Tvälups
Ylipäällikkö
Suomiko Baltiaa puolustamaan?
US 4.2.2012 09:37 Risto Volanen
Yhdysvaltojen maanpuolustuskorkeakoulun julkistetussa raportissa esitetään, että "Historiallisesti liittoutumattomat maat kuten Ruotsi ja Suomi voisivat integroitua lisää Naton tehtäviin kuten Baltian puolustus." Tämä ajatus on leijunut ilmassa pitkään ja oli tosiasiallisesti yksi niistä syistä, miksi emme aikoinaan hakeutuneet Naton jäseneksi. Syy pidättyvyyteen on ollut yksinkertaisesti se, etteivät lihaksemme riitä sekä se, että meidän ja Ruotsin vastuunotto antaisi Naton suurvalloille syytä ja tekosyytä vetäytyä vastuusta, jonka ne presesidentti Clintonin johdolla hyvin perustein ottivat. Arvostusta ilmaisten voi sanoa, presidenttiehokkaista vain Paavo Lipponen julkisti olevansa jyvällä tästä ajankohtaisesta kysymyksenasettelusta.
Viime aikoina Ruotsi ja erityisesti ulkoministeri Bildt ovat leikitelleet ajatuksella solidaarisuudesta ja ovat myös kampanjoinet Washingtonissa "Nordic-Baltic" turvallisuuden puolesta. Viime syksynä Washingtonin Atlanic Council järjesti asiasta Ruotsi -vetoisen seminaarin. Kysyin Ruotsin sikäläiseltä suurlähettiläältä ja paikalla olleilta korkeilta Tukholman virkamiehiltä henkilökohtaisesti, ovatko he ajatelleet hankkeensa loppuun asti. Vastaus oli, etteivät he sitä kovinta turvallisuutta ajattele. Mutta ilmeisesti kampanjoitu idea on on saanut vastakaikua. Emme tietysti voi olla varmoja, millaisia viestejä meidän omasta Kaartinkorttelista ja hallituksen piiristä on ollut liikkeellä.
Yhdysvaltojen maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus liittyy monin tavoin ajankohtaisiin asioihin. Yhdysvallat säästää puolustusmenoja sekä keskittää voimavaroja Kiinan suuntaan Tyynellemerelle. Siitä seuraa, että he vähentävät puolet eli kaksi prikaatia Euroopassa olevista voimista. Täydennystä siis tarvittaisiin. Poliittiset ja talodelliset paineet ovat muutoinkin kovat. Viikon alussa Yhdysvaltojen puolutusmisteri Panetta ilmoitti liittolaisillekin yllättäen, että he aientavat aikaisemin ilmoitetusta 2014 lopusta vuodella joukkojensa vetämista Afganistanistanista.
Meillä Suomessa hallitus on luvannut ensi viikolla julkistaa puolustusvoimauudistuksen. Saamme nähdä, millaiseen maailmaan se varautuu. Vielä vuosi sitten puolustuministeri Häkämies hyväsyi ministriönsä strategisen suunnitelman visiona "yhteinen puolustus" maailmassa, jota ei koskaan tullut.
US 4.2.2012 09:37 Risto Volanen
Yhdysvaltojen maanpuolustuskorkeakoulun julkistetussa raportissa esitetään, että "Historiallisesti liittoutumattomat maat kuten Ruotsi ja Suomi voisivat integroitua lisää Naton tehtäviin kuten Baltian puolustus." Tämä ajatus on leijunut ilmassa pitkään ja oli tosiasiallisesti yksi niistä syistä, miksi emme aikoinaan hakeutuneet Naton jäseneksi. Syy pidättyvyyteen on ollut yksinkertaisesti se, etteivät lihaksemme riitä sekä se, että meidän ja Ruotsin vastuunotto antaisi Naton suurvalloille syytä ja tekosyytä vetäytyä vastuusta, jonka ne presesidentti Clintonin johdolla hyvin perustein ottivat. Arvostusta ilmaisten voi sanoa, presidenttiehokkaista vain Paavo Lipponen julkisti olevansa jyvällä tästä ajankohtaisesta kysymyksenasettelusta.
Viime aikoina Ruotsi ja erityisesti ulkoministeri Bildt ovat leikitelleet ajatuksella solidaarisuudesta ja ovat myös kampanjoinet Washingtonissa "Nordic-Baltic" turvallisuuden puolesta. Viime syksynä Washingtonin Atlanic Council järjesti asiasta Ruotsi -vetoisen seminaarin. Kysyin Ruotsin sikäläiseltä suurlähettiläältä ja paikalla olleilta korkeilta Tukholman virkamiehiltä henkilökohtaisesti, ovatko he ajatelleet hankkeensa loppuun asti. Vastaus oli, etteivät he sitä kovinta turvallisuutta ajattele. Mutta ilmeisesti kampanjoitu idea on on saanut vastakaikua. Emme tietysti voi olla varmoja, millaisia viestejä meidän omasta Kaartinkorttelista ja hallituksen piiristä on ollut liikkeellä.
Yhdysvaltojen maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus liittyy monin tavoin ajankohtaisiin asioihin. Yhdysvallat säästää puolustusmenoja sekä keskittää voimavaroja Kiinan suuntaan Tyynellemerelle. Siitä seuraa, että he vähentävät puolet eli kaksi prikaatia Euroopassa olevista voimista. Täydennystä siis tarvittaisiin. Poliittiset ja talodelliset paineet ovat muutoinkin kovat. Viikon alussa Yhdysvaltojen puolutusmisteri Panetta ilmoitti liittolaisillekin yllättäen, että he aientavat aikaisemin ilmoitetusta 2014 lopusta vuodella joukkojensa vetämista Afganistanistanista.
Meillä Suomessa hallitus on luvannut ensi viikolla julkistaa puolustusvoimauudistuksen. Saamme nähdä, millaiseen maailmaan se varautuu. Vielä vuosi sitten puolustuministeri Häkämies hyväsyi ministriönsä strategisen suunnitelman visiona "yhteinen puolustus" maailmassa, jota ei koskaan tullut.