SuomiAreena: Tulevaisuuden puolustusvoimat

22.07.2010 klo 20:00-21:00
(Tulevaisuuden puolustusvoimat)
Tulevaisuuden puolustusvoimat - yksin vai yhdessä? Keskustelemassa ovat mm. ministerit Jyri Häkämies, Anni Sinnemäki, kansanedustajat Eero Heinäluoma, Juha Korkeaoja ja puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen. Juontajana on Katja Kannonlahti

 

En tiedä miten pidempään tuota keskustelua käytiin paikanpäällä, mutta tv:ssä nähdyn perusteella ei ilmi kyllä tullut mitään uutta. Tai no... mitä nyt Puheloisen "rento" kesälook Tokkopa lomilta raahattu mukaan paneeliin.

 

Näin tehdään Sveitsissä

Siis uniformut ja aseet pitetään kotona ja joskus myös ammo.
Ja ne jotka ei tee/haluu tehtä varus tai siviili palvelus saa maksaa korkeiman veron.

Alkuperäinen teksti
I Schweiz tar man ännu totalförsvar - både den militära och civila biten - på stort allvar. Uniformer och eldhandvapen förvaras i hemmen. Till nyligen hade alla krigsplacerade även ammunition hemma (nu bara en del). De som inte kan/vill göra värn- eller civilplikt får betala högre skatt

 

Luin ensimmäiset tälläiset kommentit jo 80-luvulla. "Sveitsissä on liikaa aseita ja niiden hankkiminen on liian helppoa..." lähes poikkeuksetta esittäjinä on ollut joku ulkomaalainen. Huvittavinta on ollut se, että monissa historiankirjoissa aseiden yksityisomistusta on pidetty sveitsin turvana kautta historian mutta "nykyaikaan se ei sovi" todetaan lopuksi ilman sen kummempia perusteluja.

Myös tuo "ammuksia ei säilytetä kotona" antaa harhaanjohtavan kuvan sveitsin tilanteesta. Käytännössä jokainen reserviläinen voi ostaa rajoituksetta ammuksia rynnäkkökiväärinsä paikallisen ampumaseuran kautta mikäli haluaa. Nykyisin niitä patrunoita vain ei ole pakko säilyttää kotona mikäli ei sitä jostain syystä halua.

Viimeiset suuret rajoitukset sveitsin aselakeihin ovat 90-luvulta jolloin joissakin kantoneissa sai ostaa konetuliaseita "oman kantonin puolustamiseen". Touhu lopetettiin sen jälkeen kun sveitsiläisiä rynnäkkökiväärejä alkoi ilmestyä turhan paljon Kroatiaan.

Hesarihan revitteli vuosi pari sitten kuinka "Sveitsiläiset vastustavat nykyisin sotilasaseiden säilyttämistä kotonaan". Lähteeenä oli peräti erään paikallisen naistenlehden kirjoittelu aiheesta. Toisaalta sveitsi on ns. suora demokratia ja kaikenlaisen aseiden omistamisen voi kieltää. Kerää ensiksi vain nimilistan asiasta ja mikäli yli 50 % haluaa kieltää pyssykät ja pössykät sitovassa kansanäänestyksessä niin laillista asetta ei sen jälkeen alppimaassa nähdä.

 

Hupaisaahan tuossa alppimaan asejutussa on suhtautuminen. Siinä missä suomalaisten reserviläisten kova ydin näkee märkiä unia aseiden ja varusteiden kotona säilyttämnisestä, on rynkyn säilytys ja vuotuinen ampumakoen Sveitsiläisille lähinnä veroilmoitukseen verrattava mieliharmi.

Sveitsin puolustusvoimilla on tällä hetkellä rapiat 4000 ammattisotilasta eikä sinne ole hyökätty 800 vuoteen. Ne tekevät jotain oikein.

Hauska, mutta todennäköisesti keksitty juttu kertoo Keisari Vilhelmistä joka oli seuraamassa Sveitsin militan sotilasharjoituksia ja kysyi:
-Montako sotlasta Sveitsillä on?
-Miljoona, vastasi komentaja
-Mitä tekisitte jos lähettäisin viisi miljoonaa Saksalaista rajan yli huomenna?
-Ampuisimme viisi laukausta ja menisimme kotiin.

Samaa kerrottiin kylmän sodan aikana mutta venäläisistä.

