Suuri maatalouskeskustelu

[miheikki]

Jokiranta tyrmää oljen tuottajahinnan liian alhaisena
18.5.2015 11:40 http://www.kouvolansanomat.fi/Onlin...jen tuottajahinnan liian alhaisena/20152032/4

Kuva: Lumikki Haaja

Bioetanolitehdas tulee Myllykoskelle.
Maanviljelijä Kimmo Jokiranta arvioi, että oljen 17 euron kuiva-ainetonnin hinnalla olkikauppoja ei tule tarpeeksi.

— Ei tällä hinnalla olkea lähde riittävästi liikkeelle. Nyt olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että esisopimuksia oljen toimittamisesta saataisiin aikaiseksi.

Jokiranta arvelee, että jos esisopimuksia ei saada tarpeeksi, Suomen Bioetanolin tehdashanke kaatuu siihen.

— Näkisinkin nämä kirjeet vain myynnin halukkuuden tarkistamisena. Viljelijöiden ei pitäisi tuijottaa nyt tarjottua hintaa. Hinta neuvotellaan uudestaan, kun tehdään varsinaisia sopimuksia.

Jokiranta sanoo, että viljelijöille sopiva haarukka oljen hinnaksi olisi 20—30 euroa kuiva-ainetonnilta.

— Olki ei ole mikään jäte. Se on hyvä maanparannusaine, ja sen vuoksi ei mikään ongelma viljelijöille.

Hinnan määrittämistä on vaikeuttanut se, että oljelle ei ole ollut aiemmin mitään markkinahintaa.

Janne Rönkkö

 

[Ikarus]

http://www.ksml.fi/mielipide/paakirjoitukset/suomi-on-kaukana-leipaviljan-omavaraisuudesta/920209

Joka kolmas ruispalapussi on tehty tuontirukiista. Hyvää tuore ruisleipä onkin.
Miksi kotimaista ruista ei tuoteta tarpeeksi?
Kuluttajaa ei rukiin alkuperä kiinnosta, glyfosaattikäsitelty Puolalainen ruis uppoaa ihan mukinoitta.
Ja kun yhteismarkkina-alueella ollaan, ei sen tuontia voi kieltääkään.

Tuottajahinta Suomessa rukiin osalta on niin alhaalla, ettei sen viljely kannata, siksi tarjonta ei kohtaa kysyntää.
Ja kun kuluttaja ei vaadi kotimaista, glyfosaatti ei pieninä pitoisuuksina maistu miltään, mylly ostaa sieltä, mistä laivalastin halvemmalla saa.

Jos kuluttaja vaatisi kotimaista, sitä ehdottomasti myllyt myös hommasi. Helppoakin se olisi, myllyt ilmoittaisi vaan, että me maksetaan 200 €/tn kotimaisesta rukiista vuotta ennen tarvetta. Jo vain, yhtään laivaa Puolasta ei kotomaan satamiin purjehtisi.

Tuotantofilosofia on kotomaan farmarilla sellainen, että tuotettua elintarvikkeen raaka-ainetta pitää pystyä turvallisesti itsekin syömään.
Vaikuttaa siltä, että näin ei ole maailmalla läheskään ihan joka kolkassa.

 

[Ikarus]

http://www.hs.fi/ruoka/a1420687430980

Uudempaa tietoa, ehkä tähän asiaan on vihdoin herätty.
Viimeksi Suomi on ollut rukiin osalta omavarainen vuonna 1992.

 

[H.A]

En pysy nyt perässä. Sinä viittaat epämääräisesti Hollannin ja Belgian (EU-maita, kuten Suomikin) ruuan puhtauteen ja kun kyselen vähän lisää faktoja sen suhteen, annat viittauksen Kairoon. Voitko vääntää minulle rautalangasta, miten paikallisen ruuan puhtaus Kairossa kertoo yhtään mitään belgialaisen ruuan asfalttipölypitoisuuden vaarallisuudesta ihmisen terveydelle. Ehkä olen vain niin hidasälyinen, etten tuota yhteyttä otsaluulla näe.

