Suuri maatalouskeskustelu
- Viestiketjun aloittaja H.A
- Aloitus PVM
Eiköhän lihateollisuus saada lopulta tapettua säännöksillä ihan ituhippien iloksi.
Itse toivoisin, että nämä "sisältää 0% lihaa" tuotteet saataisiin pois markkinoilta. Niitä saattaa joskus erehtyä syömäänkin. Jälkeenpäin asian huomaa kun suu alkaa puutumaan herneiden tai soijan takia.
krd
Ylipäällikkö
Onhan se epärailua, jos tukia ei enää saada. Seuraus: Vaihdetaan maata heti (nalletyyliin).
Itse tukisuhteesta, jos veroja yrityksestä maksetaan 2M ja tuet 24M, niin valtion tulisi katsoa peiliin ja korjata tukien määrä.Edit: luin uutisenkin omistajista: ehkä parempi olisi, että suurimmat Ahvenanmaalaiset omistajat saaden osinkoja 8M/a saisivatkin yritystuet Suomen ulkopuoltelta. Eikö rahavirrat olisi näin kansantalouden kannalta paremmin
Sama koskee Ahvenanmaalaisia perunalastuja.
Vieroksun yritystukia myöskin. Suurimmat yritystuet ovat tuulivoima, varustamot, telakat. Mutta tuo IL:n artikkeli oli taas sitä itseään
Viking Linen verojalanjälki ja positiivinen vaikutus kansantalouteen on vähän jotain muuta kuin kaksi miljoonaa... Mutta tarvitseeko sitä silti tukea?
H.A
Kersantti
Vieroksun yritystukia myöskin. Suurimmat yritystuet ovat tuulivoima, varustamot, telakat. Mutta tuo IL:n artikkeli oli taas sitä itseään
Nyt mennään sivuraiteille mutta kysyn kuitenkin.
Viking Line saa valtiolta tukea mutta, samalla he kikkailevat tax free myynnillä joka lienee merkittävä bisnes. Lasketaanko yrityksen kirjanpidossa tax free myyntiä jonkin valtion verotuksen alaiseksi tuloksi? Miten tuo homma edes toimii? 2A lomakkeessa ei ainakaan ole edes nelossivulla kohtaa johon merkitään yrityksen kalustosta maiden rajojen ulkopuolella suoritetuista myynneistä syntyneet tulot.
Mitenköhän tuo menee?
Nyt mennään sivuraiteille mutta kysyn kuitenkin.
Viking Line saa valtiolta tukea mutta, samalla he kikkailevat tax free myynnillä joka lienee merkittävä bisnes. Lasketaanko yrityksen kirjanpidossa tax free myyntiä jonkin valtion verotuksen alaiseksi tuloksi? Miten tuo homma edes toimii? 2A lomakkeessa ei ainakaan ole edes nelossivulla kohtaa johon merkitään yrityksen kalustosta maiden rajojen ulkopuolella suoritetuista myynneistä syntyneet tulot.
Yritys siis tuottaa valtiolle veroja neljällä tavalla
- Arvonlisävero lopputuotteiden hinnassa kuluttajille (kuluttajat siis maksavat, ei yritys)
- Palkkaverot (työntekijät maksavat tämän veron, mutta yrityksen kassasta se kuitenkin lähtee)
- Yrityksen tulovero, tilikauden tuloksesta
- Verot osingoista (jälleen, nämä ovat omistajien veroja, mutta yrityksen kassasta se lähtee)
aj77
Greatest Leader
Tämä ei ole enää vapaa maa vapaina kansalaisineen, jos viranomaisten mielivalta on esitellyn kaltaista.
Vuoden sisään 22 tarkastusta – ”Viranomaisvalvonta on karannut käsistä”
Hannu Koivisto · 16.6.2015
”Tämä ei enää täytä länsimaisen demokratian tunnusmerkkejä”, luomunautakasvattaja sanoo. Seuraava tarina on tapahtunut 2015-luvun Suomessa. Farmari haluaa pysyä nimettömänä, koska asiat ovat vielä pitkään täysin kesken ja lisää tulee niskaan koko ajan.
Yksittäiseen viljelijään kohdistuvaa byrokratiaa ja viranomaisvalvontaa on suuren yleisön vaikea edes ymmärtää. Tämä tarina on valitettavan tosi.