 

Sveitsiläiset eivät tee mitään sen oikeammin kuin useimmat muutkaan. Sveitsiläisillä nyt vaan sattuu olemaan maa, jossa ei ole mitään mikä olisi koskaan kiinnostanut missään mielessä ketään + sijainti, joka ei ole saanut ketään käyttämään sotavoimaa saadakseen muutaman käkikellon sotasaaliiksi..

Sitten tuohon sinänsä hauskaan tarinaan Sveitsiläisestä ja Saksalaisesta/Venäläisestä:
Hauska juttu joo, kenties...mutta esimerkiksi me Suomalaiset olemme tuon käytännössä tehneet 1939-1940..eikä ollut ihan niin helppoa kuin Sveitsiläiset tarinassaan uskovat.

Sveitsi ei kelpaa mielestäni puolustuspolitiikassa yhtään minkään tason esikuvaksi. Armeija on mitä on..näennäisesti vahva, juuri koskaan missään sitä ei ole koeteltu edes nimeksi..väitänkin, että se jos mikä on todellinen "paperitiikeri".
Entäpä sitten Sveitsin harjoittama puolueettomuuspolitiikka?! Joskus se on ollut raukkamaisuutta lähentelevää piiloutumista silloin kun pitäisi uskaltaa ottaa kantaa..joskus se taas on ollut täydellisen kaksinaamaista politiikkaa, joka on todella kaukana puolueettomuudesta. Se, että Sveitsi ei kuulunut esim kolmanteen valtakuntaan, tuskin johtui siitä, ettei Saksa olisi halutessaan perin helposti miehittänyt Sveitsin.. Ettei vain "puolueettomat" Sveitsiläiset olisi kulissien takana pelanneet hyvinkin kaksi-, ellei jopa kolminaamaista peliä asioita koplatakseen..

Voi olla, että esim. meillä Suomessa ei aina poliitikot ole osanneet pitää suutaan kiinni naapuriin päin silloin kun olisi pitänyt..mutta onpa sitten peli myös ollut suhteellisen avointa ja selvää. Toisin kuin Sveitsiläisillä..ja osin kylläkin myös Ruotsalaisilla!

Suomea on osoiteltu sormella vuosikymmeniä liitosta Hitlerin Saksan kanssa. Miten on tosiasiassa Euroopan puolueettomuusikonien Sveitsin ja Ruotsin laita saman asian suhteen? Suomi oli avoimesti Saksan liittolainen.. Jotkut muut pitivät hinnalla millä hyvänsä yllä illuusiota puolueettomuudesta.. No, ehkä me Suomalaiset olimme/ olemme tyhmiä kun olemme suoria ja avoimia ja Sveitsiläiset ja Ruotsalaiset fiksuja kun keinoja kaihtamatta ja mitään häpeilemättä pitivät itsensä irti sodasta?!

Oli miten oli, niin minusta Sveitsissä ei ole mitään ihailtavaa pl kauniit vuoristomaisemat.

 

No olipas tunteellinen tilitys. Voisi melkein luulla, että joku sveitsiläinen on syönyt evääsi tai tehnyt muuta ikävää.

Sveitsi on ollut koko historiansa ajan keskellä Euroopan sotatantereita. Joka puolella on sodittu vaikka minlälaisten maailmanvalloittajien toimesta, kaikki maat sen ympärillä ovat sortuneet kukin vuorollaan mutta Sveitsi se on vaan porskuttanut. Kyllä se todellakin kertoo siitä, että jotain on tehty oikein joko sotilaallisesti tai poliittisesti tai molemmiten. Siihen ei riitä selitykseksi käkikellot tai vuoristomaisemat.

Ja kyllähän se pitää vielä sanoa, että tuo väite Suomen avoimesta liittolaisuudesta vuosina 1941-1944 on varsin huvittava. Eikös meillä julistettu puolueettomuutta vielä siinäkin vaiheessa, kun sakut hyökkäilee aluettamme hyväksikäyttäen ja omat sukellusveneet miinoittelee neukkujen alueella. Jonkin verran samaa liturgiaa on nähtävissä nykyisin Afganistanin kysymyksessä. En siis kauheasti elämöisi Suomen puolueettomuusasioilla ja ulkopoliittisella suoraselkäisyydellä.

Ja ei, en ole sveitsiläinen.

 

Mielenkiintoinen väite, väitteen esittäjänä voit varmaan perustella sen?

Kieltämättä totta, mutta jumalauta että se on toiminut loistavasti Napoleonin sotien ja kahden maailmansodan yli. Ehkä me voimme ottaa siitä oppia?