Et sinä kyllä hidasälyinen ole... Minä olen vain huono selittämään.
Patakakkonen selitti radio rockin korporaatiossa asian aika kätevästi.
Tässä on jos jaksat kuunnella. Kolmen minuutin kohdalta alkaa.
Luulen että kaikki uskovat hänen sanomana asian paremmin kuin minun kirjoittamana.

Tässä on jos jaksat lukea.

Suomalaista maitojauhetta käytiin juuri esittelemässä Kiinassa. Yksi valtti on niille markkinoille pääsyyn on selkeästi puhtaus. Tie lienee vain pitkä ja KiVinen.

 

[s91]

Tuotantofilosofia on kotomaan farmarilla sellainen, että tuotettua elintarvikkeen raaka-ainetta pitää pystyä turvallisesti itsekin syömään.
Vaikuttaa siltä, että näin ei ole maailmalla läheskään ihan joka kolkassa.

No, mikä siinä glyfosaatissa niin vaarallista on? Koitin hakea wikipediasta. Sieltä löytyi EU:n ja USA:n viranomaisten kannanottoja:" A 2013 review found that neither glyphosate nor typical glyphosate-based formulations (GBFs) pose a genotoxicity risk in humans under normal conditions of human or environmental exposures" ja "no classification and labelling for carcinogenicity is warranted" (EU) ja "The EPA considered a "worst case" dietary risk model of an individual eating a lifetime of food derived entirely from glyphosate-sprayed fields with residues at their maximum levels. This model indicated that no adverse health effects would be expected under such conditions" (USA). Tuo USA:n lausunto oli tosin vuodelta 1993, ja siellä on uusi katsanto asiaan käynnissä ja tuloksia odotetaan tänä vuonna.

Ja vielä yhteenvetona:"A 2000 review concluded that "under present and expected conditions of new use, there is no potential for Roundup herbicide to pose a health risk to humans".[90] A 2002 review by the European Union reached the same conclusion"

Mutta olisi joka tapauksessa kiva tietää, mitä mpnetin EU:n ja USA:n terveysviranomaisia paremmin asioista selvillä olevat tahot asiasta tietävät, kun ovat niin varmoja omassa glyfosaattivastaisuudessaan. Etenkin tutkimukset, joihin EU perustaa lausuntonsa, ovat siis varsin viime aikaisia (2013), joten siltä osin olisin varsin kiinnostunut kuulemaan, mistä se vielä parempi tieto asiaan on oikein kerätty.

Tästä elämästä ei kukaan selviä hengissä. Johonkin sitä meistä jokainen jossain vaiheessa kuolee. Tuon oman lukemiseni mukaan minä en kyllä puolalaiseen glyfosaatilla kasvatettuun rukiiseen tule kuolemaan, vaikka siitä tehtyjä ruispaloja söisin joka päivä. Elämässäni on paljon suurempia vaaratekijöitä (jopa niissä asioissa, joita suuhuni pistän).

 

[s91]

Et sinä kyllä hidasälyinen ole... Minä olen vain huono selittämään.
Patakakkonen selitti radio rockin korporaatiossa asian aika kätevästi.
Tässä on jos jaksat kuunnella. Kolmen minuutin kohdalta alkaa.
Luulen että kaikki uskovat hänen sanomana asian paremmin kuin minun kirjoittamana.

Öh, tuossa jutussa hän tunnusti lobbaavansa suomalaisen ruoan puolesta. Itse en siis ainakaan usko lobbariksi itsensä tunnustavan puheista yhtikäs mitään, ellei sille esitetä jotain viitteitä. Mainitsin jo aiemmin Greenpeacen ja ydinvoiman. Olen kyseistä parivaljakkoa seurannut suunnilleen koko aikuisikäni ja tullut tulokseen, etten usko sanaakaan, mitä Greenpeace sanoo ydinvoimaan liittyen. Samalla asenteella suhtaudun myös muihin lobbarijärjestöihin. Olen kuitenkin valmis tutustumaan oikeasti puolueettomasti tehtyyn tieteellisen tutkimukseen, vaikka viittaukset niihin tulisivat lobbareilta (tosin silloinkin vaarana on se, että jos on 10 tutkimusta, jotka osoittavat X, ja 1, joka osoittaa Y, niin jos lobbarijärjestö ajaa Y:tä, niin ne esittävät viittauksen vain siihen yhteen). Mutta siis kyseisessä haastattelussa Jaakko Kolmonen ei osoittanut mitään siitä, mikä on vaara terveydelle, jos syö italialaista pastaa suomalaisen sijaan.

