baikal kirjoitti:Siinä mielessä pienten maiden armeijat ovat turhakkeita, että niillä ei voida suojata siviiliväestöä ja - kohteita yhtään miltään, oikeastaan. Eli hyökkääjän kohdistama asevaikutus siviilikohteisiin ja - rakenteisiin voi ratkaista sodan koskettamatta puolustajan armeijaa lainkaan. Siinä suhteessa siis olemme pienten maiden joukossa tilanteessa, että me haluaisimme kohdata vihollisen silmästä silmään suon laidassa ja iskeä ja rutistaa, mutta voi hyvin käydä niin, että vihollinen ei siihen edes rupea vaan päättää ratkaista homman toisin.
Ei pidä paikkaansa. Siviilejä pommittamalla voi painostaa. Sotaa sillä ei ratkaista ilman ydinaseita. Niitäkin pitää kylvää ihan tosissaan, jos väestönsuojelu ja asutuksen tiheys on suunnilleen Suomen tasolla.
Horinat Suomen lyömisestä ilmakampanjalla voi alkujaan unohtaa. Ei suinkaan kansakuntamme urheuden takia, vaan realiteetteihin pohjautuen. Pienten asioiden osalta me taivumme jo kauan ennen ilmahyökkäyksiä. Suurten linjojen osalta ilmahyökkäyksillä meitä ei käännytetä.
Siviilejä ei tietenkään kyetä suojelemaan kaikelta mahdolliselta. Ei ole edes tarpeen yrittää. Meille jatkuva sotiminen ei ole normaali ulkopolitiikan osa. Pikemmin sodankäynti on ollut äärimmäinen katastrofi. Siinä jo muutaman mummon menetys kestetään. Ympäri maailmaa rynnistävien suurvaltojen osalta tilanne on toinen. Siviilejä on pakko kyetä suojelemaan, jotta kotirintaman moraali säilyy.