Kun kieliriidoista keskustelu näköjään jatkuu, niin heitetäänpä nyt pari senttiä tähän aiheeseen noin muutoinkin.
Aikaisempi kommenttini koski lähinnä
@PSS :n ehdotuksen toteutuskelpoisuutta sen kannalta, että maassa on ruotsinkielinen joukko-osasto. Tuohan ei millään muotoa edellytä, että henkilöstö olisi itse syntyperäisiä ruotsinkielisiä. Onhan Ranskan muukalaislegioonassakin luoja ties mitä kieliä ja kansallisuuksia, lähinnä päällystö puhuu ranskaa äidinkielenään.
Äskeinen ei tarkoita, etteikö asiaan liittyisi ongelmia. Mm. kansalaisten yhdenvertaisuus on koetuksella, jos ruotsinkielinen joukko-osasto, Norra Karelens Brigad, on mahdollisimman kaukana ruotsinkielisten asuttamilta rannikkoseuduilta. Toki Dragsvikiin on matkaa Pohjanmaaltakin, että sikäli pitkät etäisyydet eivät ole uusia asia. Tasapuolisuuden nimissä arvioisin kuitenkin, että suomenkielisetkin varusmiehet pitäisi lähettää palvelemaan mahdollisimman kauas kotiseudultaan, ja onko siinä sitten mitään järkeä, että Kaartissa koulutetaan sodankyläläisistä kaupunkijääkäreitä ja stadilaisista leivotaan arktisen sodankäynnin erikoisasiantuntijoita...
Suurempi kysymys kuitenkin on, miksei ruotsin asemaa Suomessa saa kyseenalaistaa? Heti vedetään tässäkin nationalismin kehdossa esiin natsikortit, vaikka aniharva lienee sitä mieltä, että kaikki vähintään virkamiesruotsin verran kieltä osaavat pitäisi kyydittää Tornioon...
En pidä hyvänä perusteluna keskustelun vaientamiselle, että näin on aina ollut. Perustuslain yli kävellään kerta toisensa jälkeen, ajanmukaistaminen kielikysymyksen osalta ei ole sen kummallisempaa kuin ajanmukaistaminen vaikkapa presidentin valtaoikeuksien tai yksityisyyden suojan osalta.
Voi myös kysyä, missä on vastavuoroisuus? Ruotsissa asuu n. 220 000 äidinkielen tasoisesti suomea puhuvaa
ruotsinsuomalaista, manner-Suomessa taas n. 260 000
suomenruotsalaista. Tokikaan en odota, että suomesta tulisi Ruotsissa "toinen kotimainen". Se asema kun pitäisi siinä tapauksessa
myöntää pian arabiallekin...
Sen sijaan kysyn, pitääkö
Kirvessyrjän terveyskeskuksen palvella myös ruotsiksi? Paikkakunnalla ei ole vakinaista ruotsinkielistä asutusta ja kesäasukkaista kolme on ruotsinkielisiä. Entä onko mitään järkeä, että Kirvessyrjän peruskoulussa opetetaan pakkoruotsia lapsille, joista 90 prosentilla ei ole siihen minkäänlaista motivaatiota ja lopuillekin se tarjoaa lähinnä mahdollisuuden poimia helppoja kymppejä kokeista?
Kyse ei ole mistään ääriajattelusta, sillä
enemmistö (97) selväsanaisesti vaalikoneessa vastanneista vastuullisista poliitikoista kannatti pakkoruotsista luopumista. Ei kukaan täyspäinen ole pakkosuomalaistamassa Hankoa tai Kristiinankaupunkia, harva edes Helsinkiä.
Muutokset eivät toki ole helppoja ja vauriot ulkosuhteille tulee pitää mahdollisimman vähäisinä. Tarjolla on kuitenkin melkoinen taloudellinen potentiaali, jos täällä aletaan opetella ruotsin sijaan jotakin vientikelpoisempaa kieltä.