Ja mitä uskomiseen tulee, niin itse en ainakaan usko Jaakko Kolmosta yhtään enempää kuin sinua mp:n nimimerkkikirjoittaja. Kumpaakin uskon, jos esitätte esittämillenne väitteille todisteet.

Tässä on jos jaksat lukea.

Vaikutti myös lobbarisivustolta. Siellä ei löytynyt sanaa asfalttipöly lainkaan.

Suomalaista maitojauhetta käytiin juuri esittelemässä Kiinassa. Yksi valtti on niille markkinoille pääsyyn on selkeästi puhtaus. Tie lienee vain pitkä ja KiVinen.

Kiinassa oli pari vuotta sitten hirvittävä skandaali vauvojen äidinmaitokorvikkeisiin liittyen, minkä vuoksi kaikki kynnelle kykenevät tuovat tarvitsemansa äidinmaitovastikkeet ulkomailta. Ja eivät vain siis niin, että ostaisivat valintamyymälän hyllyltä eurooppalaisia tuotteita, vaan niin, että pyytävät ystäviä ja sukulaisia lähettämään eurooppalaisista valintamyymälöistä ostettuja purnukoita Kiinaan. Tämä siksi, etteivät ihmiset luota edes siihen, että kiinalaisessa kaupassa eurooppalaisena purnukkana myytävä maitojauhe oikeasti olisi Euroopasta peräisin, vaan olisi vain väärennös (mikä ei tietenkään piraatti-DVD:den ja feikki-vaatteiden luvatussa maassa olisi mitenkään huono lähtökohta).

 

[Ikarus]

Tästä elämästä ei kukaan selviä hengissä. Johonkin sitä meistä jokainen jossain vaiheessa kuolee.

Tässä asiassa olemme tismalleen samaan mieltä. Kuka lähtee mistäkin syystä, mutta kaikille se viimeinen päivä joskus koittaa.

En lainkaan vastusta glyfosaatin vastuullista käyttöä. Nykyisin se on edullista, (Monsanton patentin raukeamisen jälkeen hinta puolittui nopeasti), tehokasta ja vesieliöillekin haitatonta.

Faktaa on kuitenkin, että esim. Puolalaisesta rukiista glyfosaattijäämiä on löytynyt. Raja-arvoja ei ole ylittetty, asia on silloin ihan kunnossa..

Parodoksi on, että myllyteollisuus ei osta Suomaista ruista tai muutakaan glyfosaatilla ennen puintia käsiteltyä viljaa. Imago syistä.
Myllyteollisuutta ei toisaalta häiritse lainkaan, että ulkomaisessa leipäviljassa erittäin todennäköisesti glyfosaattia on viljan jouduttamistarkoituksessa on käytetty.
Ja kun sitä käytetty, saavuttaa Puolalainen talonpoika kilpailuedun verrattuna kotimaan rukiintuottajaan. Tuo seikka saattaa ratkaista, että se Puolan poikien laiva satamaan lopulta kurvaa. Toki muitakin etuja Puolassa on sijaintinsa puolesta, verrattuna meihin.

Noista glyfosaatin mahdollisista haitoista ihmisille ja eläimille löytyy toisenkinlaista tietoa, kuin tuo sinun kopiomasi teksti. En linkintä, jokainen voi etsiä jos asia kiinnostaa, lobbarisivustojahan ne.. Mutta jokainen, joka käytännössä on nähnyt glyfosaatin tehon kaikkeen kasvillisuuteen, suhtautuu varauksella tuohon puintiviljan glyfosaattikäsittelyyn ennen puintia. Sokea Reettakin (lainaan Lipposta, vaikka en ole demari) ymmärtää, että jäämiä 2 vk ennen puintia glyfosaattikäsitellyssä puintiviljassa pakosti on.