Minä en ihaile Sveitsiä niinkään eettiseltä tai moraaliselta kannalta, vaan ihan Macchiavellimaisen realpolitik:n kannalta. Heillä on selkeä ja johdonmukainen tavoite ulkopolitiikassaan: "Pidetään huolta omista asioista" ja heidän puolustusvoimansa ovat osa sitä politiikkaa.

Maisemien suhteen pidän enemmän Kainuun vaaranäkymästä.

 

Sitä minä en ymmärrä pirullakaan että miksi Sveitsi ja sveitiläiset on niin lainkuuliaista porukkaa kun ovat, ameriikkalaiset NRA-aktiivit käyttävät Sveitsiä usein malliesimerkkinä siitä että kyllä pyssyt tuo turvallisuutta... se on sitten jännä että samalla unohdetaan mitä omilla nurkilla tapahtuu omalla runsaalla asekannalla (laittomia pääasiassa tottakai, mutta laillisia alunperin kuitenkin).

Rikollisuus on todella alhaista ja nekin tuhannet "hävinneet" Sigit on kaiketi päätyneet tosiaan ihan toisaalle kuin Sveitsiläisten rötösherrojen karvaisiin kouriin.

Apropoo. Tekeekös Sveitsin laaja kotona pidettävä sotilasase-kanta maasta niin tialstollisesti aserikkaan, vai onko heillä muutenkin pyssyjä hyllyjen täytteenä niin älyttömästi?

Kyllähän Sveitsi on nähtävästi Keski-Euroopan Ruotsi, eli kylmän sodan aikana heikäläinen varautuminen on ollut ihailtavaa luokkaa. Ainakaan rahan käytön suhteen ei ole moitteen sijaa heitä kohtaan, sitä on käytetty ja haluttu käyttää. Toki raha ei tuo onnea, mutta helpottaa se kummasti kuitenkin. Ilmeisesti väestön evakuoiminen vuoristoon olisi ainakin infrastrutuurin (väestönsuojien) mukaan ollut täysin mahdollista. Nythän tuossa on tullut muutos ja väestöä ei kaiketi uskota enää evakuoitavan ja siksipä asevoimat eivät enää niin selkeästi harjoittele vuoristotaisteluita vaan se tulisi taistelemaan niillä alueilla missä ihmistekin asuvat.

Kyllähän yksi akileen kantapää Sveitsin asevoimilla voi olla tuon miliisimallin ongelmat vähäisten ammattisotilaiden muodossa. Onko miliisiupseereilla ja -aliupseereilla tietotaitoa siihen että miten joukkoja koulutetaan? Ja toisaalta "ongelma" on myös tehottomuus käytettyyn aikaan nähden. Joskus ihan piruuttani laskeskelin niiden palvelusaikaa ja sen jaksottamista ja kaiketi 20-30% ajasta olisi tyhjäkäyntiä (eli lähdin siitä että harjoitusten ensimmäinen ja viimeinen päivä menee oikeastaan "koneen" käynnistämiseen ja sammuttamiseen). Mutta tästä en siltikään olisi huolissani, aika pitkä se palvelusaika yhteenlaskettuna kuitenkin on ja tyhjäkäyntiä on kaikissa armeijoissa enemmän tai vähemmän... Nämä molemmat ongelmat on minun ihan omia hypoteesejä.

 

Minusta se kertoo ennemminkin siitä, että Sveitsissä ei ole mitään, mikä olisi kiinnostanut missään mielessä ketään. Onhan se nyt aika paksua väittää/ naiivia kuvitella, ettei esim Saksa olisi kyennyt leikiten haukkaamaan Sveitsiä suupalaksi jos se olisi sen nähnyt tarkoituksenmukaiseksi tehdä.
Siihen, miksi näin ei käynyt löytyy mielestäni syy ennenkaikkea siitä, että Sveitsissä/Sveitsillä ei ollut mitään mikä olisi kiinnostanut tai hyödyttänyt Saksaa + se, että Sveitsiläiset kulissien takana mielistelivät ja auttoivat Saksalaisia sen toivossa, että Wehrmacht ei marssisi Sveitsiin tai Luftwaffe pommittaisi Sveitsiä kivikauteen.
No, tietysti sekin voidaan nähdä eräänlaisena "sodankäyntinä" tai "maanpuolustuksena" että nuolee jokaisen isomman hanuria siten, ettei yksikään niistä isommista suutu ja siten pysytellään irti sodasta.
Ruotsin ja Sveitsin toimintaperiaate oli toisessa maailmansodassa tismalleen sama: hanurien nuoleminen kulisseissa ja julkisuudessa viattoman puolueettomuuden kasvoilla hymyileminen.

