Nato-maiden yllä tai lähiympäristössä tuottamassa tilannekuvaa.
7. Voiko ainut poikani joutua sotimaan ulkomaille?
Jos hän on ammattisotilas ja hakeutunut Nato-joukkoihin omasta tahdostaan, hän saattaa joutua sotimaan Suomen ulkopuolelle. Tämä ei koske varusmiehiä tai reserviläisiä.
Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteen varata osa omista puolustusvoimista jonkun toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.
Nato-hakemuksessaan Suomi neuvottelisi joukkojen koosta. Mahdollisena määränä pidetään prikaatin vahvuista osastoa eli noin 5 000 sotilaan kokoista joukkoa.
8. Kuinka nopeasti Natoon voisi päästä? Pitääkö asiasta järjestää kansanäänestys?
Nato ei vaadi kansanäänestystä, mutta jäsenyyden kannatuksen pitää olla peruskirjan mukaan "merkittävää" jäseneksi hakevassa maassa. Se ei ota kantaa, millä tavalla kansan tuki mitataan.
Hakuprosessissa menee pari vuotta. Jos jäsenehdokas on hankala tapaus, voi mennä pidempäänkin.
Suomen ja Ruotsin kohdalla voidaan puhua realistisesti noin kahdesta vuodesta – siis sen jälkeen, kun mahdolliset kansanäänestykset on suoritettu ja hakemukselle näytetään vihreää valoa.
9. Mikä on Yhdysvaltain rooli Euroopan turvallisuuspolitiikassa?
Osa Nato-maista – kuten Viro ja Puola – kokee, että Yhdysvallat on Naton sisällä se perimmäinen turvan tarjoaja.
Amerikkalaiset ovat kuitenkin patistaneet eurooppalaisia Nato-maita huolehtimaan turvallisuudestaan lähialueillaan. Tämä on aiheuttanut orpoa oloa eurooppalaisissa jäsenmaissa.
Ukrainan kriisissä Yhdysvallat on kuitenkin vakuuttanut sitoutumistaan Naton yhteiseen puolustukseen. Pidemmällä aikavälillä on suuntausta eurooppalaislähtöisempään puolustukseen.
10. Olisiko EU:n mahdollista liittyä unionina Natoon?
Asia on ollut usein esillä, sillä järjestöjen katsotaan tekevät päällekkäisiä asioita, ja 95 prosenttia EU-maiden kansalaisista elää Nato-maissa.
Yksi selvimmistä esteistä kahden järjestön yhteensulautumiselle on Kyprosen ja Turkin riita:
Kypros EU:n jäsenenä ei hyväksy, että Turkki EU:n ulkopuolisena Nato-maana osallistuisi unionin turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin. Naton jäsen Turkki taas sanoo, etteivät Naton käytäville pääse sellaiset EU-maat, jotka eivät ole Naton jäseniä – kuten Kypros.
Myös Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikka aiheuttaa varauksia järjestöjen yhteensulautumiselle.
Ulkomaat 4.9.2014 klo 6:22 | päivitetty 4.9.2014 klo 8:34
Suomi Natossa – tätä se käytännössä tarkoittaisi
Jos Suomi olisi Naton jäsen, tulisiko Suomeen puolustusliiton tukikohta? Voisiko oma poikani joutua ulkomaille sotaan? Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula vastasi näihin ja muihin yleisöä askarruttaneisiin käytännön kysymyksiin Suomen ja Naton suhteesta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Mitä Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa käytännössä tarkoittaisi? Yle Uutiset lupasi etsiä vastauksen yleisön kymmeneen konkreettiseen kysymykseen Suomen ja Naton suhteesta. Kysymyksiä kertyi pitkälti yli toistasataa.
Toimituksen valitsemaan kymmeneen kysymykseen vastasi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula, jonka erikoisalueena on EU, YK ja Naton turvallisuuspolitiikka.
1. Mitkä olisivat Suomen oikeudet ja vastuut Natossa? Voiko niistä neuvotella?
Keskeisin jäsenmaan velvollisuus on Naton peruskirjan viides artikla eli osallistuminen Naton yhteiseen puolustukseen. Se sitoo Nato-maat auttamaan toisiaan mahdollisessa hyökkäystilanteessa. Samalla se on myös oikeus saada apua muilta jäsenmailta.