En ole myöskään ydinvoiman vastustaja, vaikka ehkä kotimaisen bioenergian käytön lisäämisen kannalta pitäisi olla

 

[Sarek1]

Kiinan maitokohussa taisi olla kyse melamiinista, jota oli sotkettu maitotuotteiden sekaan. Hämmästelin uutisia lukiessani asiaa, ainehan vaikutti tutulta halpojen kalustelevyjen pinnoitteena mutta että maitoon...

Erilaisilla kemikaaleilla ja hormonivastikkeilla saattaa olla yllättävän suuria yhteyksiä ihmisten terveyteen ja myös jälkeläisten tuottamiseen. Kemikaalien käytön lisäämisellä nykyiseen nähden tuskin on ihmisten terveyttä edistäviä vaikutuksia. Uudesta asiasta ei ole tässäkään kyse, myrkyllisiä ja haitallisia aineita on tietämättömyyden tai jopa uskomusten vuoksi päätynyt ihmisen elimistöön ennenkin. Esim. roomalaiset käyttivät vesijohdoissa ja jopa ruokailuvälineissä lyijyä tietämättä sen haitallisista terveysvaikutuksista.

Keskustelu pysyy täällä aiheessa, mutta alkaa olla luonteeltaan yhä enemmän koko maailmaa ja ihmiskuntaa syleilevää. Niin suuriin asioihin vaikuttamiseen ei tämän foorumin henkseleiden napse taida aivan riittää, vaikka suuren maailman yskäisyt väistämättä ravisuttelevat myös meitä.

Sopisiko koko ihmiskuntaa ja sen tuskaa pienempi taakka kannettavaksi? Jos tarkasteltaisiin asioita vaikka kansallisesta näkökulmasta ja pohdittaisiin keinoja, joiden avulla voitaisiin taata terveellisen ruuan riittävyys Suomen lapsille myös tulevaisuudessa ja mietittäisiin, kuinka kotimainen maatalous elinkeinona pysyisi elinkelpoisena tiukkenevassa taloustilanteessa ja globaalissa puristuksessa? Jos toteuttamiskelpoisia ratkaisuja löytyy, niitä kannattaa ehdottaa kansamme edustajille, jotka olemme korkeimman omakätisesti valinneet tekemään hyviä päätöksiä edestämme.

 

[miheikki]

^ Kuinka määrittelet terveellisen ruuan. Minä esim. en ole syönyt leipää ja muita viljatuotteita kuin satunnaisesti kohta neljään vuoteen, koska "tiedän" ne huonoksi ihmisravinnoksi. Mutta tämän aiheen jätän tähän, siitä on väittelyä netti pullollaan.

 

[Ikarus]

Minä esim. en ole syönyt leipää ja muita viljatuotteita kuin satunnaisesti kohta neljään vuoteen, koska "tiedän" ne huonoksi ihmisravinnoksi. Mutta tämän aiheen jätän tähän, siitä on väittelyä netti pullollaan.

Mikä tekee viljan ja muut viljatuotteet huonoksi ihmisravinnoksi? Mikä on hyvää ihmisravintoa?
Vastaa jos katsot tarpeelliseksi, jos et asiasta halua enempää, niin sekin on ok.

 

[Sarek1]

^ Kuinka määrittelet terveellisen ruuan. Minä esim. en ole syönyt leipää ja muita viljatuotteita kuin satunnaisesti kohta neljään vuoteen, koska "tiedän" ne huonoksi ihmisravinnoksi. Mutta tämän aiheen jätän tähän, siitä on väittelyä netti pullollaan.

Asettelen sanojani toivottavasti hieman paremmin:
Terveellisen määritelmäksi kommenttini yhteydessä tarkoitin ruoka-aineiden puhtautta. Ja puhtaudella tarkoitan sekä mikrobiologista puhtautta että kemikaalijäämien ja muiden vierasaineiden vähäisyyttä. Kirjoittaessani tarkoitin kaikkea maatalouden tuottamaa ruokaa, en yksittäisiä ruoka-aineryhmiä kuten viljaa.