Luomunautatilallinen on käynyt viime vuonna läpi 22 eri tarkastusta. Nippuun kuuluu normaalit eläinsuojelu-, luomu- ja muut viranomaistarkastukset sekä täydentävien ehtojen tarkastukset. 10 vuoden aikana byrokratiamappeja on kertynyt liki 500.
Viimeinen niitti tuli hiljattain, kun kotieläintilalliselta perittiin samat sankiot kahteen kertaan. Nyt farmari haluaa tulla julkisuuteen asiassa. Hän neuvoo kollegoitaan olemaan alistumatta viranomaisten hirmuhallintoon, vaikka valitus johtaakin taloudellisiin menetyksiin, kun tuet jäädytetään.
Tutustutimme Mavin ylijohtaja Leena Tenholan tapaukseen. ”Tämä on yhden tilan kannalta ikävä tilanne, mutta en tunne säädöksiä tarkemmin”, Tenhola sanoo. Hallintobyrokratiaa ja tarkastusten määrää tullaan Tenholan miettimään tarkemmin.
Tavoitteemme on saada aiheesta MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallionhaastattelu aiheesta myöhemmin, koska yksikään viranomainen ei ota tekemisistään vastuuta.
Loput jutusta : http://www.maaseutumedia.fi/vuoden-sisaan-22-tarkastusta-viranomaisvalvonta-on-karannut-kasista/
Vuoden sisään 22 tarkastusta – ”Viranomaisvalvonta on karannut käsistä”
Hannu Koivisto · 16.6.2015
”Tämä ei enää täytä länsimaisen demokratian tunnusmerkkejä”, luomunautakasvattaja sanoo. Seuraava tarina on tapahtunut 2015-luvun Suomessa. Farmari haluaa pysyä nimettömänä, koska asiat ovat vielä pitkään täysin kesken ja lisää tulee niskaan koko ajan.
Yksittäiseen viljelijään kohdistuvaa byrokratiaa ja viranomaisvalvontaa on suuren yleisön vaikea edes ymmärtää. Tämä tarina on valitettavan tosi.
Luomunautatilallinen on käynyt viime vuonna läpi 22 eri tarkastusta. Nippuun kuuluu normaalit eläinsuojelu-, luomu- ja muut viranomaistarkastukset sekä täydentävien ehtojen tarkastukset. 10 vuoden aikana byrokratiamappeja on kertynyt liki 500.
Viimeinen niitti tuli hiljattain, kun kotieläintilalliselta perittiin samat sankiot kahteen kertaan. Nyt farmari haluaa tulla julkisuuteen asiassa. Hän neuvoo kollegoitaan olemaan alistumatta viranomaisten hirmuhallintoon, vaikka valitus johtaakin taloudellisiin menetyksiin, kun tuet jäädytetään.
Tutustutimme Mavin ylijohtaja Leena Tenholan tapaukseen. ”Tämä on yhden tilan kannalta ikävä tilanne, mutta en tunne säädöksiä tarkemmin”, Tenhola sanoo. Hallintobyrokratiaa ja tarkastusten määrää tullaan Tenholan miettimään tarkemmin.
Tavoitteemme on saada aiheesta MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallionhaastattelu aiheesta myöhemmin, koska yksikään viranomainen ei ota tekemisistään vastuuta.
Loput jutusta : http://www.maaseutumedia.fi/vuoden-sisaan-22-tarkastusta-viranomaisvalvonta-on-karannut-kasista/
Ikarus
Respected Leader
Kuluva kasvukausi on ollut olosuhteiltaan tähän mennessä viljelijöille loivasti sanottuna haasteellinen.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/miten-olisi-farmari-reality-osasto/
http://www.iisalmensanomat.fi/news/miten-olisi-farmari-reality-osasto/
Viimeksi muokattu:
Bushmaster
Greatest Leader
Mutta vako siemennettävä vaikka olisi miten märkä/kuiva tahansa.... 
Nalle sai taas viime vuonna 250 k€ maataloustukia. On vaan Nallelle niin merkityksetön summa, että voi rehellisesti vastustaa maataloustukia.Onhan se epärailua, jos tukia ei enää saada. Seuraus: Vaihdetaan maata heti (nalletyyliin).
Mutta tällaisen huonon kasvukaudenhan on täysin mahdotonta sattua kriisiaikaan, joten on parasta laskea huoltovarmuus oman tuotannon varaan, eikös juu.
