Suomi, Ruotsi ja USA allekirjoittavat kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä

(Terveisiä vaan Tuomiojalle) Verkkouutiset:
Merivoimien komentaja USA:han – mukana myös Ruotsin amiraali
Heikki Hakala | 11.08.2019 | 18:28- päivitetty 11.08.2019 | 18:29
51802135-1118x629.jpg


Kolmikantakeskusteluilla tavoitellaan laivastoyhteistyön syventämistä.

Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju tekee sunnuntaista alkaen nelipäiväisen vierailun Yhdysvaltoihin. Vierailua isännöi USA:n 2. laivaston komentaja, vara-amiraali Andrew LewisNorfolkin laivastotukikohdassa Virginiassa.

Vierailun yhteydessä on määrä käydä Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin laivastojen yhteistyötä käsitteleviä kolmikantaneuvotteluja. Niissä Ruotsia edustaa maan merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jens Nykvist.

Merivoimien mukaan lippueamiraali Harju seurueineen käy lisäksi kahdenvälisiä keskusteluja USA:n 2. laivaston kanssa.
– Keskusteluissa tulevat korostumaan yhteinen harjoittelu ja tiedonvaihto, Harju toteaa.

Harju vierailee myös kahdessa Norfolkiin sijoitetussa Nato-esikunnassa – transformaatioesikunnassa sekä viime vuonna toimintansa aloittaneessa uudessa Joint Force Command Norfolk (JFC-NF) -esikunnassa ja tapaa molempien johtoa.

Naton transformaatioesikunta on osapuolena Suomen vuonna 2014 solmimassa niin sanotussa isäntämaasopimuksessa, jonka tarkoituksena on muun muassa helpottaa Suomen alueella tapahtuvaa kansainvälistä harjoittelua ja tarpeen vaatiessa myös sotilaallisen avun vastaanottamista.

Yhteistyön tiivistäminen on osa Suomen linjaa
Merivoimien komentajan vierailu ja kolmikantaneuvottelut toteutetaan Merivoimien mukaan Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministeriöiden toukokuussa 2018 allekirjoittaman julkilausuman hengessä.

USA:n silloisen puolustusministerin, kenraali James Mattisin, Suomen edellisen puolustusministerin Jussi Niinistön (sin.) ja hänen ruotsalaiskollegansa Peter Hultqvistinallekirjoittaman lausuman päämääränä on edistää ja vahvistaa maiden keskinäistä sotilaallista yhteistyötä.
Lausumassa viitataan muun muassa maiden väliseen yhteistyöhön Itämeren alueen tilannekuvan ylläpitämisessä sekä yhteisen operaatiokyvyn kehittämisessä.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään transatlanttista yhteistyötä sekä laajentamaan kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

Uusi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on ilmoittanuttekevänsä kaikkensa, jotta Ruotsin kanssa tehtävä sotilasyhteistyö syvenisi edelleen.
 

Tuossa on mainittu aika rankka liike, jos USA näin tekisi:

Designating Finland (and perhaps Sweden) as a major non-NATO ally, relying upon the 2018 trilateral agreement with the U.S. and Sweden, the designation of which would permit enhanced acquisition benefits without alliance membership.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tuossa on mainittu aika rankka liike, jos USA näin tekisi:

Designating Finland (and perhaps Sweden) as a major non-NATO ally, relying upon the 2018 trilateral agreement with the U.S. and Sweden, the designation of which would permit enhanced acquisition benefits without alliance membership.
Kyllä siinä kierretään USAn tarjoaman takuun ympärillä olematta silti Naton jäsen. Huoltovarmuutta ja hintaetua erityispartnerille tarjoten. Vastinettakin Suomelta on siis suunniteltu pienen KFOR-tyylisen joukon sijoittamisella Viron/Baltian tueksi. Mutta itse henki kirjoituksessahan on hyvin myönteinen.
 
Kyllä siinä kierretään USAn tarjoaman takuun ympärillä olematta silti Naton jäsen. Huoltovarmuutta ja hintaetua erityispartnerille tarjoten. Vastinettakin Suomelta on siis suunniteltu pienen KFOR-tyylisen joukon sijoittamisella Viron/Baltian tueksi. Mutta itse henki kirjoituksessahan on hyvin myönteinen.

Hintaetu? Parin prosentin FMS-kustannuksista eroon, eli ei paljon mitään verrattuna Etelä-Helsingin erillisen komppanian vuosikustannuksiin.

Voi hyvin kysyä esimerkiksi Argentiinalta, mitä he ovat hyötyneet tästä erikoisesta statuksestaan. Tuskin paljoakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.
 
Hintaetu? Parin prosentin FMS-kustannuksista eroon, eli ei paljon mitään verrattuna Etelä-Helsingin erillisen komppanian vuosikustannuksiin.

