Ruotsi haluaa myydä Suomelle Jas Gripen E monitoimihävittäjiä. Saab @Linus Svensson
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön avoin syventäminen alkoi vuoden 2015 alussa. Edellisenä vuonna Venäjä oli vallannut Krimin ja osallistui sotatoimiin, jotka jatkuvat yhä Itä-Ukrainassa.
Nyt viisi vuotta myöhemmin Suomen ja Ruotsin tiivis puolustusyhteistyö on vakiintunut osaksi Suomen puolustuspalettia, johon kuuluu uskottavan oman puolustuksen ohella myös puolustusyhteistyö Yhdysvaltain, Britannian ja EU:n kanssa.
Tiivistyneen Suomi–Ruotsi-yhteistyön seurauksena viime vuonna hyväksyttiin muun muassa yhteisymmärryspöytäkirja, jossa todettiin halu luoda valmius yhteisille sotilaallisille toimille ja operaatioille kaikissa tilanteissa.
Lauantaina puolustusministerit
Antti Kaikkonen (kesk) ja
Peter Hultqvist (sd) julkaisivat yhteiskirjoituksen (LM, DN 14.12.), jossa he totesivat Suomen ja Ruotsin määrittävän yhteistyötoimet myös kriisiolojen, ja myös sodan varalle.
Suomi ja Ruotsi haluavat parantaa muun muassa yhteistä tilannekuva-analyysiä, puolustusvoimien operatiivista vaikuttavuutta, alueellista valvontaa ja kriisinhallintaoperaatioiden koordinointia. Tarkoitus on myös käydä läpi tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yhteiset kriisiajan operaatiot olisivat mahdollisia.
Suomi ja Ruotsi myös harjoittelevat paljon yhdessä. Niissä harjoituksissa varaudutaan uhkiin ja katsotaan, mitä pitää parantaa. Esimerkiksi marraskuun harjoituksessa Suomi ja Ruotsi simuloivat yhteistä poliittista päätöksentekoa kriisitilanteessa.
Ruotsissa järjestetään ensi keväänä iso Aurora 20 -harjoitus, johon Suomi osallistuu noin 2 000 sotilaalla. Seuraavana vuonna Suomessa järjestetään pääsotaharjoituksen yhteydessä kansainvälinen Arctic Lock 21 -harjoitus, johon osallistuu yli 13 000 sotilasta. Harjoituksen tarkoituksena on testata kansainvälisen avun vastaanottamista ja yhteistoimintakykyä.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistyminen on hyvä asia, koska se lisää lähialueiden vakautta. Mahdollinen vastustaja – käytännössä Venäjä – saa vahvan signaalin siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan yhdessä kaikissa olosuhteissa.
Vaikka Suomen ja Ruotsin yhteistyö kattaa pian myös kriisiolot, silti kyse ei ole sotilasliitosta, sillä sitä varten tarvittaisiin erillinen sopimus, joka määrittelisi osapuolten toimet ja velvoitteet sodan sattuessa. Nykymallisessa yhteistyössä Ruotsi voi tarjota Suomelle apua EU-velvoitteiden pohjalta, ja siinä määrin kuin se hyödyttää Ruotsin intressiä.
Vaikka länsinaapurin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on Suomelle luontevaa ja tärkeää, silti se on vain yksi Suomen turvallisuuspoliittisista kumppanuuksista, joihin kuuluvat myös EU, Nato ja Yhdysvallat. Esimerkiksi tulevissa hävittäjähankinnoissa, joiden suhteen Ruotsi on lobannut vahvasti omaa vaihtoehtoaan, pitää päätöksenteon perustua puolustuksen tehokkuuden kannalta parhaimmalle vaihtoehdolle.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/dfbc90f9-f0ea-495d-a17d-8563fecc7b5d