Ikarus
Respected Leader
Kuluttaja ratkaisee kotimaisen ruuan kohtalon
Ruokakaupat käyvät tällä hetkellä tiukkaa hintakilpailua. (Kuva: ANNI NIEMINEN)
24.7.2015Jarkko AmbrusinPääkirjoitukset3 |
Ruokakauppojen hintakilpailu on aiheuttanut äänenpainojen kiristymistä niin kaupan alalla kuin tuottajienkin keskuudessa.
Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mukaan ruokakauppojen kilpailua voi sanoa tällä hetkellä jopa veriseksi (STT 23.7.). Hän nosti haastattelussa esille huolen koko suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuudesta. S-Ryhmän viesti on toinen: hintojen halpuuttamisen seurauksena kotimaisten tuotteiden osuus ryhmän myynnistä on kasvanut.
Tuottajien puolestapuhujan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan hintakilpailu tuhoaa monen suomalaisen tuotteen tulevaisuuden. Iisalmen Sanomien haastattelussa Marttila toteaa, että monia tuotteita myydään alle tuotantokustannusten.
Eri näkemykset eivät ole mitään uutta. Sekä tuottajat että suomalaiset ruokatalot ovat jo pitkään valittaneet siitä, kuinka kauppa ottaa katteen ja elintarvikeketjun alkupää jää nuolemaan näppejään ja kurjistuu. Kaupan alan näkemysten mukaan nykyiset hintojen alennukset ovat nimen omaan kaupan katteista pois.
Hintojen alentaminen on näkynyt kuluttajien ruokakorien halpenemisena. Ilo voi kuitenkin olla lyhytaikainen. Kotimaisten elintarvikkeiden hintoja ei voi loputtomasti alentaa ilman ruumiita tuotantoketjussa. Vaihtoehtona on joko koko elintarvikeketjun osien kannattavuuden turvaaminen tai ulkomaisen ruuan osuuden kasvaminen suomalaisten ruokapöydässä.
Pallo suomalaisen ruuan kohtalosta on viime kädessä kuluttajalla. Ikävä tosiasia on se, että kotimainen ruoka on ja tulee olemaan jatkossakin kalliimpaa kuin ulkomainen, koska sekä tuotantomäärät että olosuhteet eroavat esimerkiksi keskieurooppalaisesta elintarvikeketjusta huomattavasti.
Tutkimusten mukaan suomalaisen ruuan arvostus on erittäin korkeaa. Jos arvostus ei kuitenkaan näy ostopäätöksistä, suomalaisten ruokakori voi tulevaisuudessa erota huomattavasti nykyisestä. (ja)
http://www.iisalmensanomat.fi/news/marttila-kotimaisten-tuotteiden-tulevaisuus-on-romutettu/
Ruokakaupat käyvät tällä hetkellä tiukkaa hintakilpailua. (Kuva: ANNI NIEMINEN)
24.7.2015Jarkko AmbrusinPääkirjoitukset3 |
Ruokakauppojen hintakilpailu on aiheuttanut äänenpainojen kiristymistä niin kaupan alalla kuin tuottajienkin keskuudessa.
Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin mukaan ruokakauppojen kilpailua voi sanoa tällä hetkellä jopa veriseksi (STT 23.7.). Hän nosti haastattelussa esille huolen koko suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuudesta. S-Ryhmän viesti on toinen: hintojen halpuuttamisen seurauksena kotimaisten tuotteiden osuus ryhmän myynnistä on kasvanut.
Tuottajien puolestapuhujan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan hintakilpailu tuhoaa monen suomalaisen tuotteen tulevaisuuden. Iisalmen Sanomien haastattelussa Marttila toteaa, että monia tuotteita myydään alle tuotantokustannusten.
Eri näkemykset eivät ole mitään uutta. Sekä tuottajat että suomalaiset ruokatalot ovat jo pitkään valittaneet siitä, kuinka kauppa ottaa katteen ja elintarvikeketjun alkupää jää nuolemaan näppejään ja kurjistuu. Kaupan alan näkemysten mukaan nykyiset hintojen alennukset ovat nimen omaan kaupan katteista pois.
Hintojen alentaminen on näkynyt kuluttajien ruokakorien halpenemisena. Ilo voi kuitenkin olla lyhytaikainen. Kotimaisten elintarvikkeiden hintoja ei voi loputtomasti alentaa ilman ruumiita tuotantoketjussa. Vaihtoehtona on joko koko elintarvikeketjun osien kannattavuuden turvaaminen tai ulkomaisen ruuan osuuden kasvaminen suomalaisten ruokapöydässä.