Voi hyvin kysyä esimerkiksi Argentiinalta, mitä he ovat hyötyneet tästä erikoisesta statuksestaan. Tuskin paljoakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Kyllä kai kaikki maksavat FMS-maksuja, myös NATO-maat?
 
Hintaetu? Parin prosentin FMS-kustannuksista eroon, eli ei paljon mitään verrattuna Etelä-Helsingin erillisen komppanian vuosikustannuksiin.

Voi hyvin kysyä esimerkiksi Argentiinalta, mitä he ovat hyötyneet tästä erikoisesta statuksestaan. Tuskin paljoakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.
No hintaetu lienee hieman väärä termi. Enemmänkin tuo toisi varmuutta harmaan vaiheen tai kriisiajan täydennyksiin johon Nato sitoutuisi.
 
Jaha, syvenee Ruotsin kanssa, Kangen mukaan.


Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syvenemässä – Kaikkonen: Lähitulevaisuudessa kerrottavaa

b58f5866cb624148b64b69ef05de3e8c.jpg

Puolustusministeri Antti Kaikkonen puhui 231. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä maanantaina 11. marraskuuta 2019. (KUVA: LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO)

Julkaistu: 11.11. 12:41


Kansainvälisiä harjoituksia on ensi vuonna aiempaa vähemmän, mutta ne ovat Suomelle antoisampia.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä ollaan syventämässä entisestään lähiaikoina. Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat aiemmin tänä vuonna tehneet poliittisille päättäjille esityksen, miten maiden välistä puolustusyhteistyötä voitaisiin syventää seuraavassa vaiheessa.

– Odotamme nyt poliittista ohjausta sen suhteen, Kivinen kertoi medialle valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että asiasta on kerrottavaa "lähitulevaisuudessa".

– En lähde aikataulua määrittelemään, mutta valmisteilla on se, mitä seuraavaksi voisi tulla, Kaikkonen sanoi samassa tilaisuudessa.

Kaikkonen kertoo tavanneensa Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin useita kertoja puolustusyhteistyön syventämistä koskevan valmistelun merkeissä.

Suomi panostaa harjoitusten laatuun ja volyymiin
Perjantaina puolustusministeriö tiedotti, että Suomi vähentää ensi vuonna kansainvälisten sotaharjoitusten määrää. Puolustusvoimien vuoden 2020 suunnitelma sisältää 71 harjoitusta, kun tänä vuonna harjoituksia oli 92. Myös kustannukset putoavat noin kahdeksaan miljoonaan euroon kuluvan vuoden noin 11 miljoonasta eurosta.

Kivisen ja Kaikkosen mukaan kyse on harjoitustoiminnan tehostamisesta. Vastedes Suomi osallistuu sellaisiin kansainvälisiin harjoituksiin, joista on aidosti hyötyä.

– Lukumäärä ei ole ainoa asia, mitä siinä kannattaa katsoa, vaan volyymiä ja laatua myös. Meillä on nyt hyvä kokemus ja osaaminen erilaisista kansainvälisistä harjoituksista, ja tiedämme paremmin, missä Suomen kannattaa olla mukana, sanoi Kaikkonen.

Puolustusvoimien mukaan tärkeimmät kansainväliset harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa Pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Näihin liittyvät harjoitukset järjestetään kevään ja alkukesän aikana Ruotsin, Norjan ja Suomen alueilla.

– Kaiken kaikkiaan hyvin samaan tapaan harjoitellaan kuin viime vuosina, Kaikkonen sanoi.

"Sodan kuva on kokonaisvaltaisessa muutoksessa"
Komentaja Kivinen nosti avajaispuheessaan esille tiedon määrän merkittävän vaikutuksen sodankäyntiin. Hänen mukaansa dataa tuotetaan nykyisin niin valtavia määriä, ettei sen käsittely ja analysointi ole tulevaisuudessa mahdollista ilman digitalisaatiota ja tekoälyteknologiaa.

– Kyse on sodan kuvan kokonaisvaltaisesta muutoksesta, hän sanoi puheessaan.

Mahdollisuuksien lisäksi digitalisaatio ja tekoäly luovat myös uusia uhkia. Kivisen mukaan eettisesti arveluttava tilanne muodostuu esimerkiksi, jos vastustaja antaa itsenäisten tappavaa voimaa käyttävien järjestelmien toimia tekoälyn päätösten perusteella ilman, että ihminen osallistuu päätöksentekoon.

Toisena esimerkkinä on kyberympäristössä tapahtuva tiedustelu ja vaikuttaminen.

Suomen Puolustusvoimien kykyä vastata kybersodan uhkaan hän kuvailee kohtuulliseksi.