Toisaalta Naton jäseneksi pyrkivä maa voi neuvotella omaan jäsenyyteensä erityisiä ehtoja. Jos Suomi hakisi jäsenyyttä, voisi se edellyttää Natolta konkreettista suunnitelmaa Suomen puolustamiseksi.
2. Onko Naton yhteydessä mainittu jäsenmaiden sotilasmenojen taso (2,0% BKT:sta) vaatimus vai suositus?
Natolla ei ole oikeutta määrätä, miten jäsenmaa järjestää puolustuksensa tai miten paljon se käyttää puolustukseensa rahaa.
Tällä hetkellä Nato suosittelee sotilasmenojen suuruudeksi kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Useimmissa Nato-maissa sotilasmenot eivät ylitä tätä rajaa, kuten ei Suomessakaan tällä hetkellä. Yhdysvalloissa ja Virossa tämä kahden prosentin raja ylittyy.
3. Saako Nato käyttää Suomen maa-, vesi- ja ilmatilaa nyt voimaan tulevan isäntämaa-sopimuksen perusteella?
Isäntämaa-sopimuksessa Nato ei saa käyttää Suomen aluetta ilman Suomen hallituksen lupaa. Sopimuksesta ei koidu mitään automaattista velvoitetta Suomelle, muttei myöskään Natolle.
Sopimus edellyttää molemmilta osapuolilta ensin yksimielistä päätöstä siitä, että isäntämaa-palvelua tarvittaisiin. Käytännössä Suomen hallitus päättäisi tapauskohtaisesti siitä, pyydettäisiinkö Nato-maita Suomeen ja miten heitä täällä tuettaisiin tai ylläpidettäisiin.
4. Jos Suomi on jäsen, sijoitettaisiinko alueellemme Nato-joukkoja? Mitä ne täällä käytännössä tekisivät?
Natolla ei ole oikeutta tuoda joukkoja tai rakentaa tukikohtaa Suomen maaperälle, ellei Suomi sitä itse haluaisi tai tavoittelisi. Jos Suomessa olisi Naton tukikohta, sen joukot eivät saisi tehdä mitään, mitä Suomen hallitus ei sallisi.
Useimmissa Nato-maissa ei ole minkäänlaisia Naton tukikohtia. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola kuitenkin haluavat Nato-joukkoja maaperälleen, koska kokevat niiden lisäävän turvallisuutta.
Esimerkiksi Latvian ja Italian Nato-lentotukikohtien joukot harjoittavat päivätöikseen partiolentotoimintaa, aluevalvontaa ja pitävät yllä tilannekuvaa. Mahdollisilla Naton maajoukoilla Suomessa olisi hyvin samankaltaisia harjoituksia, joita Suomen varuskunnissa järjestetään joka päivä.
5. Kuka komentaisi Suomen joukkoja sodan sattuessa, Naton joukkojen komentaja vai suomalainen kenraali?
Suomalainen kenraali johtaisi suomalaisia joukkoja. Naton tehtävänä olisi jäsenvaltioiden toiminnan yhteensovittaminen ja koordinointi.
Natolla ei ole määräysvaltaa yksittäisten valtioiden tekemisiin. Toiminta on aina kansallisissa käsissä myöskin sodanajan tilanteessa.
Mikäli Nato-maat lähettäisivät Suomeen omia joukkojaan, näitä sotilaita johtaisivat joukkojen omat kansalliset komentajat.
6. Onko Natolla olemassa yhteinen ohjusvarasto, josta Suomi voisi saada ilmataisteluohjuksia sodan sattuessa?
Natolla ei ole yhteistä ohjusvarastoa tai muutakaan asearsenaalia. Pikemminkin Nato-maat laskevat sen varaan, että ne saavat toisilta mailta ohjuksia ja muuta sotatekniikkaa näiden asevarastoista.
Nato omistaa itse vähän sotilaallista välineistöä. Melkeinpä kaikki ohjukset, aseet, ammukset ja tankit ovat jäsenvaltioiden omistamia. Yksi poikkeus ovat suuret ja kalliit AWACS-tutkakoneet, jotka liitelevät Nato-maiden yllä tai lähiympäristössä tuottamassa tilannekuvaa.