Pallo suomalaisen ruuan kohtalosta on viime kädessä kuluttajalla. Ikävä tosiasia on se, että kotimainen ruoka on ja tulee olemaan jatkossakin kalliimpaa kuin ulkomainen, koska sekä tuotantomäärät että olosuhteet eroavat esimerkiksi keskieurooppalaisesta elintarvikeketjusta huomattavasti.
Tutkimusten mukaan suomalaisen ruuan arvostus on erittäin korkeaa. Jos arvostus ei kuitenkaan näy ostopäätöksistä, suomalaisten ruokakori voi tulevaisuudessa erota huomattavasti nykyisestä. (ja)
http://www.iisalmensanomat.fi/news/marttila-kotimaisten-tuotteiden-tulevaisuus-on-romutettu/
Ikarus
Respected Leader
Venäjä vienyt Valiolta Suomessa 500 työpaikkaa
POLITIIKKA JA TALOUS 5.6.2015, 05:00
Tekstin koko: A A A
MARKKU VUORIKARI
Valio henkilöstövähennykset toteutetaan siten, että 182 henkilöä irtisanotaan, 74 määräaikaista työsuhdetta jätetään uusimatta, 45 henkilöä siirtyy eläkkeelle ja 38 henkilöä poistuu muista syistä. Valio keskittää perusnestemaitojensa tuotannon kolmeen meijeriin, joista yksi on Herajoki Riihimäessä (kuvassa).
Valio kertoi torstaina uusista henkilöstövähennyksistä. Venäjän EU:lle viime syksynä asettamat vastapakotteet heijastuvat näkyvästi meijeriyhtiön toimintaan. Euromääräistä pakotelaskua ei ole laskettu.
Venäjän rajojen sulkeminen on vienyt Valiolta Suomessa jo 500 työpaikkaa.
"Kyllä se hyvin lähellä on", Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen sanoo.
Viime syksynä yt-neuvotteluita käytiin pääkonttorissa, ja lähdön sai 168 työntekijää. Eilen Valio kertoi 326 henkilötyövuoden vähennyksestä tuotannossa. Lisäksi Venäjällä on vähennetty 200 työpaikkaa.
"Viime elokuussa, kun raja meni kiinni, meiltä katosi melkein viidennes liikevaihdosta kasvavalta markkinalta, joka toi suhteellisen hyvää tuottoa", Kontunen toteaa.
"Sen jälkeen olemme joutuneet jalostamaan maitomäärää huonompituottoisiksi maailmanmarkkinatuotteiksi."
Venäjän tuottamaa euromääräistä laskua Kontunen ei uskalla edes arvioida.
Hän huomauttaa, ettei Valio pysty kotimarkkinoilla kilpailemaan perusmaidoissa hinnalla. "Olemme menettäneet todella paljon perusmaitovolyymiä."
Tuotannollisen kapasiteetin käyttöä täytyy tässä tilanteessa tehostaa, Kontunen sanoo. "Siksi perusmaidot siirtyvät pois Tampereelta."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...nyt-valiolta-suomessa-500-työpaikkaa-1.123690
POLITIIKKA JA TALOUS 5.6.2015, 05:00
Tekstin koko: A A A
MARKKU VUORIKARI
Valio henkilöstövähennykset toteutetaan siten, että 182 henkilöä irtisanotaan, 74 määräaikaista työsuhdetta jätetään uusimatta, 45 henkilöä siirtyy eläkkeelle ja 38 henkilöä poistuu muista syistä. Valio keskittää perusnestemaitojensa tuotannon kolmeen meijeriin, joista yksi on Herajoki Riihimäessä (kuvassa).
Valio kertoi torstaina uusista henkilöstövähennyksistä. Venäjän EU:lle viime syksynä asettamat vastapakotteet heijastuvat näkyvästi meijeriyhtiön toimintaan. Euromääräistä pakotelaskua ei ole laskettu.
Venäjän rajojen sulkeminen on vienyt Valiolta Suomessa jo 500 työpaikkaa.
"Kyllä se hyvin lähellä on", Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen sanoo.
Viime syksynä yt-neuvotteluita käytiin pääkonttorissa, ja lähdön sai 168 työntekijää. Eilen Valio kertoi 326 henkilötyövuoden vähennyksestä tuotannossa. Lisäksi Venäjällä on vähennetty 200 työpaikkaa.
"Viime elokuussa, kun raja meni kiinni, meiltä katosi melkein viidennes liikevaihdosta kasvavalta markkinalta, joka toi suhteellisen hyvää tuottoa", Kontunen toteaa.