Monelle meistä eivät esim. viljatuotteet sovi laisinkaan. Samalla tavalla maito voi olla jollekin ei-ei. Erilaiset ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet ovat joko yleistyneet tai sitten olemme aiempaa paremmin tietoisia niistä. Sitä, millainen yhteys näillä asioilla on erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin ympäristössämme en loihe tässä lausumaan, vaikka vankka mielipide löytyy.

Keinotekoiset makeutusaineet (aspartaami ja asesulfaami-C etunenässä) ovat aineita, joita vältän kuin ruttoa. Niistä tulee huono olo ja vatsakipuja. Lisäaineistakaan en oikein tykkää.

Jos viljatuotteet eivät sovi massulle, kannattaa syödä jotain muuta mutta mielellään monipuolisesti. Mikä sopii yhdelle ei ole välttämättä toisen totuus. Aloitan itse aamuni puurolla ja ruisleivällä, minun elimistöni tarvitsee kuituja toimiakseen kunnolla. Ruuasta noin leikkimielisesti voin sanoa, että syön kaikkea mikä ei syö minua, mutta kohtuudella.

Oma suu on lähempänä kuin kontin suu. Aloitetaan maailman parantaminen lähi-ihmisistä ja lähiruuasta. (Tarkoittaa kotimaista ruokaa ) Pienistä puroista isotkin virrat saavat alkunsa.

 

[miheikki]

Mikä tekee viljan ja muut viljatuotteet huonoksi ihmisravinnoksi? Mikä on hyvää ihmisravintoa?
Vastaa jos katsot tarpeelliseksi, jos et asiasta halua enempää, niin sekin on ok.

Gluteeniviljat katson ongelmallisiksi. Eli Vehnä, ohra ja ruis.

Asiasta väitellään kuumeisesti koko ajan. Itse jätin viljat ja terveydentilani parani.

 

[s91]

^ Kuinka määrittelet terveellisen ruuan. Minä esim. en ole syönyt leipää ja muita viljatuotteita kuin satunnaisesti kohta neljään vuoteen, koska "tiedän" ne huonoksi ihmisravinnoksi. Mutta tämän aiheen jätän tähän, siitä on väittelyä netti pullollaan.

Niin, minustakin ruuan terveellisyydestä puhuttaessa monet muut asiat nousevat etusijalle verrattuna ympäristömyrkkyhin tms. Ja terveyteen liittyy jopa ihan vain määräkin, eli pelkästään se, että ihmiset syövät nykyisin liikaa ruokaa, on yksi pahimmista terveysvaikutuksista länsimaissa (ja tietenkin liian vähäinen ruuan määrä on ongelmana joissain kehitysmaissa).

Joka tapauksessa tämä oli juuri se, mihin viittasin puhuessani oman ruokani terveellisyydestä. Itse lähtisin hakemaan oman terveyteni kannalta haitallisempaa vaikutusta vaikkapa syömästäni hillomunkista siitä, että se sisältää ihan liian paljon sokeria kuin siitä, että jossain siinä käytetyssä viljassa on jonkun verran glyfosaattia tai asfalttipölyä. Se sokeri voi olla puhtaasti luonnon tuote sisältämättä hippuakaan keinotekoisia kemikaaleja, mutta huono asia terveyteni kannalta se silti on. Tämä asia jotenkin unohtuu ihmisiltä aina terveydestä puhuttaessa. Ajatellaan, että mikään, mikä on luonnosta peräisin, ei voi olla pahaksi terveydelle, kun taas kaikki keinotekoiset kemikaalit ovat.

 

[s91]

Parodoksi on, että myllyteollisuus ei osta Suomaista ruista tai muutakaan glyfosaatilla ennen puintia käsiteltyä viljaa. Imago syistä.

Paradoksi tässä on se, että täällä suomalaisen ruuan puolesta liputtavat vetoavat juuri niihin imagosyihin ilman, että olisivat voineet osoittaa ulkomaisessa ruuassa olevan mitään ihmiselle sen vaarallisempaa kuin suomalaisessakaan, mutta jos joku mylly sitten lähtee imagosyiden tielle, niin se onkin sitten väärin.