7. Voiko ainut poikani joutua sotimaan ulkomaille?
Jos hän on ammattisotilas ja hakeutunut Nato-joukkoihin omasta tahdostaan, hän saattaa joutua sotimaan Suomen ulkopuolelle. Tämä ei koske varusmiehiä tai reserviläisiä.
Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteen varata osa omista puolustusvoimista jonkun toisen Nato-maan mahdolliseen puolustamiseen.
Nato-hakemuksessaan Suomi neuvottelisi joukkojen koosta. Mahdollisena määränä pidetään prikaatin vahvuista osastoa eli noin 5 000 sotilaan kokoista joukkoa.
8. Kuinka nopeasti Natoon voisi päästä? Pitääkö asiasta järjestää kansanäänestys?
Nato ei vaadi kansanäänestystä, mutta jäsenyyden kannatuksen pitää olla peruskirjan mukaan "merkittävää" jäseneksi hakevassa maassa. Se ei ota kantaa, millä tavalla kansan tuki mitataan.
Hakuprosessissa menee pari vuotta. Jos jäsenehdokas on hankala tapaus, voi mennä pidempäänkin.
Suomen ja Ruotsin kohdalla voidaan puhua realistisesti noin kahdesta vuodesta – siis sen jälkeen, kun mahdolliset kansanäänestykset on suoritettu ja hakemukselle näytetään vihreää valoa.
9. Mikä on Yhdysvaltain rooli Euroopan turvallisuuspolitiikassa?
Osa Nato-maista – kuten Viro ja Puola – kokee, että Yhdysvallat on Naton sisällä se perimmäinen turvan tarjoaja.
Amerikkalaiset ovat kuitenkin patistaneet eurooppalaisia Nato-maita huolehtimaan turvallisuudestaan lähialueillaan. Tämä on aiheuttanut orpoa oloa eurooppalaisissa jäsenmaissa.
Ukrainan kriisissä Yhdysvallat on kuitenkin vakuuttanut sitoutumistaan Naton yhteiseen puolustukseen. Pidemmällä aikavälillä on suuntausta eurooppalaislähtöisempään puolustukseen.
10. Olisiko EU:n mahdollista liittyä unionina Natoon?
Asia on ollut usein esillä, sillä järjestöjen katsotaan tekevät päällekkäisiä asioita, ja 95 prosenttia EU-maiden kansalaisista elää Nato-maissa.
Yksi selvimmistä esteistä kahden järjestön yhteensulautumiselle on Kyprosen ja Turkin riita:
Kypros EU:n jäsenenä ei hyväksy, että Turkki EU:n ulkopuolisena Nato-maana osallistuisi unionin turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin. Naton jäsen Turkki taas sanoo, etteivät Naton käytäville pääse sellaiset EU-maat, jotka eivät ole Naton jäseniä – kuten Kypros.
Myös Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikka aiheuttaa varauksia järjestöjen yhteensulautumiselle.
crane
Ylipäällikkö
EU:sta eroamiseen on tosiaan perussopimuksessa pykälä, EMUsta sen sijaan ei ole. Tällä on mm. perusteltu sitä miksemme voisi ottaa markkaa takaisin, tai miksi Kreikka ei lähde eurosta - EMUsta ei voi erota.
Tässä mielessä EMU eroaa Neuvostoliitosta, josta sai erota, mitä oikeutta kaikki neuvostotasavallat sitten käyttivätkin
No ja paskapuhetta! Kyllä eurovaluutasta voi irtaantua jos halua on, mutta ei se kannata. Euro kuin myös EU on ollut kaikenkaikkiaan helvetin hyvä juttu Suomelle. Siitä ei voi kiistellä. Ok tuettiin vähän Kreikkaa ja Portugalia ym, mutta pitkällä tähtäimellä se on takuuvarmasti hyvä sijoitus. Ei tällaisia asioita voi tarkastella kvartaalimitalla, näitä pitää tarkastella sanotaanko vaikka 10v sykleinä.