"Sen jälkeen olemme joutuneet jalostamaan maitomäärää huonompituottoisiksi maailmanmarkkinatuotteiksi."
Venäjän tuottamaa euromääräistä laskua Kontunen ei uskalla edes arvioida.
Hän huomauttaa, ettei Valio pysty kotimarkkinoilla kilpailemaan perusmaidoissa hinnalla. "Olemme menettäneet todella paljon perusmaitovolyymiä."
Tuotannollisen kapasiteetin käyttöä täytyy tässä tilanteessa tehostaa, Kontunen sanoo. "Siksi perusmaidot siirtyvät pois Tampereelta."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/...nyt-valiolta-suomessa-500-työpaikkaa-1.123690
Ikarus
Respected Leader
Tässäpä kolmessa viestissä ajankohtaiskatsaus maidontuotannon nykytilasta tässä maassa.
Eikä hyvin mene muillakaan tuotantosuunnilla.
Lisäbonuksena sääolosuhteiltaan karmiva kuluva kesä, jonka kaltaista ei ihan heti tule mieleen.
Kuluttajan näkövinkkelistä tilanne on maitotuotteiden osalta se, että joka tulevaisuudessa haluaa kotimaista ruokapöytäänsä, valitettavasti joutuu siitä nykyistä enemmän maksamaan. Puolet maitotiloista pistää hanskat naulaan viiden vuoden sisällä, eikä jäljelle jääneet pysty tuottamaan kotimaan kulutukseen riittävästi raaka-ainetta.
Suomalainen maito hupenee
Puolet maitotiloista uhkaa lopettaa. Tilalle ei rakenneta riittävästi suurnavetoita.
KOTIMAA 11.8.2012
Tapio Mainio
HELSINGIN SANOMAT
Ilolan tilan nuori karja sotkeutui kuraan rankkasateen kastelemalla laitumella Reisjärvellä. Kuva: Heikki Sarviaho
Vieläkin suurempi kolmen viljelijän yhteisnavetta valmistuu jouluksi lähellä Reisjärven keskustaa. Kivenheiton päässä siitä on harjakorkeudessa kolmas jättinavetta.
"Silti suurnavetoita ei rakenneta riittävästi, jotta ne täyttäisivät tuotannosta poistuvien tilojen jättämän aukon", sanoo Reisjärven kunnan maaseutujohtaja Pasi Liikanen.
"Välillä tuntuu, että tuotantoa ajetaan tarkoituksella alas, sillä muun muassa sukupolvenvaihdoksia on nyt vaikeutettu", Liikanen sanoo.
Hän uskoo, että Suomeen tulee maitopula vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt maidon omavaraisuus on laskenut. Maitotuotteita kulutetaan Suomessa noin sata miljoonaa litraa enemmän kuin tuotetaan. Vaje korvataan juustojen ja jogurttien tuonnilla.
Vastaavasti Valio vie hyvällä hinnalla juustoja Venäjälle.
Uhkakuva perustuu siihen, että tilojen määrä vähenee kahdeksassa vuodessa puoleen nykyisestä noin 9 300:sta. Viime vuonna tiloja oli 9 938. Jäljelle jäävillä tiloilla pitäisi olla vähintään 50 lehmää, jotta ne pystyisivät tuottamaan suomalaisille vähintään 2,2 miljardia litraa maitoa.
"Suurin osa Suomen maidosta tulee noin 20 lehmän tiloilta", kertoo MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto) maitoasiamies Sami Kilpeläinen.
"Suomen gallupin tekemän viljelijähaastattelun perusteella vuonna 2020 maidon tuotantoa jatkaisi 5 580 tilallista", kertoo Pohjolan Maidon varatoimitusjohtajaMarko Puhto.
Rakennemuutos huolettaa sekä Valion alkutuotantojohtaja Reima Luomalaaettä Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa Hannu Pelttaria.
"Maidon omavaraisuudesta tulisi pitää kiinni huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, vaikka elämme verkostotaloudessa ja EU:ssa", Pelttari sanoo.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että elintarvikkeiden saanti turvataan myös kriisiaikana, jolloin niiden tuonti voi olla estynyt.
MTT:n (Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus) piakkoin julkistettavan tutkimuksen mukaan Suomen riippuvuus elintarvikkeiden tuonnista on kasvanut.
"Samalla on kasvanut myös niiden tuottamiseen käytettävien panosten, kuten kemikaalien ja lannoitteiden tuontiriippuvuus", kertoo tutkija Marja KnuuttilaMTT:stä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1344570877695
Eikä hyvin mene muillakaan tuotantosuunnilla.