Jos Sveitsiläiset ovat esim toisessa maailmansodassa tehneet jotain oikein, niin se on ollut Saksan hanurin nuoleminen kulissien takana erittäin taitavasti. Kun meillä Suomessa sodan jälkeen jotkut poliitikot koettivat harrastaa hiukan samanlaista toimintaa itäänpäin, sitä nykyisin arvostellaan ankarastikin..ja sitten sanotaan että "ottakaa Sveitsistä mallia.."

Sveitsin maantieteellispoliittisesti merkityksetön sijainti, luonnonvarojen puuttuminen + Sveitsin kulissien takainen hanurinnuolentapolitiikka on taannut sen, että Sveitsi on ollut erossa sodista ja "puolueeton". Suomelle sama ei onnistu jo pelkästään sijainnin takia. Jos Sveitsistä mallia pitäisi ottaa, niin Suomi olisi siirrettävä Sveitsin paikalle maantieteellisesti kauniiseen, mutta merkityksettömään paikkaan..mutta opittavaa sieltä ei ole.

 

Jos suomessa siirryttäisiin Sveitsin malliin niin ammattisotilaiden määrä puolittuisi ja sotilasarvoltaan korkein olisi kenraaliluutnantti, eikä nato-kokouksissa saisi edes kuivaa keksiä kahvin kanssa.

Ymmärrän hyvin miksi ammattimiehiä ei ajatus hivele.

 

No mutta onhan siellä julmetusti kultaa pankkiholveissa, Keski-Euroopan kannalta aika olennaisia maantie- ja rautatietunneleita pohjoisesta etelään ja teollisuuttakin jonkin verran, ainakin kemianteollisuutta ja lääketeollisuutta.

Minä väitän että Euroopan keskellä oleva puolueeton saareke, jossa on erittäin tiukka pankkisalaisuus ja 'anonyymejä' tilejä ja tallelokeroita joihin on voinut laittaa kyseenalaisestakin lähteestä saatuja varoja on yksinkertaisesti ollut kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu, jonka purkaminen ei edes maailmansotien aikana ole ollut oikein kenenkään intresseissä. Mielenkiinnoton se ei suinkaan ole ollut.

 

Nimenomaan. Euroopan ydinalueilla suurvaltojen puristuksessa oleva Sveitsi on tehnyt itsestään hyödyllisen kaikille ja on ollut rauhassa vuosisatojen ajan. Tuskinpa sitä kukaan on myöskään kovin heikkona tai "suupalana" pitänyt.

Reaalipolitiikan mestariluokkaa tuolla toisaalla, sanoisin.

 

Vaikka Sveitsikin auttoi omalta osaltaan Saksan sotaponnisteluja niin jättämällä Sveitsin valloittamatta saksalaiset saivat Sveitsistä sellaistakin mitä ei olisi valloitettu maa voinut tarjota: Tiettyihin tiedustelupalvelun ym. tarpeisiin erittäin arvokkaan neutraalin maaperän ja pankit, joiden tileiltä voitiin maksaa Sveitsin frangeissa sellaisille kauppakumppaneille, jotka eivät olisi Reichsmarkia kelpuutaneet. Lisäksi Sveitsin kautta kulki akselivaltioille erittäin tärkeä rautatieyhteys Saksasta Italiaan.

Sveitsin valloitus olisi hävittänyt tuon neutraliteetin ja arvostetun valuutan, ja ne tunnelitkin olisivat voineet olla huonossa hapessa vastarinnan jäljiltä. Se mistä tässä voidaan olla samaa mieltä on se, että Sveitsin sotilaallinen maanpuolustus ei ollut ainakaan ainoa tai tärkein tekijä näissä historian käänteissä.

 

Tuo Sveitsin maatieteellinen sijainti näin äkkiseltään vaikuttaa sille että maa ei edes voi luottaa millään tavalla sotilaalliseen voimaan. Sillä ei ole suojaavia merialueita vaan pelkkää maarajaa keskellä isompia ja vahvempia valtioita. Siis vähän niinkuin Isreal, mutta paljon pahemmassa mittakaavassa. Israelilla on sentään meri selän takana ja maa on kohtuullisen iso, eikä sillä ole ollut mitään valtavan vahvoja valtioita (vertaa Napoleonin Ranskaa, Hitlerin Saksaa, yms) naapureinaan.

Eli diplomatian keinoin pitää yrittää puljata. Ja tämä on vähintäänkin vuosisatainen perinne ja luonnonlaki.