Pikemminkin se on ollut hyvä juttu osalle suomalaisista. Osa taas on kärsinyt.
crane
Ylipäällikkö
Miten? Mikäli viittaat globalisaation myötä hävinneisiin työpaikkoihin, niin ne olisi hävinny muutenkin. Maailma muuttuu, ei Suomi voi olla oma saareke mihin maailman muutokset ei vaikuta.
skärdis
Greatest Leader
Mikäpä se kaikkia yhtä hyvin tai huonosti palvelisi?
Eikä kyse ole edes mistään uudesta EU-aikakauden asiasta. Satavuotta sitten tervaporvarit kärsivät pahasti teräslaivojen tulosta, mutta telakoiden rautakourat hyötyivät. Sentraalisantrat jäivät työttömiksi puhelinkeskusten automatisoituessa, mutta samalla luotiin pohja matkapuhelimille. jne.
Ei globalisaatio ja talouden murros ole mihinkään päättynyt, ja se tulee päälle EMU-jäsenyydestä riippumatta.
aj77
Greatest Leader
En usko Eurovaluuuttaan .Näin opetetaan myös tulevia Suomen kauppatieteiden maistereita. Eräs professori laskettaa oppilaillaan miksi Euro ei voi toimia.Vuodesta toiseen uudet kurssit oppivat ja sitten valmistuvat tähän kuplaan. Hyväksyvätkin sen vielä.Naureskelevat sille. .
Näin tavallisen tallaajan osaaminen ja ymmärrys ei riitä tuosta väittelemään. Se onkin se Euron vahvuus. Aina löytyy joku "akateemikko" joka selittelee kuinka Euro nyt on hyvä suomelle vaikka kaikki merkit puhuvat vastaan. Ainakin Eurovaluutasta ulos jättäytyneet maat on pärjännyt ihan hyvin.
skärdis
Greatest Leader
Kyllä, mutta iso osa eurovaluutassa mukanakin olevista pärjää yhtä hyvin.
En ole valuuttaunionin vankkumaton kannattaja - en tosin vastustajakaan. Ei riitä kyvyt luomaan edes itseäni vakuuttavia perusteluita kumpaankaan suuntaan. Sitä vastoin olen ehdottomasti EU:n ja NATO:n kannattaja.
Erilaisten professorien profetioita on nähty ennenkin. 80-luvulla eräs metsätalouden professori (oisko ollunna Lähde nimeltään) vakuutti happosateiden tuhoavan Suomen metsät vuoteen 1995 mennessä niin, että koko metsätalous joudutaan ajamaan alas. Ei tainnut mennä ihan nappiin sekään ennuste, vaikka kuinka tiedemies sellaista esittikin.. Tohtori Paavo Väyrynen ilmoitti tiedemiehen roolissaan Neuvostoliiton olevan ikuinen, vaikka kaatuminen oli aivan nurkan takana.
crane
Ylipäällikkö
Eräs valtiotieteen tohtorihan ennusti 80-luvun lopulla Neuvostoliiton olevan ikuinen, kuinkas sitten kävikään. Kyllähän näitä ennustuksia on, mutta toteutuuko ne se on aiiiiivan eri asia.
Edit, on vissiin aivot happivajeessa reenin jälkeen, justhan Skärdis yllä mainitsi aisasta
Euro kyllä voi toimia, mutta on eri asia halutaanko sille luoda toimivat olosuhteet (minä en halua): http://www.libera.fi/fi/blogi/voiko-rahaliitto-toimia-ilman-poliittista-unionia/
Juu, se on riemukas veto aseenomistajille tai siksi havitteleville. Ymmärtääkseni Suomen osuus on jo pitkälti paketissa, eli olemme valmiita kuin partiopojat toteuttamaan Euroopan fantasioita.
skärdis
Greatest Leader
Mahdollista kai sekin, mutta siinä se (läntisen) järjestelmän pointti juuri onkin eli olosuhdemuutoksiin kyetään reagoimaan ja suuntaa muuttamaan.