Lisäbonuksena sääolosuhteiltaan karmiva kuluva kesä, jonka kaltaista ei ihan heti tule mieleen.
Kuluttajan näkövinkkelistä tilanne on maitotuotteiden osalta se, että joka tulevaisuudessa haluaa kotimaista ruokapöytäänsä, valitettavasti joutuu siitä nykyistä enemmän maksamaan. Puolet maitotiloista pistää hanskat naulaan viiden vuoden sisällä, eikä jäljelle jääneet pysty tuottamaan kotimaan kulutukseen riittävästi raaka-ainetta.
Suomalainen maito hupenee
Puolet maitotiloista uhkaa lopettaa. Tilalle ei rakenneta riittävästi suurnavetoita.
KOTIMAA 11.8.2012
Tapio Mainio
HELSINGIN SANOMAT
Ilolan tilan nuori karja sotkeutui kuraan rankkasateen kastelemalla laitumella Reisjärvellä. Kuva: Heikki Sarviaho
Vieläkin suurempi kolmen viljelijän yhteisnavetta valmistuu jouluksi lähellä Reisjärven keskustaa. Kivenheiton päässä siitä on harjakorkeudessa kolmas jättinavetta.
"Silti suurnavetoita ei rakenneta riittävästi, jotta ne täyttäisivät tuotannosta poistuvien tilojen jättämän aukon", sanoo Reisjärven kunnan maaseutujohtaja Pasi Liikanen.
"Välillä tuntuu, että tuotantoa ajetaan tarkoituksella alas, sillä muun muassa sukupolvenvaihdoksia on nyt vaikeutettu", Liikanen sanoo.
Hän uskoo, että Suomeen tulee maitopula vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt maidon omavaraisuus on laskenut. Maitotuotteita kulutetaan Suomessa noin sata miljoonaa litraa enemmän kuin tuotetaan. Vaje korvataan juustojen ja jogurttien tuonnilla.
Vastaavasti Valio vie hyvällä hinnalla juustoja Venäjälle.
Uhkakuva perustuu siihen, että tilojen määrä vähenee kahdeksassa vuodessa puoleen nykyisestä noin 9 300:sta. Viime vuonna tiloja oli 9 938. Jäljelle jäävillä tiloilla pitäisi olla vähintään 50 lehmää, jotta ne pystyisivät tuottamaan suomalaisille vähintään 2,2 miljardia litraa maitoa.
"Suurin osa Suomen maidosta tulee noin 20 lehmän tiloilta", kertoo MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto) maitoasiamies Sami Kilpeläinen.
"Suomen gallupin tekemän viljelijähaastattelun perusteella vuonna 2020 maidon tuotantoa jatkaisi 5 580 tilallista", kertoo Pohjolan Maidon varatoimitusjohtajaMarko Puhto.
Rakennemuutos huolettaa sekä Valion alkutuotantojohtaja Reima Luomalaaettä Huoltovarmuuskeskuksen johtajaa Hannu Pelttaria.
"Maidon omavaraisuudesta tulisi pitää kiinni huoltovarmuuden ylläpitämiseksi, vaikka elämme verkostotaloudessa ja EU:ssa", Pelttari sanoo.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että elintarvikkeiden saanti turvataan myös kriisiaikana, jolloin niiden tuonti voi olla estynyt.
MTT:n (Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus) piakkoin julkistettavan tutkimuksen mukaan Suomen riippuvuus elintarvikkeiden tuonnista on kasvanut.
"Samalla on kasvanut myös niiden tuottamiseen käytettävien panosten, kuten kemikaalien ja lannoitteiden tuontiriippuvuus", kertoo tutkija Marja KnuuttilaMTT:stä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1344570877695
Geronimo
Ylipäällikkö
Nuo tarkastajat täyisi siirtää harmaantalouden tarkastajiksi loppuis veronkierto nopeasti vai muuttuisiko tarkastustahti kun tulisi todelliset roistot eteen.
H.A
Kersantti
Muuttuisi. Maata tai eläintä voi huijata vuoden tai kaksi. Sen jälkeen se on ohi. Siihen ei tarvita tarkastajaa.
Ikarus
Respected Leader
Näköjään samat ongelmat on Ranskan viljelijöillä.
Meillä barrikadeille ei lähdetä, todetaan tyynesti, jotta tämä on nyt tässä ja lopetetaan tuotanto.