Mutta ihan glyfosaattiin liittyen, niin en nyt ole saanut sinun jutuistasi juuri tolkkua, että onko se paha asia vai ei. Välillä tunnut kehuvan suomalaista tuotantoa siitä, ettei siellä käytetä glyfosaattia ja nyt sitten taas ihan viime tipassa ennen myllyyn menoa siihen ruiskittu glyfosaatti onkin sitten ihan ok. Itse en kyseisestä aineesta juuri tiedä mitään muuta kuin sen, minkä wikipediasta luin. Siellä käytetyt viittaukset liittyivät EU:n ja USA:n valvontaviranomaisiin, joiden ainakin itse uskon olevan vähemmän puolueellisia kuin lobbarijärjestöjen, mutta kuten sanottua, jos sinulla on viittauksia johonkin oikeisiin tutkimuksiin kyseisen aineen vaarallisuudesta ihmiselle, niin voit minun puolestani esittää ne. Se, että joku lobbarijärjestö sanoo sen olevan "mahdollisesti haitallista" ei vaan valitettavasti riitä.

 

[jalmari]

Mutta ihan glyfosaattiin liittyen, niin en nyt ole saanut sinun jutuistasi juuri tolkkua, että onko se paha asia vai ei. Välillä tunnut kehuvan suomalaista tuotantoa siitä, ettei siellä käytetä glyfosaattia ja nyt sitten taas ihan viime tipassa ennen myllyyn menoa siihen ruiskittu glyfosaatti onkin sitten ihan ok. Itse en kyseisestä aineesta juuri tiedä mitään muuta kuin sen, minkä wikipediasta luin. Siellä käytetyt viittaukset liittyivät EU:n ja USA:n valvontaviranomaisiin, joiden ainakin itse uskon olevan vähemmän puolueellisia kuin lobbarijärjestöjen, mutta kuten sanottua, jos sinulla on viittauksia johonkin oikeisiin tutkimuksiin kyseisen aineen vaarallisuudesta ihmiselle, niin voit minun puolestani esittää ne. Se, että joku lobbarijärjestö sanoo sen olevan "mahdollisesti haitallista" ei vaan valitettavasti riitä.

Wikipedian artikkelista saa aika kattavan kuvan tilanteesta. Osassa tutkimuksista ei ole löydetty yhteyttä tutkittuihin sairauksiin. Osassa taas päätellään, että glyfosaatilla voi olla terveysvaikutuksia (viittauksia tutkimuksiin löytyy Wikipediasta). Sitten oli juttu, että Monsanton palkkaama laboratorio jäi kiinni tulosten vääristelystä torjunta-ainejäämiä tutkittaessa:
http://www.monsanto.com/products/documents/glyphosate-background-materials/ibt_craven_bkg.pdf

Vaikka kaikki kokeet toistettiin, saivat lobbarijärjestöt aikalailla tuulta purjeisiin. Kaipa lopulta on kysymys siitä, että riskinkarttajien mielestä glyfosaatin vaarattomuutta ei ole pitävästi osoitettu. Ihmisten muistissa on toki DDT, jonka haitat paljastuivat vasta ajan kuluessa.

Suomessa vain rehuksi menevän viljan saa periaatteessa käsitellä ennen puintia. Tällöinkään sitä ei kukaan suurista ostajista suostu ostamaan (nähtävästi jäämät saadaan selville labrassa - ainakin näin on uskoteltu). Ennen puintia glyfosaatin teho on paras mahdollinen, kun rikkakasveissa on suuret lehdet ja on lämmintä. Kuivauskuluja myös säästyy, koska myös vilja kuolee pystyyn ja kuivuu luonnostaan.

 

[Ikarus]

Mutta ihan glyfosaattiin liittyen, niin en nyt ole saanut sinun jutuistasi juuri tolkkua, että onko se paha asia vai ei. Välillä tunnut kehuvan suomalaista tuotantoa siitä, ettei siellä käytetä glyfosaattia ja nyt sitten taas ihan viime tipassa ennen myllyyn menoa siihen ruiskittu glyfosaatti onkin sitten ihan ok.