Jos palataan maanpuolustusaiheeseen, niin tälläkin palstalla moni on ennustanut, ettei NATO:sta ole enää mihinkään ja ainakaan Baltian eteen NATO ei laittaisi tikkua ristiin. Todellisuudessa NATO on näyttänyt reagointi- ja uusiutumiskykynsä hyvinkin nopeasti ja Baltiaan on jo nyt sijoitettu voimavaroja ja tulevaisuudessa tullaan sijoittamaan enemmän. Myöskään USA:n presidentti ei ole jättänyt epäselväksi sitä, mitä NATO tekee ja takaa. Jos edes vuosi sitten olisi tällaista ennustettu, niin sitä olisi pidetty vähintäänkin erikoisena, kun NATO:n väitettiin olevan syvässä ellei ikuiasessa rauhantilamoodissa. Samoin valuuttaunionia on puolustettu toimilla, jotka vielä muutama vuosi sitten olisivat kuulostaneet uskomattomilta.
Oma lukunsa on tietysti Suomi, jossa samaan aikaan ei ole päästy edes vielä yksimielisyyteen, että tohtiiko hallitus käyttää sota-sanaa Ukrainan tilanteesta.
Tuo tilanteisiin reagoimisen kyky on merkittävä osa läntistä demokratiaa ja tekee siitä maailman valtiaan. Kaikenmaailman suunnittelutaloudet ja poliisivaltiot jäävät viisivuotissuunnitelmiensa ja diktaattoreidensa oikkujen vangiksi ja kuilu länteen kasvaa kasvamistaan. Samoin on käynyt jo vuosisatojen ajan islamistiselle maailmalle. Kun keskitytään vääräuskoisten mestaamiseen ja mekkaan päin kumartamiseen, niin ei sieltä nousta maailmanvaltiaiksi. Edes ökyrikkaat öljymaat eivät ole siihen kyenneet.
Eikä siihen tule kykenemään venäläinen poliisivaltiokaan. Näin ennustan, vaikka en ehdottomista ennustuksista em. syistä johtuen perustakaan.
fulcrum
Greatest Leader
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/09/09/eu-eurosta-ei-voi-erota/201112772/12
Eroaminen tai erottaminen Euroopan valuuttaunionista Emusta ei ole Lissabonin sopimuksen mukaan juridisesti mahdollista, sanoo Euroopan komission tiedottaja Amadeu Altafaj.
Siitä olen samaa mieltä että EU on ollut Suomelle hyväksi, kun kaikki credit ja debit pannaan yhteen - huonoja puolia on ollut, mutta on hyviäkin. Tässä suhteessa olen nuoruuden kantojani joutunut tarkastelemaan. Sen sijaan EMU oli selkeästi virhe, ja euro on nakertanut suomalaista kilpailukykyä.
Kertokaas nyt, varsinkin intomielisimmät Naton kannattajat, miksi Haglund rkp. ottaa framille Nato-kokouksessa "tehostetun kumppanuuden"? Kertokaa nyt epätietoiselle, miksi Haggis puhuu Suomessa yhtä ja ison maailman kokouksessa vähän toista? Väkisin hiipii mieleen, että ihan kaikkea ei taideta nytkään suomalaiskansalle kertoa.
Natoon pitää liittyä, mutta Walesissa puhutaan "tehostetusta kumppanuudesta". Kun olette niin mahottoman viisaita etelän immeisiä, niin kertokaa nyt tupailtojen pilaamalle kepu-fanaatikolle, mistä on kyse?
Natoon pitää liittyä, mutta Walesissa puhutaan "tehostetusta kumppanuudesta". Kun olette niin mahottoman viisaita etelän immeisiä, niin kertokaa nyt tupailtojen pilaamalle kepu-fanaatikolle, mistä on kyse?
jurppi
Ylipäällikkö
Ei ole kukaan kärsinyt. Euro on ollut kaikille suomalaisille erittäin hyvä juttu!
Pitkäaikaisesti matala ja stabiili korkotaso on suosinut suomalaisia. Eikä devalvaatiot ole syöneet kaikkein pienimmillä tuloilla elävien kansalaisten ostovoimaa. Kuten markka-aikaan tapahtui.
Suomen valtion velan kasvattaminen reiluun 100 miljardiin (alle 50 miljardin tasosta) on yksinomaan kahden viimeisen hallituksemme aiheuttama. Täydellisesti omien poliitikkojemme päätöksiä. Samoin kuin julkisen hallinnon kasvattaminen nykyiselle kestämättömälle tasolle (jo yli 60 % BKT:sta). Toki nämä asiat liittyvät toisiinsa - hallintoa ja turhaa byrokratiaa on kasvatettu velkarahalla.