– Meillä on nytkin kykyä toimia siinä ympäristössä ja jatkovuosina siihen laitetaan lisää resursseja, niin rahaa kuin henkilöstöäkin. Uusi tiedustelulainsäädäntö antaa meille toimivaltuuksia toimia sillä tavalla kuin tänä päivänä pitää olla mahdollisuus toimia, Kivinen luonnehti medialle.

Hänen mukaansa kyberkyvykkyyksien kehittämisessä tehdään myös yhteistyötä muiden maiden kanssa.

– Aina kun kehitetään suorituskykyä pyritään hakemaan yhteisiä intressejä muiden toimijoiden kanssa. Tässä on kyse ensisijaisesti EU:n yhteisistä projekteista, joihin viittaan.

STT
 
Jaha, syvenee Ruotsin kanssa, Kangen mukaan.

Tämä onkin näppärää. Suomi on pidättäytynyt mm ilmakuvan jakamisesta Natolle koska meiltä on tutka/tiedustelukuvaa syvälle Venäjän strategisiin kohteisiin Pietarin ja Kuolan suuntaan. Nyt jos jaamme ilmapuolustuksen tulenjohtoa Ruotsin kanssa niin heiltähän on tunnetusti suorat yhteydet jenkkeihin ja ilmakuva on jaettu. Sama pätee aluevesiemme väyliin, miinoitteisiin, antureihin ja niiden kuunteluun ja herätteisiin.
 
Jaha, syvenee Ruotsin kanssa, Kangen mukaan.

Tästähän kanki hiljan jo mainitsikin.
Silloin hulqvisti oli käymässä ja myös hävittäjät mainittiin.

13.9
Hävittäjähankinnoista tihkunut, että Suomi on kallellaan Ruotsiin, Antti Kaikkosen mukaan puolustusyhteistyöllä on merkitystä
https://www.talouselama.fi/uutiset/...rkitysta/40bfa950-d5fc-46a6-be50-b50cacc700af

Konferenssissa vierailevan Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin mukaan maa tekee kaikkensa, jotta Gripen näyttäytyisi kisassa hyvänä vaihtoehtona ja vastaisi Suomen tarpeisiin.

Hän näkee, että samoilla koneilla operointi avaisi maiden yhteistyölle paljon uusia mahdollisuuksia.
”On selvää, että jos ostaa ruotsalaisen vaihtoehdon, Gripenin, niin se antaa suuria mahdollisuuksia operoida näitä koneita yhteensopivalla tavalla Ruotsin koneiden kanssa”, Hultqvist kommentoi Kauppalehdelle.
”Se antaa mahdollisuuksia yhteiseen kunnossapitoon ja kehitykseen. Löytyy monia asioita, jotka aukeavat, jos meillä on sama kone.”

Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoo, että Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön seuraavista askeleista on suunnitelmia, mutta uusien suunnitelmien yksityiskohdista ei vielä tässä vaiheessa kerrota julkisuuteen.
 
"”Se antaa mahdollisuuksia yhteiseen kunnossapitoon ja kehitykseen. Löytyy monia asioita, jotka aukeavat, jos meillä on sama kone.”

Rahapussi aukeaa. :D
 
”On selvää, että jos ruotsalaiset ostavat ulkomaisen vaihtoehdon, F-35:n, niin se antaa suuria mahdollisuuksia operoida näitä koneita yhteensopivalla tavalla Suomen ja koko pohjolan sekä USAn koneiden kanssa”, Hulkkonen kommentoi Kauppalehdelle.
”Se antaa mahdollisuuksia yhteiseen kunnossapitoon ja kehitykseen. Löytyy monia asioita, jotka aukeavat, jos meillä on sama kone.”
Toinen muokkaus ;)
 
Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoo, että Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön seuraavista askeleista on suunnitelmia, mutta uusien suunnitelmien yksityiskohdista ei vielä tässä vaiheessa kerrota julkisuuteen

Mitä ovat -seuraavat askeleet- puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa?
 
Mitä ovat -seuraavat askeleet- puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa?

Joko kaikki lainsäädännölliset esteet ja hidasteet on poistettu molemmissa maissa? Esim nyt vaikka asekauppa tai muu sotamateriaalin luovutus sotaa käyviin maihin.

Mikä on kriisien aikaisen tilannekuvatyöskentelyn tila?

Voivatko toisiaan tukiessaan toimia yhteisen johdon alla?

Mikä on Ruotsin aluepuolustuksen tila ja toimintatapa?

Mikä on hybridiyhteistyön taso ja tulevaisuus? Entä tiedusteluyhteistyön?

Voiko meri-ilma yhteistyössä tuottaa lisää yhteisiä etuja?
 
Back
Top