Taas onnistuin ilmaisemaan itseni epäselvästi. Vähän ennen puintia glyfosaatti ei ole mielestäni ok leipä- eikä rehuviljalle. Maailmalla sallittu menetelmä ja sitä käytetään.
Suomessa ei käytetä ja hyvä niin.

 

[baikal]

Gluteeniviljat katson ongelmallisiksi. Eli Vehnä, ohra ja ruis.

Asiasta väitellään kuumeisesti koko ajan. Itse jätin viljat ja terveydentilani parani.

Työkaverin työkyky palautui kolmessa viikossa, kun jätti kaiken viljan veks. Kaiken. Kärsi kroonisista kivuista lonkissa ja rintarangassa, mikään ei auttanut ja ihottumat oli hirmuisia. Kolme viikkoa ilman viljaa, absolute, toi punaisen värin naamaan ja hlö palautui työkuntoon. Osa ihmisistä ei selvästi siedä viljaa.

 

[miheikki]

Aina löytyy tekijä, jos löytyy maksaja.

Ruuan loppumisesta varoittanut miljardööri maanviljelystä: ”Se tapahtuu taas”
Jaa artikkeli:
Uusi Suomi
Luotu:
31.5.2015 12:27 http://www.uusisuomi.fi/raha/82496-...t-miljardoori-maanviljelysta-se-tapahtuu-taas
RAHA
|
MAANVILJELY
FAKTAKULMA
James Beeland (Jim) Rogers

Amerikkalainen sijoittaja ja kirjailija, joka asuu vakituisesti Singaporessa.

Perusti Quantum Fund hedge-rahaston yhdessä George Soroksen kanssa vuonna 1973.

On tehnyt kaksi Guinness World Record –ennätysmatkaa maailman ympäri: vuosina 1990-1992 moottoripyörällä ja vuosina 1999-2002 matkaa varten valmistetulla erikois-Mercedeksellä.

Maailman tunnetuimpiin suursijoittajiin lukeutuva amerikkalainen Jim Rogers toistaa jälleen varoituksensa maanviljelyksen ja ruuan tuotannon tulevaisuudesta.

Rogers kiinnittää blogissaan huomiota siihen, että viljeilijöiden keski-ikä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa on 58. Lisäksi hän huomauttaa, että kukaan ei enää halua maanviljelijäksi.

-Japanissa on maatiloja tyhjillään, koska kukaan ei halua viljellä. Siellä on jopa kokeiltu työntekijöiden tuomista Kiinasta. Samaan aikaan Britanniassa juuri maanviljelijät tekevät eniten itsemurhia, hän kirjoittaa.

Rogersin mukaan ratkaisu ongelmaan on se, että maanviljelystä tehdään kannattavaa liiketoimintaa.

-Ainoa tapa motivoida ihmisiä maanviljelykseen on tehdä heistä rikkaita. Historiassa on ollut useita jaksoja, jolloin viljelijät ovat olleet rikkaita ja heillä on ollut valtaa. Se tapahtuu taas, hän ennustaa.

Rogers on aikaisemmin varoittanut useaan otteeseen siitä, että maailman ruokavarastot ovat historiansa alimmilla tasoilla.

 

[krd]

Entäs keinolihapihvi, hinta tullut alas roimasti parissa vuodessa:
"Keinolihapihvin hinta on tippunut 300 000 eurosta 11 euroon - Pian jo kannattavaa"
http://www.tekniikkatalous.fi/innov...rosta 11 euroon pian jo kannattavaa/a1065528

 

[Ikarus]

Entäs keinolihapihvi, hinta tullut alas roimasti parissa vuodessa:
"Keinolihapihvin hinta on tippunut 300 000 eurosta 11 euroon - Pian jo kannattavaa"
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/keinolihapihvin hinta on tippunut 300 000 eurosta 11 euroon pian jo kannattavaa/a1065528

http://stat.luke.fi/tilasto/5?q=tilasto/5
Lehmänlihan tuottajahinta nyt n. 1,96 €/kg, sonninlihan n. 3,39 €/kg, sianlihan n. 1,5 €/kg.
Alaspäin on vielä keinolihan hinta tultava.